Palkka ja palkankorotukset energiateollisuudessa 2025-2027: täydellinen opas

Energiateollisuuden työehtosopimus 2025–2027 takaa noin 14 000 sähkö-, kaasu- ja lämpöenergian ammattilaiselle selkeät palkkarakenteet ja kaksi palkankorotuskierrosta sopimuskauden aikana. TES:n palkkataulukot määrittävät vähimmäispalkat tehtäväryhmittäin, mutta todelliset ansiot voivat nousta merkittävästi lisien, vuorotyön ja paikallisten sopimiserien kautta. Korotukset toteutuivat 1.3.2025 ja ne jatkuvat 1.3.2026 — yhteensä kaksi yleiskorotusta, joita täydentää erillinen paikallinen erä. Tässä kattavassa oppaassa käymme läpi kaiken: palkkataulukoista paikalliseen sopimiseen ja vuorotyölisiin.

Energiateollisuuden palkkataulukot ja vaativuusluokat

Energiateollisuuden TES 2025–2027 perustuu vaativuusluokitteluun, jossa tehtävät ryhmitellään niiden edellyttämän osaamisen, vastuun ja kuormituksen mukaan useaan luokkaan. Jokaiselle luokalle on määritelty taulukkopalkan vähimmäistaso, jota työnantaja ei voi alittaa edes paikallisella sopimuksella.

Palkkaluokat ja tyypilliset tehtävät

Alimmat palkkaluokat kattavat rutiininomaiset, valvotut tehtävät: esimerkiksi mittarinlukijat, kaukolämpöverkon peruskunnossapito ja asiakaspalvelun perustehtävät. Keskitason luokat sisältävät itsenäisempää työtä: sähköasentajat, käyttövahtimestarit ja kenttäteknikot sijoittuvat tähän ryhmään. Ylimpiin luokkiin kuuluvat erikoisosaajat: käytön valvojat, vuoropäälliköt, sähköinsinöörit ja kunnossapitomestarit, joille edellytetään teknistä erityisosaamista ja turvallisuusvastuita.

Vaativuusluokittelun lisäksi palkkaan vaikuttaa työssäoloaika. TES sisältää palvelusvuosilisän, joka kasvaa säännöllisin väliajoin ensimmäisistä vuosista alkaen. Pitkäaikainen energia-alan ammattilainen saa palvelusvuosilisistä huomattavan osuuden lisää perustaulukkopalkkansa päälle.

Peruspalkan suhde kokonaisansioon

Pelkkä taulukkopalkan seuraaminen antaa harhaanjohtavan kuvan energiasektorin ansiotasosta. Todellinen kokonaisansio muodostuu useasta osasta:

1. Peruspalkka (taulukkopalkan mukainen vähimmäistaso)
2. Henkilökohtainen palkanosa (osaamisen, suorituksen ja vastuun mukaan)
3. Vuorotyölisät (ilta-, yö- ja viikonloppulisät)
4. Päivystyskorvaukset
5. Ylityökorvaukset
6. Paikallinen sopimiserä
7. Palvelusvuosilisät

Käytännössä kolmivuorotyötä tekevä kaukolämpöasentaja voi ansaita 20–35 % enemmän kuin pelkässä päivätyössä työskentelevä sama henkilö [Energiateollisuus ry TES 2025, luku 4]. Tämä tekee energiasektorista taloudellisesti kilpailukykyisen vaihtoehdon alan vaativuuteen nähden.

Palkankorotukset 2025 ja 2026 — mitä sovittiin

Energiateollisuuden TES 2025–2027:n palkankorotukset toteutuvat kahdessa vaiheessa. Tämä on tyypillinen rakenne suomalaisissa 2-vuotisissa sopimuksissa, joissa ensimmäinen korotus käynnistää sopimuskauden ja toinen tarkistaa sen puolivälin jälkeen.

