Sanna VirtanenPerukirja on kuolinpesän lakisääteinen varallisuusluettelo, joka on laadittava kolmen kuukauden kuluessa vainajan kuolinpäivästä [Perintökaari 20 luku 1 §]. Asiakirja toimii Verohallinnon suorittaman perintöverotuksen pohjana ja dokumentoi sekä vainajan varat että velat arvoineen. Virheellinen tai myöhässä toimitettu perukirja voi johtaa lisäveroihin, korotuksiin ja pesän osakkaiden henkilökohtaiseen vastuuseen. Tässä oppaassa käymme läpi perukirjan laadinnan pakolliset vaatimukset vuonna 2026, yleisimmät virheet ja sen, miten Verohallinto tarkistaa saamansa tiedot.
Muista: Perukirja on toimitettava Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoitustilaisuudesta. Myöhästyminen voi aiheuttaa perintöveron korottamisen tai myöhästymismaksun.
Mikä on perukirja ja kenellä on velvollisuus se laatia?
Perukirja on asiakirja, jossa luetellaan kuolinpesän kaikki varat ja velat kuolinpäivän arvostuksessa. Suomen lainsäädännössä perukirjaan velvoittaa Perintökaari (20 luku), ja se koskee jokaista kuolinpesää ilman omaisuuden kokorajoitusta – myös velkainen pesä velvoittaa perunkirjoituksen toimittamiseen.
Perunkirjoitustilaisuuden järjestämisestä vastaa pesän ilmoittaja, joka on yleensä leskipuoliso tai se perillinen, jolla on paras tieto vainajan taloudellisesta tilanteesta. Tehtävää voi hoitaa myös valtuutettu asianajaja tai muu asiantuntija.
Perunkirjoituksessa on oltava läsnä tai edustettuna kaikki kuolinpesän osakkaat. Osakkaita ovat perilliset, leskipuoliso avio-oikeuden nojalla sekä mahdolliset testamentin saajat. Jokainen osakas on oikeutettu saamaan perukirjasta oikeaksi todistetun jäljennöksen.
Uskottujen miesten rooli perunkirjoituksessa
Perunkirjoitukseen on kutsuttava kaksi uskottua miestä (Perintökaari 20:2). Heidän on oltava esteettömiä eli heillä ei saa olla omaa intressiä kuolinpesässä – he eivät voi olla pesän osakkaita eivätkä lähisukulaisia. Uskottujen miesten tehtävänä on arvioida pesän omaisuus parhaansa mukaan, allekirjoittaa perukirja ja vakuuttaa, että kaikki tieto on annettu rehellisesti ja parhaassa tiedossa. Uskottujen miesten hyväksyttäviä valintoja ovat esimerkiksi naapurit, työtoverit tai muut luotettavat henkilöt, joilla ei ole sidosta pesään.
Perukirjan määräaika 2026: kolme kuukautta ja sen seuraukset
Perunkirjoitus on pidettävä kolmen kuukauden kuluessa kuolinpäivästä (Perintökaari 20:1). Tästä laskettuna perukirja on toimitettava Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoitustilaisuudesta – eli käytännössä perukirja on viimeistään neljän kuukauden kuluttua kuolinpäivästä Verohallinnon hallussa.
Lisäajan hakeminen Verohallinnolta
Jos perunkirjoituksen määräaika ei riitä – esimerkiksi siksi, että vainajan omaisuudesta ei saada kaikkia tietoja ajoissa – pesän ilmoittaja voi hakea lisäaikaa Verohallinnolta ennen kolmen kuukauden määräajan umpeutumista. Hakemus tehdään kirjallisesti OmaVero-palvelun kautta tai postitse. Verohallinto myöntää lisäajan yleensä kohtuullisista syistä, kuten kuolinpesän laajuudesta tai ulkomaisesta omaisuudesta johtuvista selvittelyvaikeuksista.
