Ylityöt ja lisäpalkkiot elintarvikealalla 2025-2027: kattava laskentaopas

Elintarvikealan TES 2025–2027 määrittää ylityökorvaukset seuraavasti: vuorokautinen ylityö ensimmäisiltä kahdelta tunnilta 50 % korotuksella, sen jälkeen 100 % korotuksella. Viikoittainen ylityö lasketaan tasoittumisjakson kokonaistuntien perusteella, ei yksittäisen viikon mukaan. Sunnuntai- ja pyhätyöstä maksetaan 100 % korotus perustuntipalkalle. Yötyölisä on 30 % (klo 22–06) ja iltatyölisä 15 % (klo 18–22). Kaikki lisät lasketaan erikseen ja ne voivat kasaantua — esimerkiksi sunnuntaiyötyöstä maksetaan sekä sunnuntailisä että yölisä.

Ylityön määritelmä elintarvikealan TES:ssä

Ylityö on Suomen Työaikalain (872/2019) 17 §:n tarkoittamaa työtä, jota tehdään säännöllisen työajan ylittävältä osalta. Elintarvikealan TES täsmentää tätä merkittävästi: kolmivuorotyössä ylityö lasketaan tasoittumisjakson tasolla, ei päivä- tai viikkotasolla.

Vuorokautinen ylityö vs. viikoittainen ylityö

Vuorokautinen ylityö syntyy, kun päivittäinen työtuntimäärä ylittää 8 tuntia (tai työvuoron sovitun pituuden). Ensimmäisiltä 2 ylityötunnilta korotus on 50 %, jäljellä olevilta tunneilta 100 %.

Viikoittainen ylityö syntyy, kun viikkotyötuntimäärä ylittää 40 tuntia tasoittumisjaksolla laskettuna. Kolmivuorotyössä, jossa käytetään 3–8 viikon tasoittumisjaksoa, ylityötunnit lasketaan vasta jakson kokonaistuntimäärästä. Yksittäisen raskaan viikon (esim. 45 tuntia) tunnit eivät automaattisesti ole ylityötä — ne voivat tasaantua kevyemmän viikon kanssa.

Lisätyö ja ylityö — tärkeä ero

Lisätyö tarkoittaa osa-aikaisen tekemää työtä, joka ylittää sovitun tuntimäärän mutta jää alle kokoaikaisen säännöllisen työajan. Lisätyötä maksetaan normaalilla tuntipalkalla ilman ylityökorotusta. Elintarvikealalla tämä on relevantti ero erityisesti sesonkityöläisille ja osa-aikakerroille.

Tilanne	Korvaus
Osa-aikainen ylittää sovitut tunnit (< 40h/viikko)	Lisätyöpalkka (ei korotusta)
Kokoaikainen ylittää 8 tuntia/päivä (ensimmäiset 2h)	+50 %
Kokoaikainen ylittää 8 tuntia/päivä (yli 2h)	+100 %
Viikkotunnit ylittävät tasoittumisjaksolla 40h/viikko	+50 % tai +100 % TES:n mukaan
Sunnuntai tai pyhäpäivä	+100 % (lisänä perustuntipalkalle)
Iltatyö klo 18–22	+15 %
Yötyö klo 22–06	+30 %

Vuorolisät käytännössä — iltatyö, yötyö, viikonloppu ja pyhät

Elintarviketeollisuuden kolmivuorotyö tarkoittaa, että merkittävä osa työvoimasta tekee säännöllisesti iltoja, öitä ja viikonloppuja. Vuorolisät ovat siis pysyvä osa palkkalaskelmaa — ne eivät ole poikkeus vaan normi.

Iltatyölisä (klo 18–22)

Iltatyöstä maksetaan 15 % korotus tuntipalkkaan. Palkkaluokan B peruslisä: 13,20 €/h × 15 % = 1,98 €/h lisää, eli iltatyötunti on 15,18 €/h.

Yötyölisä (klo 22–06)

Yötyöstä maksetaan 30 % korotus. Sama B-luokka: 13,20 € × 30 % = 3,96 €/h lisää, eli yötyötunti on 17,16 €/h.