Ensimmäinen korotus 1.3.2025

Ensimmäinen yleiskorotus toteutui sopimuskauden alussa 1.3.2025. Korotus nosti kaikkien palkkaluokkien taulukkopalkkarajoja yhdenmukaisella prosenttiosuudella. Tämä tarkoittaa, että sekä alimpien palkkaluokkien perustehtäviä tekevät että korkeimpien luokkien asiantuntijat saivat korotuksen prosentuaalisesti samansuuruisena — absoluuttisessa euroissa korkeampaa palkkaa ansaitsevat saivat luonnollisesti enemmän.

Yleiskorotuksen lisäksi osapuolet sopivat erillisestä paikallisen sopimisen erästä. Tätä erää ei jaeta automaattisesti kaikille, vaan jakoperiaatteista neuvotellaan yrityskohtaisesti työnantajan ja luottamusmiehen välillä. Luottamusmiehellä on keskeinen rooli: hänen tehtävänsä on varmistaa, että paikallinen erä jaetaan tasapuolisesti ja TES:n hengen mukaisesti.

Toinen korotus 1.3.2026

Toinen yleiskorotus astui voimaan 1.3.2026 ja nosti jälleen kaikkia taulukkopalkkaluokkia. Korotuksen suuruus perustui neuvottelijoiden käymiin arvioihin inflaatiosta, alan tuottavuuskehityksestä ja yleisestä palkansaajalinjasta, jonka SAK ja työnantajaliitot ovat hahmottaneet [SAK sopimuskatsaus 2025].

Reaalipalkan kehitys 2025–2027

Inflaation ja palkankorotusten yhteisvaikutus ratkaisee reaalipalkan kehityksen. Suomessa yleinen inflaatio hidastui 2024–2025 noin 2–3 %:n tasolle, mikä tarkoitti, että asianmukaisesti neuvotellut palkankorotukset riittivät ylläpitämään tai jopa parantamaan energiasektorin ammattilaisten ostovoimaa. Tämä on tärkeä viesti sekä rekrytoivalle työnantajalle että alan ammattilaisia harkitseville opiskelijoille.

Vuorotyölisät ja ylityökorvaukset — suurin osa kokonaisansiosta

Energiateollisuudessa vuorotyö ei ole poikkeus vaan normi. Toiminnan jatkuvuusvaatimus — sähköverkot, kaukolämpöputkistot ja kaasunjakeluverkostot käyvät ympäri vuorokauden — tarkoittaa, että suuri osa henkilöstöstä työskentelee kolmessa vuorossa. Tämä näkyy suoraan kokonaisansiossa.

Ilta- ja yövuorolisät

Iltavuorolisä maksetaan tunneista, jotka sijoittuvat ilta-aikaan TES:n määrittelyn mukaan. Yövuorolisä on korkeampi, koska yötyö kuormittaa elimistöä enemmän ja haittaa normaalia sosiaalista elämää. Molemmat lisät lasketaan prosentuaalisesti perustuntipalkasta — käytännössä yövuorolisä voi nostaa yötunnin palkan merkittävästi peruspalkkaa korkeammaksi.

Viikonloppulisät

Lauantai- ja sunnuntaityöstä maksetaan omat korotusprosenttinsa TES:n mukaisesti. Viikonloppu sunnuntai on korotetumpi kuin lauantai, koska sunnuntaityö on Suomen lainsäädännössä ja sopimuksissa perinteisesti erityisasemassa [Työaikalaki 872/2019, § 33].

Ylityökorvaukset

Ylityö jakautuu kahteen lajiin:

• Vuorokautinen ylityö: Ensimmäiseltä kahdelta ylituntilta korotus on 50 % tuntipalkasta, sen jälkeen 100 %.
• Viikoittainen ylityö: Kaikkia viikottaisen säännöllisen työajan ylittäviä tunteja korotetaan 50 %:lla.

Vuosittainen ylityökiintiö on 250 tuntia, jota voi kasvattaa paikallisella sopimuksella enintään 80 tunnilla. Energiasektorilla tätä lisäkiintiötä käytetään erityisesti häiriönkorjausten ja huoltoseisokkien yhteydessä.