Seuraukset myöhästymisestä
Perukirjan myöhästynyt toimittaminen voi johtaa perintöveron korottamiseen. Verohallinto voi korottaa perintöveroa enintään 20 prosentilla myöhästymisen vuoksi tai määrätä erillisen myöhästymismaksun [Perintö- ja lahjaverolaki 36 §]. Vakavissa laiminlyönneissä kuolinpesän osakkaat voivat joutua lisäksi henkilökohtaiseen vastuuseen vainajan veloista, jos he ovat ryhtyneet pesän omaisuuteen ilman asianmukaista selvitystä.
Mitä asiakirjoja perukirjan laadintaan tarvitaan?
Perukirjan kokoaminen edellyttää useita virallisia asiakirjoja, joiden hankkiminen voi viedä aikaa. On suositeltavaa aloittaa tiedonkeruu heti kuoleman jälkeen, jotta kolmen kuukauden määräaika ei aiheuta kiirettä.
Vainajaa ja perillisiä koskevat asiakirjat
Perukirjaan tarvitaan sukuselvitys eli virkatodistukset kaikista vainajan perillisistä sukupolvesta toiseen. Sukuselvitys hankitaan seurakunnilta tai Digi- ja väestötietovirastosta (DVV). Se osoittaa, ketä kuolinpesän osakkaat ovat.
Lisäksi tarvitaan:
- Vainajan virkatodistus ja mahdollinen kuolintodistus
- Avioliitto- tai parisuhderekisteriotteet
- Testamentti (alkuperäinen tai oikeaksi todistettu kopio)
- Avioehtosopimus, jos sellainen on tehty
Kuolinpesän varat ja velat
Varojen arvostamiseen kuolinpäivän tilanteen mukaan tarvitaan:
- Pankkitilisaldot ja arvopaperisalkun tiedot kuolinpäivältä (saadaan pankilta kirjallisella pyynnöllä)
- Asunto- ja kiinteistöomistukset katasteriotteella ja arvioitu käypä arvo
- Ajoneuvojen rekisteriotteet ja arvo
- Yritysomistukset ja niihin liittyvät asiakirjat
Velkoihin kirjataan lainat, luotot, maksamattomat laskut, vakuutusmaksurästit ja verovelat. Myös vainajan antamat lähipiirin lainat on ilmoitettava.
Lahjat kolmen vuoden ajalta
Perintöverotuksessa otetaan huomioon vainajan antamat lahjat kolmen vuoden kuluessa kuolemasta (Perintö- ja lahjaverolaki 16 §). Nämä on ilmoitettava perukirjassa, jotta Verohallinto osaa lisätä ne perintöosuuteen verotusta varten. Lahjat, joista on jo maksettu lahjaveroa, vähennetään laskennallisesta perintöverosta.
Neljä yleisintä virhettä perukirjassa – ja miten ne vältetään
Verohallinto havaitsee perukirjojen tarkistuksessa toistuvasti samanlaiset virheet. Tuntemalla ne voi välttyä jälkiverotukselta ja korotuksilta.
1. Kiinteistön aliarvostaminen
Yleisin virhe on kiinteistön tai asunto-osakkeen arvon ilmoittaminen liian alhaisena. Perillisillä on houkutus arvostaa asunto alle käyvän markkina-arvon perintöveron pienentämiseksi. Verohallinto vertaa perukirjan arvoa alueen kauppahintatilastoihin ja voi oikaista arvon omasta aloitteestaan.
"Yleisin virhe, jonka näemme perukirjoissa, on kiinteistöjen aliarvostaminen – osakkaat arvioivat asunnon markkinahinnan systemaattisesti liian alhaiseksi. Verohallinto tekee vertailun alueellisiin kauppahintoihin, ja jos poikkeama on merkittävä, tulos on takautuva lisävero korotuksineen." — Perintöoikeuteen erikoistunut asianajaja, Turku
Oikea tapa on käyttää joko kiinteistönvälittäjän kirjallista arvioita tai vertailukauppoihin perustuvaa arviota kuolinpäivän tilanteessa.