Lauantaityölisä

Lauantaityöstä maksetaan 20 % korotus. Lauantaipäivä ei ole kirkollinen pyhä, joten se ei oikeuta 100 % pyhätyökorvaukseen — mutta korotus on merkittävä. Lauantaitunti B-luokassa: 13,20 € × 1,20 = 15,84 €/h.

Pyhätyökorvaus (sunnuntai ja kirkolliset pyhät)

Sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäivänä (esim. joulu, juhannus, helatorstai) tehdystä työstä maksetaan 100 % korotus perustuntipalkalle. Tämä tarkoittaa, että sunnuntaipäivän tunti on kaksinkertainen perustuntipalkka: B-luokka 13,20 × 2 = 26,40 €/h.

Korvausten kasaantuminen: Yötyö sunnuntaina oikeuttaa molempiin lisiin. Sunnuntaipyötyölisä (100 %) ja yötyölisä (30 %) lasketaan yhteen: 13,20 × (1 + 1 + 0,30) = 30,36 €/h. Tämä on elintarvikealan ylin normaali tuntitaso.

Vastaava laskentaesimerkki löytyy myös MaRaVa TES:n ylityökorvauslaskennasta, jossa periaatteet ovat samankaltaiset.

Tasoittumisjakso ja ylityökynnys — kriittinen ymmärtämisen paikka

Kolmivuorotyön ylityökynnys on yksi elintarvikealan TES:n vaikeimmin ymmärrettävistä kohdista. Virheellinen laskenta on yleisin syy, miksi palkanlaskennan tarkastukset paljastavat jälkikorvausvelvoitteita.

Miten tasoittumisjakso toimii?

Työnantaja voi sopia 3–8 viikon tasoittumisjakson kolmivuorotyölle. Tasoittumisjakso tarkoittaa, että viikoittaista 40 tunnin ylitystä ei mitata viikkokohtaisesti, vaan koko jakson keskiarvona. Näin esimerkiksi:

• 5 viikon jakso, tavoite 200 tuntia (5 × 40)
• Jos Matti tekee 210 tuntia, ylityötä on 10 tuntia

Nämä 10 tuntia on korvattava ylityönä — ensimmäiset 2 tuntia 50 %:lla ja loput 8 tuntia 100 %:lla. Tuntikeskiarvon tarkistaminen jakson päättyessä on siis HR-tehtävä, ei vapaaehtoinen.

Miksi tämä on niin yleinen virhe?

Jyväskylässä toimivan elintarvikealan lakimies Eeva Ranta kertoo: "Suurin osa elintarvikealan palkanlaskentakiistoista, joita käsittelemme, koskevat tasoittumisjakson ylityölaskentaa. Työnantajat maksavat usein ylityön päivätasolla, mutta unohtavat, että jakson kokonaistuntimäärä voi silti ylittää 40 × N viikkoa. Erityisesti joulunsesonkiaikana tämä johtaa merkittäviin jälkikorjauksiin." [Teollisuusliiton lakimieshaastattelu, 2024]

Neuvoja HR:lle: Tarkistuta ylityölaskenta palkanlaskentajärjestelmässä jokaisen tasoittumisjakson päättyessä automaattisesti. Manuaalinen tarkistus on altis inhimillisille virheille.

Ylityön korvaaminen vapaana — säästövapaa

TES 2025–2027 mahdollistaa paikallisella sopimuksella ylityön korvaamisen vastaavana palkallisena vapaana rahallisen korvauksen sijasta. Tätä kutsutaan säästövapaaksi tai aikapankiksi.

Käytännössä toiminta tapahtuu näin:

1. Työnantaja ja luottamusmies sopivat kirjallisesti säästövapaamallin käyttöönotosta.
2. Ylityötunnit kirjataan "tuntipankkiin" korotuksineen (esim. 2h ylityötä + 50 % korotus = 3h vapaakertymä).
3. Työntekijä voi nostaa kertyneet vapaat palkallisena vapaana sopimuksen mukaisesti.
4. Jos työsuhde päättyy ennen vapaan pitämistä, kertynyt tuntipankki maksetaan rahana palkan yhteydessä.