Päivystyskorvaukset

Päivystystyöstä maksetaan erillinen korvaus TES:n luvun mukaisesti. Kotipäivystys (varallaolo kotona) ja toimipisteessä tapahtuva päivystys on eroteltu toisistaan. Hälytyksestä johtuva lisätyö lasketaan vähintään kolmeksi tunniksi, mikä suojaa työntekijää pienistä hälytyksistä johtuvalta liialliselta rasitukselta.

"Energiasektorilla todelliset ansiot voivat olla huomattavasti taulukkopalkka korkeammat, kun kaikki lisät huomioidaan. Tämä tekee alan houkuttelevaksi niille, jotka ovat valmiita vuorotyöhön." — Energia-alan palkka-asiantuntija, JHL, 2026

Paikallinen sopiminen ja palkan muodostuminen yrityksessä

Energiateollisuuden TES 2025–2027 sallii paikallisen sopimisen useissa kohdissa. Tämä tarkoittaa, että taulukkopalkka on lattia, ei katto — yrityskohtaisella sopimisella voidaan parantaa ehtoja, mutta ei heikentää niitä alle TES:n minimitasojen.

Paikallinen sopimiserä

Yksi keskeisimmistä paikallisen sopimisen kohteista on vuosittainen paikallinen erä. Työnantaja varaa tämän erän budjettiin, mutta sen jakaminen tapahtuu luottamusmiehen kanssa neuvotellen. Jakoperusteet voivat olla:

• Yleiskorotus kaikille tasapuolisesti
• Kohdennettuja korotuksia tietyille ammattiryhmille tai tehtäväluokille
• Suoritusperusteinen jako (osaaminen, pätevyystutkinnot, erityisvastuu)

Luottamusmiehen tehtävä on varmistaa, että jakoperusteet ovat selkeitä, läpinäkyviä ja tasapuolisia. Jos neuvottelut kariutuvat, sopimuksen mukaiset oletusjakoperusteet astuvat voimaan.

Henkilökohtainen palkanosa

TES sallii henkilökohtaisen palkanosan maksamisen taulukkopalkkatason päälle. Tämä perustuu arviointiin, jossa otetaan huomioon työntekijän osaaminen, ammattitaito, vastuunkanto ja suoriutuminen suhteessa tehtävän vaatimuksiin.

Arviointiprosessi on dokumentoitava ja sen perusteiden on oltava selkeitä. Epäoikeudenmukaiseksi koettua arviointia voi riitauttaa luottamusmiehen kautta tai tarvittaessa JHL:n lakimiehen avustuksella.

Vertailun vuoksi: palkka ja palkankorotukset teknologiateollisuudessa 2024–2026 noudattavat samantapaista kaksiportaista rakennetta yleiskorotuksen ja paikallisen erän osalta — energiasektorin sopimus ei poikkea merkittävästi yleisestä teollisuuden linjasta.

Palkkauksen oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo energia-alalla

Energiateollisuus on perinteisesti miesvaltainen ala, mutta tasa-arvoisuus palkkauksen osalta on TES:ssä kirjattu velvoitteeksi. Työnantajan on tehtävä palkkakartoitus, joka selvittää palkkaerot sukupuolittain samassa palkkaluokassa ja samanlaisissa tehtävissä.

Samapalkkaisuus ja sukupuolten välinen palkkaero

Tasa-arvolaki (609/1986) velvoittaa työnantajan edistämään samapalkkaisuutta. Käytännön haasteena on, että energiasektorilla naisia on työvoimasta vain noin 20–25 % [Energiateollisuus ry henkilöstötilasto, 2024], mikä tekee ero-tilastoinnista helposti harhaanjohtavaa pienissä yksiköissä.

TES:n valvontamekanismina toimii luottamusmies, jolla on oikeus pyytää palkkatietoja anomalioiden havaitsemiseksi. Jos järjestelmällinen palkkasyrjintä paljastuu, sen korjaaminen on sekä lainmukainen velvoite että TES:n edellyttämä toimenpide.