2. Lahjoitusten ilmoittamatta jättäminen
Monissa perukirjoissa jätetään ilmoittamatta vainajan antamat lahjat lähivuosilta. Lahjoitukset kolmen vuoden ajalta ennen kuolemaa lasketaan osaksi perintöä verotuksessa, ja niiden salaaminen voidaan katsoa veropetokseksi [Rikoslaki 29:1].
3. Sukuselvityksen puuttuminen tai epätäydellisyys
Sukuselvityksen on katettava koko sukupuu – myös ennen avioliittoa syntyneet lapset ja vainajan edellisestä suhteesta peräisin olevat rintaperilliset. Puutteellinen sukuselvitys viivästyttää perintöverotuksen toimittamista.
4. Esteellisen uskotun miehen valinta
Uskottu mies ei voi olla pesän osakas eikä suoraan hyötyä pesästä. Esteellisen uskotun miehen valinta tekee perukirjasta muodollisesti virheellisen, ja Verohallinto voi pyytää perunkirjoituksen uusimista.
Esimerkki: perukirjavirhe ja sen seuraukset
Kaisa, 58-vuotias jyväskyläläinen, laati perukirjan äitinsä kuolinpesästä itse vuonna 2026. Äidin omistama rivitaloasunto arvostettiin perukirjaan 140 000 eurolla, vaikka alueen vertailukaupat osoittivat käyvän arvon olevan lähempänä 175 000 euroa. Kaisa ei myöskään muistanut ilmoittaa äidin kahta vuotta aiemmin siskolleen antamaa 8 000 euron lahjoitusta.
Verohallinnon tarkistuksessa molemmat puutteet havaittiin. Asunnon arvo oikaistiin, ja lahjoitus lisättiin perintöosuuteen. Lopputuloksena sisaren perintövero nousi alkuperäisestä laskelmasta noin 4 200 eurolla, ja Verohallinto määräsi 10 prosentin veronkorotuksen puutteellisesta ilmoittamisesta.
Tilanteelta olisi vältytty, jos asunnosta olisi pyydetty kiinteistönvälittäjän kirjallinen arviolausunto ja lahjoitukset olisi tarkastettu vainajan pankkitilitapahtumista.
Veroviranomaisen tarkistus: miten Verohallinto käy perukirjan läpi?
Perukirja toimitetaan Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoitustilaisuudesta. Toimittaminen tapahtuu ensisijaisesti sähköisesti OmaVero-palvelun kautta, mutta asiakirjan voi toimittaa myös postitse tai Verohallinnon toimipisteeseen.
Verohallinnon tarkistusprosessi
Verohallinto käy perukirjan läpi useassa vaiheessa:
- Muodollinen tarkistus: Verohallinto varmistaa, että perukirja on allekirjoitettu, uskottujen miesten vakuutus on mukana ja sukuselvitys kattaa kaikki perilliset.
- Varallisuuden arvostaminen: Kiinteistöt ja arvopaperit verrataan Verohallinnon omiin tietokantoihin – kiinteistöistä tarkistetaan alueelliset kauppahinnat, arvopapereista pörssikurssit.
- Lahjoitusten tarkistus: Verohallinnolla on pääsy pankkien lahjoitusilmoituksiin. Yli 5 000 euron lahjat edellyttävät lahjaveroilmoitusta, ja ne näkyvät Verohallinnon rekistereissä.
- Lisäselvityspyynnöt: Jos jokin arvo vaikuttaa epärealistiselta tai tietoja puuttuu, Verohallinto pyytää kirjallisesti lisäselvitystä pesän ilmoittajalta.
Perintöverotuksen toimittaminen
Verohallinto toimittaa perintöverotuksen yleensä 6–18 kuukauden kuluessa perukirjan vastaanottamisesta. Kullekin osakkaalle lähetetään erillinen perintöverotuspäätös, jossa näkyy maksettava perintövero ja maksuaikataulu. Perintövero on mahdollista maksaa kahdessa erässä, jos se ylittää 500 euroa [Perintö- ja lahjaverolaki 37 §].