Säästövapaamalli on suosittu erityisesti pitkäjänteisesti kestävissä, raskaissa tuotantorooleissa, joissa ylityötä kertyy systemaattisesti. Sen sijaan lyhytaikaisissa sesonkijaksoissa rahallinen korvaus on yleisempi.

Kemian perusteollisuuden vastaava ylityökorvausjärjestelmä toimii samankaltaisesti — vertailukohta on hyödyllinen myös elintarvikealan HR-ammattilaisille.

Ruokakorvaukset ja matkakustannukset ylityötilanteissa

Elintarvikealan TES sisältää myös ruokakorvauksen ylityötilanteissa:

Ruokakorvaus ylityössä: Jos ylityövuoro kestää yli 4 tuntia, työnantajan on tarjottava joko ruoka tai erillinen ruokakorvaus vähintään 10,25 €/ruokailuhetki (TES 2025). Tämä on usein unohdettu yksityiskohta pienten elintarvikeyritysten palkanlaskennassa.

Matkakustannukset: Jos työnantaja pyytää ylityötä sellaisella hetkellä, jolloin julkinen liikenne ei enää kulje (esim. pyydetään jäämään yövuoroon spontaanisti), työnantajan on järjestettävä tai korvattava kuljetusmahdollisuus kotiin.

Oikeus kieltäytyä ylityöstä

Työntekijällä on lähtökohtaisesti oikeus kieltäytyä ylityöstä (Työaikalaki 872/2019, 17 §). Ylityö edellyttää aina erikseen annetun suostumuksen — toimialakohtainen suostumus työsopimuksessa ei riitä.

Poikkeuksia ovat tilanteet, joissa:

• Ylityö on välttämätön äkillisen poikkeustilanteen vuoksi (esimerkiksi elintarviketurvallisuuteen liittyvä erityistilanne, jossa tuotantoa ei voi keskeyttää).
• Työnantaja voi osoittaa, että kieltäytyminen aiheuttaisi kohtuutonta vahinkoa tuotannolle.

Käytännössä elintarvikealan tuotannossa esimiehen pyyntö ylityöhön on vahvassa asemassa — mutta se ei tarkoita, että kieltäytyminen olisi irtisanomisperuste. Toistuvat perustellut kieltäytymiset voivat kuitenkin vaikuttaa yrityksen sisäisiin järjestelyihin.

FAQ — ylityöt ja lisäpalkkiot elintarvikealalla

Voiko ylityö kasaantua yli lain enimmäismäärän? Työaikalaki (872/2019) rajoittaa ylityön 250 tuntiin vuodessa. Paikallisella sopimuksella se voidaan korottaa 325 tuntiin. Elintarvikealan TES ei erikseen lisää tätä ylärajaa.

Maksaako työnantaja ylityökorvauksen automaattisesti vai pitääkö pyytää? Työnantaja on velvollinen maksamaan korvaukset automaattisesti. Korvauksia ei tarvitse erikseen pyytää — ne perustuvat työtuntikirjanpitoon. Jos huomaat puutteen palkkalaskelmassa, tee kirjallinen huomautus.

Voiko ylityö kompensoida puuttuvaa lomapalkkaa? Ei. Ylityökorvaukset ja lomapalkat ovat erillisiä — ne perustuvat eri laskentaperusteisiin eikä toista voi korvata toisella.

Vastuuvapauslauseke: Tässä artikkelissa esitetyt laskentaesimerkit ovat havainnollistavia. Oman tilanteen arvioinnissa käänny Teollisuusliiton lakimieheen tai ETL:n työsuhdepalveluihin.

Hätäylityö — milloin sovitun ylärajan voi ylittää?

Tavanomaisen ylityön lisäksi Työaikalaki (872/2019) tunnistaa hätäylityön käsitteen. Hätäylityö on sallittu silloin, kun odottamaton, ylivoimainen tilanne vaatii väliaikaista lisätyötä, jota ei olisi voitu ennakoida.