Energiamurros ja palkkakehitys uusissa tehtävissä

Tuulivoima- ja aurinkoenergian asiantuntijoilla on tällä hetkellä vahva neuvotteluasema palkasta sovittaessa, koska näiden tehtävien osaajista on pulaa. Energiateollisuuden TES asettaa minimipalkat, mutta käytännössä uusiin energiateknologioihin erikoistuneet asiantuntijat neuvottelevat usein taulukkotasoa korkeammista palkoista. Energiamurros luo siis palkkapuristetta alaspäin ei — päinvastoin se nostaa erikoisosaajien markkina-arvoa.

Vertailun vuoksi kannattaa tarkastella, miten palkat ja palkankorotukset sähköistysalalla kehittyivät läheisellä toimialalla — sähköistysala kattaa verkkorakentamisen ja energiansiirron, joten alan palkkakehitys on energiateollisuuden kanssa läheistä sukua.

Työnantajan velvollisuudet palkkauksessa — mitä HR:n on tiedettävä

Energiayhtiön HR-osaston näkökulmasta TES luo selkeän velvoitekokonaisuuden. Palkanlaskennan on oltava TES:n mukaista jokaisessa kuukausierässä — virheet voivat johtaa jälkiperintävaatimuksiin usealta vuodelta takautuvasti.

TES:n valvonta ja tarkastukset

JHL:llä on oikeus tarkastaa jäsentensä palkkausta. Luottamusmiehellä on oikeus pyytää palkkatietoja tarkistettavaksi. Löydetyt virheet on korjattava viipymättä ja pidätykset palautettava.

Työnantajan on pidettävä palkkakirjanpito siten, että TES:n noudattaminen on todennettavissa. Erityistä huomiota vaativat ylityölaskenta (jokaisessa kolmivuorojärjestelmässä on laskettava ylityöt oikein tasausjaksolla) sekä päivystyskorvausten dokumentointi.

Sopimuskauden muutoksiin varautuminen

HR-johdon on varmistettava, että jokainen palkankorotus toteutetaan oikein ja täysimääräisesti korotuspäivästä alkaen. Korotuksen viivästäminen tai virheellinen laskenta perustelee takautuvat korvausvaatimukset korkoineen [TSL 2:13 §]. Korotusrakenteen hallitseminen — yleiskorotuksen ja paikallisen erän sovittaminen yhteen — edellyttää HR:ltä aktiivista koordinointia luottamusmiehen kanssa hyvissä ajoin ennen korotuspäivää.

Usein kysytyt kysymykset palkoista energiateollisuudessa

Mikä on energiateollisuuden taulukkopalkan vähimmäistaso vuonna 2026?

Taulukkopalkkojen tarkat euromääräiset tasot vahvistetaan TES-sopimustekstissä ja sen päivityksissä korotuspäivien yhteydessä. Ajankohtaiset palkat löydät Energiateollisuus ry:n verkkosivuilta tai JHL:n jäsenpalvelusta. Vähimmäistaso vaihtelee palkkaluokan mukaan — alimman luokan perustehtävistä ylimpiin erikoistehtäviin on merkittävä tasoero. Periaatteena on, että työnantaja ei voi maksaa alle taulukon mukaisen tason.

Voidaanko palkka sopia taulukkopalkkaa pienemmäksi?

Ei. Energiateollisuuden TES on yleissitova, joten sen taulukkopalkat ovat ehdottomia vähimmäistasoja. Tästä ei voi poiketa alaspäin edes työnantajan ja yksittäisen työntekijän välisellä sopimuksella. Tätä alempaan palkkaan suostunut sopimus on mitätön TES:n ehtojen osalta, ja työntekijällä on oikeus vaatia erotuksen maksamista takautuvasti korkoineen [TSL 13:7 §].

Kuinka usein palkkaa tarkistetaan sopimuskauden aikana?

Sopimuskauden 2025–2027 aikana on kaksi korotuskierrosta: 1.3.2025 ja 1.3.2026. Korotusten ulkopuolella palkka ei muutu automaattisesti, ellei paikallisella sopimuksella tai henkilökohtaisen palkanosan tarkistuksella sovita muuta.

Miten vuorotyö vaikuttaa eläkekertymään?