Olennaisin: Jos Verohallinto havaitsee puutteita tai pyytää lisäselvitystä, niihin on vastattava asetetussa määräajassa. Vastaamatta jättäminen voi johtaa siihen, että Verohallinto toimittaa verotuksen arvioidun tiedon perusteella, mikä yleensä johtaa korkeampaan verorasitukseen.
Perukirjan pakollinen sisältö: muotovaatimukset 2026
Perukirjassa on oltava laissa määrätyt pakolliset tiedot (Perintökaari 20:3). Puuttuvat tiedot voivat johtaa perukirjan hylkäämiseen tai lisäselvityspyyntöihin, jotka viivästyttävät perintöverotusta.
Perukirjan pakolliset osat ovat:
| Pakollinen tieto | Yksityiskohdat |
|---|---|
| Vainajan henkilötiedot | Nimi, henkilötunnus, kuolinpäivä ja -paikka, kotikunta |
| Pesän osakkaat | Kaikkien perillisten ja testamentin saajien nimi ja henkilötunnus |
| Omaisuusluettelo | Kaikki varat arvoineen kuolinpäivältä |
| Velkaluettelo | Kaikki velat ja velvoitteet kuolinpäivältä |
| Testamenttimerkintä | Tieto testamentista tai sen puuttumisesta |
| Avioehtomerkintä | Tieto avioehdosta tai sen puuttumisesta |
| Ennakkoperinnöt ja lahjat | Kolmen vuoden lahjahistoria |
| Uskottujen miesten allekirjoitukset | Molempien allekirjoitus ja henkilötiedot |
| Pesän ilmoittajan allekirjoitus | Vakuutus tietojen oikeellisuudesta |
Perukirja voidaan laatia suomeksi tai ruotsiksi. Ulkomainen omaisuus arvostetaan euroina kuolinpäivän valuuttakurssin mukaan.
Täydennysperukirja ja oikaisuvaatimus: miten toimia virheen jälkeen
Perukirjan jo toimittamisen jälkeen esiin tulleet uudet varat, velat tai virheelliset tiedot eivät tarkoita, että asia on menetetty. Suomen lainsäädäntö tarjoaa kaksi mekanismia tilanteen korjaamiseksi.
Täydennysperukirja
Jos perukirjan toimittamisen jälkeen löytyy aiemmin tuntematon varallisuuserä – kuten ulkomainen pankkitili, unohtuneen vakuutuksen korvaus tai selvityksessä myöhässä tullut tieto kiinteistöstä – on laadittava täydennysperukirja. Täydennysperukirja on uusi perunkirjoitustilaisuus, jossa käydään läpi ainoastaan puuttuvat tiedot. Myös täydennysperukirjaan tarvitaan kaksi uskottua miestä, ja se on toimitettava Verohallinnolle kuukauden kuluessa tilaisuudesta.
Oikaisuvaatimus perintöverotukseen
Jos Verohallinto on toimittanut perintöverotuksen, johon pesän osakas on tyytymätön, voi päätöksestä tehdä oikaisuvaatimuksen Verohallinnolle viiden vuoden kuluessa verovuoden päättymisestä. Jos Verohallinto ei oikaise päätöstä toivotulla tavalla, asia voidaan viedä hallinto-oikeuteen [Laki verotusmenettelystä 26 §].
Oikaisuvaatimus on perusteltu esimerkiksi silloin, kun:
- Kiinteistön arvo on arvioitu selvästi liian korkeaksi
- Velka on jäänyt huomioimatta perintöverotuksessa
- Lahjavero on laskettu vähennettäväksi perintöverosta, mutta vähennys puuttuu päätöksestä
Asianajajan tai veroasiantuntijan konsultoiminen on suositeltavaa ennen oikaisuvaatimuksen jättämistä, sillä oikeudellinen argumentointi vaikuttaa ratkaisevasti oikaisun onnistumiseen.