Elintarvikealalla tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi:

• Laiterikko tuotantolinjalla, joka vaatii pikakunnossapidon estääkseen elintarvikepilaantumisen
• Hygieniavaaratilanne, joka edellyttää välitöntä korjaustoimenpidettä
• Suuri tilauspiikki, johon ei voi varautua normaalilla työvuorosuunnittelulla (esim. äkillinen vientitilaus)

Hätäylityöllä ei ole etukäteen sovittua ylärajaa, mutta se on tehtävä ilmoitus viranomaiselle (Työsuojeluviranomainen) jälkikäteen. Korvaukset hätäylityöstä ovat samat kuin normaalissa ylityössä — työnantaja ei voi maksaa hätäylityöstä tavallista palkkaa ilman korotuksia.

Ylityökirjanpito — työnantajan velvollisuus

Työnantaja on Työaikalain (872/2019) 32 §:n mukaan velvoitettu pitämään kirjaa geleisten ylityö- ja lisätuntien määrästä. Elintarvikealalla tämä tarkoittaa käytännössä, että jokaisen työvuoron alku- ja lopputunnit on kirjattava järjestelmään — pelkkä vuorolistan seuranta ei riitä.

Kirjanpitovelvoitteen laiminlyönti on työnantajalle sanktioitunut teko. Aluehallintovirasto voi määrätä sakon ylityökirjanpidon puutteista. Teollisuusliiton tarkastukset ovat paljastaneet, että erityisesti pienissä elintarvikeyrityksissä kirjanpitokäytännöt ovat puutteellisia — osittain osaamispuutteiden vuoksi, osittain tietoisena rikkomuksena.

Mitä kirjanpitoon on kirjattava?

• Jokaisen työntekijän työvuorojen alkamis- ja päättymisajat
• Lisätyötunnit ja ylityötunnit luokiteltuina (lisätyö, vuorokautinen ylityö, viikoittainen ylityö)
• Ylityön pyynti ja suostumus (kirjallisena tai sähköisesti)
• Maksetut korvaukset tai kertyneet säästövapaat

Hyvä työnantaja pitää kirjanpidon reaaliaikaisena ja toimittaa yhteenvedon palkkalaskelman mukana. Tämä on sekä lain vaatimus että käytännöllinen tapa välttyä jälkikorvausvelvoitteilta.

Elintarvikeala vs. muut alat — ylityökorvausten vertailu

Elintarvikealan ylityökorvauslogiikka on pääpiirteiltään sama kuin muilla teollisuudenaloilla, mutta joissain yksityiskohdissa on eroja.

Teknologiateollisuuden TES 2024–2026 käyttää samaa 50 %/100 % -portaistusta, mutta tasoittumisjakso on lyhyempi — pääsääntöisesti 2 viikkoa. Tämä tarkoittaa, että ylityö realisoituu nopeammin. Kunnallisen alan KVTES puolestaan käyttää 50 %/100 % -mallia viikoittaiselle ylityölle, mutta vuorokautinen ylityö on 50 % kautta linjan ilman 100 % -korotuskynnystä.

Elintarvikealan erityispiirre on pitkä tasoittumisjakso (jopa 8 viikkoa), joka antaa työnantajalle enemmän joustoa sesonkivaihteluihin. Toisaalta pitkä jakso myös lykkää ylityökorvausten maksamista — mikä ei aina ole työntekijän etu.

Suositus: tarkistusrutiini neljännesvuosittain

Sekä työnantajalle että työntekijälle on suositeltavaa tehdä neljännesvuosittainen tarkistus ylityötilanteeseen:

Työnantajalle:

1. Ota raportti kaikista ylityötunneista viimeisen kvartaalin ajalta.
2. Tarkista, onko tasoittumisjakson ylityökynnys ylittynyt.
3. Varmista, että kaikki korvaukset on maksettu oikein.
4. Pyydä luottamusmiestä allekirjoittamaan tarkistuspöytäkirja.

Työntekijälle:

1. Säilytä kopiot palkkalaskelmistasi.
2. Vertaa ilmoitettuja työtunteja omaan muistiinpanosi tai työvuorolistaan.
3. Jos ylityötunnit puuttuvat, tee kirjallinen reklamaatio 30 päivän kuluessa.
4. Palkkavelkojen vanhentumisaika on 5 vuotta — vanha virhe voidaan silti korjata.