Vuorotyö ei suoraan kasvata eläkekertymää, koska TyEL-eläke kertyy ansiotulojen perusteella. Vuorotyölisät ovat osa verotettavia ansiotuloja ja kasvattavat eläkepalkkaa samalla tavalla kuin muutkin palkan osat. Korkeampi kokonaisansio = korkeampi eläkekertymä.

Mitä teen, jos palkkani on laskettu väärin?

Ensimmäinen askel on ottaa yhteyttä oman yrityksen luottamusmieheen tai suoraan HR-osastoon ja pyytää selvitys palkkalaskelmasta. Jos asia ei selviä, JHL:n jäsenpalvelu auttaa selvittämään tilanteen — liiton lakimiehet voivat arvioida, onko kyseessä TES:n mukainen korvausvaatimus.

---

Vastuuvapauslauseke: Tämän artikkelin tiedot ovat informatiivisia eivätkä muodosta oikeudellista neuvontaa. Työsuhteesi erityistilanteissa suositellaan konsultoimaan JHL:n lakimiestä tai työnantajan HR-asiantuntijaa.

Palkkaluokkien liikkuvuus ja urapolku energia-alalla

Palkkaluokkaan sijoittuminen ei ole pysyvää — se voidaan tarkistaa, jos tehtäväkuva muuttuu oleellisesti. Sähköasentaja, jolle annetaan käytön valvojan tai tiiminvetäjän vastuita pysyvästi, voidaan siirtää korkeampaan palkkaluokkaan. Siirtymän edellytyksenä on kirjallinen sopimus uudesta tehtäväkuvasta ja siihen liittyvästä palkkaluokasta. TES:n mukainen arviointiprosessi on tässä keskeinen väline.

Energiamurroksen myötä osa perinteisistä tehtäväkuvista on laajentunut. Kaukolämpöasentaja, joka kouluttautuu aurinkopaneeliverkon liitostöihin tai akkuvarastojärjestelmien kunnossapitoon, voi perustella palkkaluokan tarkistuspyyntöä uudella osaamisella ja vastuulla. Työnantajalle tällaisissa tilanteissa on tärkeää, että palkka-arviointi on dokumentoitu ja perustuu läpinäkyviin kriteereihin.

Palkanmaksukausi ja palkkalaskelma

Palkka maksetaan kerran kuukaudessa, ellei paikallisella sopimuksella ole sovittu muuta. Palkkalaskelmasta on käytävä ilmi eritellysti kaikki palkanosat: peruspalkka, lisät, korvaukset ja pidätykset — siten, että jokainen osa on tunnistettavissa ja tarkistettavissa [TSL 2:16 §]. Epäselvä tai puutteellinen palkkalaskelma on oikeus riitauttaa ja pyytää kirjallista selvitystä.

Työsopimuksen suhde TES:n palkkamäärityksiin

Työsopimuksessa voidaan sopia TES:n taulukkopalkka ylittävästä palkasta. Tätä kutsutaan henkilökohtaiseksi sopimuspalkaksi. Työsopimuksessa kirjattu palkka ei voi alittaa TES:n vähimmäistasoa — jos työsopimuksessa on kirjattu alempi palkka, TES:n mukainen taulukkopalkan vähimmäistaso syrjäyttää sen automaattisesti. Työnantajan intressissä on ylläpitää ajantasainen tieto TES:n palkkarakenteesta, jotta työsopimukset pysyvät lainmukaisina jokaisen korotuskierroksen jälkeen.

Energiayhtiöiden palkkavertailu — kuinka paljon energia-alalla tienaataan

Energiateollisuuden ammattilaisten ansiot vaihtelevat toimialan sisällä riippuen tehtävästä, yrityksestä, sijainnista ja vuorotyöasteesta. Alla oleva katsaus havainnollistaa tyypillisiä ansiotasoja — tarkat luvut vaihtelevat yrityksittäin ja taulukkokorotusten myötä.

Huom: Luvut ovat suuntaa-antavia arvioita kokonaisansiosta (peruspalka + lisät). Tarkat TES-taulukkopalkat löydät Energiateollisuus ry:n tai JHL:n julkaisemista sopimusteksteistä. [Energiateollisuus ry, 2025]

Vertailuna on hyödyllistä katsoa, miten palkkarakenne kehittyi paperiteollisuudessa, joka on myös raskasteollisuuden ala jatkuvine vuoroineen ja korkeahkoine lisäprosentteineen — vertailu antaa mittasuhteet energiasektorin palkkatason arviointiin.