Digitaalinen perukirja: OmaVero ja sähköinen asiointi 2026
Verohallinto on kehittänyt perunkirjoitukseen liittyvää sähköistä asiointia. OmaVero-palvelu (vero.fi/omavero) on pääasiallinen kanava perukirjan toimittamiseen 2026:
- Sähköinen toimittaminen: Perukirja voidaan skannata ja lähettää OmaVeron kautta, mikä nopeuttaa käsittelyä
- Perukirjalomake: Verohallinto tarjoaa valmiin perukirjalomakkeen (lomake 203), joka ohjaa täyttäjää pakollisten tietojen keräämisessä
- Sähköinen viestintä: Lisäselvityspyynnöt ja verotuspäätökset toimitetaan ensisijaisesti OmaVeron kautta
Digi- ja väestötietovirasto (DVV) tarjoaa myös sähköisen sukuselvityspalvelun (Suomi.fi), joka nopeuttaa sukuselvityksen hankkimista erityisesti silloin, kun perillisiä on useissa eri seurakunnissa.
Huomaa, että vaikka asiointi on pitkälti digitalisoitunut, itse perukirja on edelleen allekirjoitettava fyysisesti tai vahvalla sähköisellä tunnistautumisella. Vuonna 2026 Verohallinto ei hyväksy pelkästään sähköistä perukirjalomaketta ilman uskottujen miesten allekirjoituksia.
Käytännön vinkki: pankit ovat velvoitettuja luovuttamaan kuolinpesän tilisaldotiedot kuolinpäivältä viipymättä pesän selvittäjälle. Pyynnön voi tehdä kirjallisesti missä tahansa pankin konttorissa tai verkkopankissa, ja vastaus saapuu yleensä yhden–kahden viikon kuluessa. Tämä tieto tarvitaan perukirjaan varojen täsmälliseen arvostamiseen.
Usein kysyttyä perukirjan laadinnasta
Voiko perukirjan tehdä itse ilman lakimiestä?
Perukirjan saa tehdä itse – laki ei edellytä lakimiehen käyttöä. Verohallinnon lomake 203 ohjaa perukirjan täyttämisessä. Asiantuntijan apu on kuitenkin suositeltavaa, jos pesässä on kiinteistöjä, yritysomistuksia, ulkomaista omaisuutta, useita perillisiä tai perinnönjako on riitainen. Asianajajan veloitus yksinkertaisesta perukirjasta on yleensä 400–900 euroa, mikä on pieni investointi suhteutettuna mahdollisiin virheiden aiheuttamiin lisäveroihin.
Mitä tapahtuu, jos perukirjaa ei laadita lainkaan?
Perukirjan laiminlyönti on vakava oikeudellinen rikkomus. Verohallinto voi toimittaa perintöverotuksen arvioidun tiedon perusteella, mikä johtaa yleensä liian suureen verorasitukseen. Lisäksi pesän osakkaiden vastuu vainajan veloista voi kasvaa, jos omaisuuteen ryhtyy ennen kuin velat on selvitetty asianmukaisesti.
Miten uskotut miehet valitaan käytännössä?
Uskotut miehet eivät tarvitse erityistä ammattipätevyyttä – riittää, että he ovat täysi-ikäisiä, esteettömiä ja halukkaita tehtävään. Käytännössä he voivat olla naapureita, työtovereita tai tuttavia. Uskotut miehet osallistuvat perunkirjoitustilaisuuteen, vahvistavat läsnäolollaan omaisuuserien arvioinnin ja allekirjoittavat perukirjan.
Onko perukirja julkinen asiakirja?
Perukirja ei ole yleisölle julkinen asiakirja – sen näkevät pesän osakkaat, Verohallinto sekä kuolinpesää hoitavat tahot. Pesän osakas on oikeutettu saamaan oikeaksi todistetun jäljennöksen perukirjasta pesän ilmoittajalta.
Oikeudellinen huomio: Tämä artikkeli on tarkoitettu yleiseen tiedottamiseen eikä muodosta oikeudellista neuvontaa. Perukirjan laadinnassa suositellaan konsultoimaan asianajajaa tai muuta oikeudellista asiantuntijaa oman tilanteen mukaan.