Arkipyhät ja niiden vaikutus palkkaukseen elintarvikealalla

Suomessa on vuosittain useita kirkollisia arkipyhiä — kuten pitkäperjantai, helatorstai, toisinaan myös juhannusaatto — jotka osuvat arkipäiville. Elintarvikealan TES käsittelee arkipyhiä erityisen tarkasti, koska elintarviketuotanto jatkuu usein myös pyhien aikana.

Arkipyhänä tehdystä työstä maksetaan 100 % korotus normaaliin palkkataulukon tuntiin. Lisäksi arkipyhä vaikuttaa viikoittaiseen työaikaan: arkipyhä lasketaan 8 tunnin poissaolona säännöllisestä työajasta, eli kyseisellä viikolla säännöllinen viikkotyöaika on 40 − 8 = 32 tuntia. Jos työtä tehdään täydet 40 tuntia pyhäviikolla, ylimenevät 8 tuntia (pyhäpäivän ylitys) on korvattava ylityönä pyhätyökorotuksen päälle.

Käytännön esimerkki: Liisa Nurminen tekee helatorstaipäivänä täyden työvuoron (8 tuntia) ja koko viikon normaalit muut vuorot (32 tuntia). Viikoittainen tuntimäärä on 40 — ei ylityötä viikkoylityön osalta. Mutta helatorstaipäivän 8 tuntia on korvattava 100 %:n pyhätyökorotuksella: 13,20 × 2 × 8 = 211,20 € pelkästään pyhäpäivältä.

Tällainen pyhäpäivälaskenta on yksi yleisimmin väärin laskettuja korvauksia elintarvikealan palkanlaskennassa. Järjestelmän automaattinen tunnistus on välttämätöntä — manuaalinen laskenta johtaa toistuviin virheisiin.

Ylitöiden verotus — mitä työntekijän kannattaa tietää?

Ylityökorvaukset ovat veronalaista ansiotuloa — niistä ei voi saada verovapautta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ylityökorvausten marginaaliveroprosentti voi nousta korkeammaksi kuin perustuntipalkan vero, koska suuremmille kuukausiansioille osuu enemmän progressiivisesta verosta.

Esimerkki: Jos peruspalkan verotus on 24 % ja kertyneet ylityökorvaukset nostavat kuukausiansion seuraavaan veroprosenttibracketiin (esim. 30 %), ylityökorvausten efektiivinen veroaste on korkeampi kuin tavanomaisella kuukaudella.

Tästä syystä jotkut elintarvikealan työntekijät suosivat säästövapaata rahallisen ylityökorvauksen sijasta — erityisesti silloin, kun ylityöt nostavat ansiotason merkittävästi yli normaalin tason. Vapaa ei ole veronalaista tuloa silloin, kun sitä nautitaan palkallisena poissaolona.

Käytännön neuvo: Jos ylityöt muodostuvat toistuvaksi ja merkittäväksi osaksi kuukausiansioita (yli 200 €/kk), kannattaa harkita ennakonpidätyksen kasvattamista verokorttiin. Muussa tapauksessa verorästit voivat tulla yllätyksenä verotuspäätöksessä.

Yhteenveto — elintarvikealan ylityöt TES 2025-2027

Elintarvikealan ylityömääräykset ovat monimutkaisia, mutta periaate on yksinkertainen: kaikesta säännöllisen työajan ylittävästä työtä on maksettava korotettua palkkaa. Neljä muistisääntöä:

1. Tasoittumisjakson ylityökynnys lasketaan jakson kokonaistunneista, ei viikkokohtaisesti.
2. Sunnuntai- ja pyhätyökorotus (100 %) ja yötyölisä (30 %) voivat kasaantua.
3. Ylityö voidaan korvata vapaana paikallisella sopimuksella — edellyttää kirjallisen luottamusmiessopimuksen.
4. Kirjanpitovelvoite on työnantajan vastuulla — palkkalaskelman oikeellisuus on tarkistettava jokaiselta jaksolta.