Miten voit vaikuttaa omaan palkkaasi energia-alalla

Taulukkopalkka on lähtökohta, ei lopputulos. Energiasektorilla on useita keinoja kehittää omaa palkkatasoaan aktiiivisesti.

Osaamisen kehittäminen ja pätevyyskoulutukset

Energiateollisuuden TES tunnistaa osaamisen kehittämisen. Sähköturvallisuuslaki (1135/2016) edellyttää tiettyjä pätevyyksiä sähkötyöhön — näiden pätevyyksien hankkiminen voi oikeuttaa palkkaluokan tarkistukseen. Työnantajalla on myös velvollisuus tarjota koulutusta, kun tehtäväkuva muuttuu [TSL 7:13 §]. Aktiivinen kouluttautuminen on paras tapa rakentaa perusteltu pyyntö palkkaluokan tarkistukseksi.

Luottamusmies työnantajan neuvottelukumppanina

Luottamusmies on keskeinen tuki palkka-asioissa. Hänen kauttaan paikallisen erän neuvotteluihin voi vaikuttaa kollegoita edustavasti. JHL järjestää luottamusmiehille säännöllisiä koulutuksia, joissa käydään läpi TES:n uusimmat tulkinnat ja alan palkka-aineistot.

Palkkaneuvottelu työnantajan kanssa

Oman suoriutumisen tai uusien vastuiden perusteella on aina mahdollista pyytää palkaneuvottelua. Neuvottelua tukevat dokumentit tehtäväkuvan muutoksista, uusista pätevyyksistä tai vastuun laajentumisesta. TES:n mukainen henkilökohtainen palkanosa on juuri tällaista neuvottelua varten — se ei ole harvinaisuus vaan TES:n tarkoittama normaali osa palkkarakennetta.

Palkankorotushistoria ja sopimusneuvottelujen dynamiikka

Ymmärtääkseen miksi energiateollisuuden TES 2025–2027 sai juuri tämän muodon, on hyödyllistä tarkastella sopimuskierrosten historiaa ja neuvotteluprosessia.

Aiempien sopimuskausien opetukset

Energiateollisuuden sopimukset ovat Suomessa perinteisesti syntyneet rakentavassa ilmapiirissä. Alan toiminnan kriittisyys — sähkönsyötön keskeytyminen vaikuttaisi välittömästi koko yhteiskuntaan — luo molemmille osapuolille kannustimen löytää sopimus ilman pitkittyneitä työtaisteluja. Tämä näkyy käytännössä: viime vuosikymmenellä energiasektorin lakot ovat olleet harvinaisia, kun taas rakennusala tai kauppasektori ovat kokeneet useammin työtaisteluita.

Tämä tasaisuus ei kuitenkaan tarkoita, että korotukset olisivat heikot. Päinvastoin: rakentava neuvotteluilmapiiri mahdollistaa realistisen palkkakehityksen ilman, että kummankaan osapuolen tarvitsee ottaa ylisuuria riskejä.

Valtakunnallinen palkkalinja ja energiasektori

Suomessa valtakunnallinen palkkaratkaisu tai yleinen linja — johon SAK, EK ja muut keskusjärjestöt ovat usein osallistuneet — on vaikuttanut sektorikohtaisiin neuvotteluihin. Energiateollisuuden TES 2025–2027 asettui osaksi laajempaa kokonaisuutta, jossa pyrittiin saavuttamaan tasapaino inflaation kompensoimisen ja työnantajien kilpailukyvyn välillä.

Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteinen tavoite on reaalipalkan säilyttäminen — siis se, että korotukset ylittävät inflaation. Vuosina 2025–2026 tämä tavoite oli realistinen Suomen laskevaan inflaatioympäristöön nähden.

Erityistilanteet palkkauksessa energiateollisuudessa

Energia-alan työsuhteisiin liittyy joitain erityistilanteita, joissa TES:n mukainen palkkaus poikkeaa normaalista kuukausirytmistä.

Sairausajan palkka

Sairausajan palkka maksetaan täysimääräisesti sopimuksen mukaiselta ajanjaksolta alkaen ensimmäisestä poissaolopäivästä, kun työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden. Tämä kattaa myös vuorotyölisien menetyksen osittain — TES:ssä on säännös siitä, miten lisät huomioidaan sairausajan palkkalaskelmassa.

Pitkällä sairausjaksolla palkkavastuun jakautuminen työnantajan ja Kelan välillä noudattaa Sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaisia normeja. Työnantajalle jää yleensä ensisijainen vastuu ensimmäiseltä sairausjaksolta, minkä jälkeen Kelan sairauspäiväraha tulee mukaan.

Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaiden vaikutus palkkaan

Vanhempainvapaan aikana TES ei kata täyttä palkkaa — vanhempainpäiväraha maksetaan Kelan kautta sairausvakuutuslain normien mukaisesti. Joillakin energia-alan yrityksillä on kuitenkin omia käytäntöjä, joissa työnantaja täydentää Kelan päivärahaa tietyltä ajalta. Nämä ovat paikallisia sopimuksia, jotka vaihtelevat yrityksittäin.

Vanhempainvapaan jälkeen työtekijällä on oikeus palata samaan tai vastaavaan tehtävään samassa palkkaluokassa — TES:n mukaiseen palkkatasoon liitetään myös sopimuskauden aikana toteutuneet korotukset, jotka ovat voimassa palautuessa.

Koeajan palkka

Koeajalla (enintään 6 kuukautta TSL 1:4 §:n mukaan) palkka noudattaa TES:n taulukkopalkkarakennetta. Koeajan aikana palkka ei voi alittaa TES:n vähimmäistasoa. Jotkut työnantajat sijoittavat uudet työntekijät koeaikana alimpaan palkkaluokkaan — tämä on hyväksyttävää vain, jos tehtäväkuva todellakin vastaa alimman luokan vaatimustasoa.

Lomarahat ja vuosilomapalkkaan liittyvät erityispiirteet

Lomaraha — 50 % vuosilomapalkasta — maksetaan TES:n mukaisesti. Lomapalkan laskennassa vuorotyölisät huomioidaan siten, että laskennan pohjana on viimeisten kuukausien toteutunut ansio, ei pelkästään peruspalkka. Tämä on tärkeä seikka erityisesti niille, joiden lisäpalkkiot vaihtelevat voimakkaasti kausiluontoisesti.

Palkkojen tulevaisuus energiateollisuudessa — mitä on odotettavissa

Seuraavan sopimuskauden 2027–2029 neuvottelut alkavat 2026 loppupuolella. Energiamurroksen jatkuminen, tekoälyn vaikutus toimistotyöhön ja alan rakenteelliset muutokset luovat neuvotteluille uuden kehyksen.

Osaajapula nostaa erikoisalojen palkkoja

Tuulivoiman, aurinkoenergia ja sähkövarastojen asiantuntijoista on jo 2026 selkeä pula. Tämä näkyy yritysten rekrytointikäytännöissä: uusia tehtäviä täytettäessä palkkatarjoukset ovat usein taulukkopalkkaa selvästi korkeampia. Sopimusneuvotteluissa tämä luo painetta erityisesti uusien palkkaluokkien tai korkeiden paikallisten erien puolesta.

Digitalisaation vaikutus

Energiaverkkojen automaatio — älykkäät sähkömittarit, verkonhallinnan tekoäly, ennustava kunnossapito — muuttaa osaamistarpeita merkittävästi. Tehtävät, jotka aiemmin vaativat kenttätyötä, siirtyvät yhä enemmän hallintakeskuksiin ja etävalvontaan. Tämä ei vähennä henkilöstön tarvetta, mutta muuttaa sen luonnetta — ja samalla vaikuttaa palkkaluokkarakenteeseen.

Energiateollisuuden TES:n palkkaluokkia päivitetään sopimusneuvotteluissa, mutta hitaammin kuin teknologia muuttuu. Siksi on tärkeää, että luottamusmies ja HR-johto seuraavat aktiivisesti, vastaako tehtäväkuvamuutosten tahti palkkaluokkarakenteen päivitystä.

Vihreän siirtymän rahoitusvaikutukset

Hallituksen tukemat investoinnit uusiutuvaan energiaan, verkon laajentamiseen ja akkuteknologiaan luovat energia-alalle merkittävän kasvuimpulssin 2026–2030. Kasvava investointipohja yleensä tarjoaa paremman neuvotteluaseman palkoista — kasvava ala pystyy maksamaan enemmän kuin supistuva. Tässä mielessä energiateollisuuden ammattilainen on strategisesti hyvässä asemassa tulevien vuosien palkkaneuvotteluissa.

Käytännön toimenpideohje — palkka-asiat kuntoon

Alla on tiivistetty toimenpidelista sekä työnantajille että työntekijöille:

Työntekijälle:

1. Tarkista, että palkkalaskelmasi vastaa TES:n mukaista taulukkopalkkaluokkaa
2. Vertaa palkkaluokkaasi tehtäväkuvasi vaativuuteen — onko luokitus oikea?
3. Selvitä, onko yrityksessäsi sovittu paikallisesta sopimiserästä ja miten se on jaettu
4. Ota yhteyttä luottamusmieheen, jos epäilet, että palkka on laskettu väärin
5. Kehitä osaamistasi — uudet pätevyydet perustelevat palkkaluokan tarkistusta

Työnantajalle:

1. Tarkista, että palkkajärjestelmä on ajan tasalla TES:n korotuspäivien jälkeen
2. Dokumentoi palkkaluokitteluperusteet selkeästi
3. Käy palkkakartoitus sukupuolinäkökulmasta tasa-arvolain velvoittamana
4. Varmista, että paikallisen sopimiserän jakoprosessi on läpinäkyvä
5. Päivitä työsopimukset, kun TES:n korotukset muuttavat vähimmäistasoja

Palkka-asioiden riitauttaminen — oikeussuojakeinot

Joskus neuvottelu ei riitä ja palkka-asia edellyttää virallista käsittelyä. Energiateollisuuden TES:n noudattamista valvotaan sopimuksen osapuolten toimesta, ja myös työntekijällä on oikeus puolustaa etujaan.

Ennen riitauttamista — sopiminen työpaikkatasolla

Ensimmäinen askel on aina pyrkiä ratkaisemaan asia työpaikkatasolla. Luottamusmies voi toimia välittäjänä työnantajan ja yksittäisen työntekijän välillä. Monessa tapauksessa palkkavirhe johtuu väärinymmärryksestä tai teknisestä laskentavirheestä, joka oikaistaan nopeasti.

Liittotason neuvottelut

Jos työpaikkataso ei ratkaise asiaa, JHL voi käynnistää liittotason neuvottelut Energiateollisuus ry:n kanssa. Tällöin kyse on usein periaatteellisesta TES-tulkintakysymyksestä, joka koskettaa useampaa yritystä tai koko toimialaa.

Työtuomioistuin

Jos liittotaso ei ratkaise asiaa, viimeisenä muutoksenhakukeinona on Työtuomioistuin, joka käsittelee TES-rikkomuksia ja tulkintakysymyksiä. Tämä tie on harvinainen mutta mahdollinen — etenkin jos kyseessä on periaatteellinen kysymys taulukkopalkkojen soveltamisesta tiettyyn palkkaluokkaan.

À retenir: Palkka-asioiden riitauttaminen ei vaaranna työsuhteen jatkumista — työntekijä on suojattu syrjinnältä, jos hän käyttää laillisia oikeuksiaan. JHL:n lakimiespalvelu on jäsenille maksuton ensimmäinen konsultointipiste.

Palkan rakenne laskentaesimerkin kautta

Konkreettinen laskelma havainnollistaa, miten energiasektorin ammattilaisen kokonaisansio muodostuu.

Esimerkki: Mikko, käytön valvoja, 3-vuorotyö, kokenut ammattilainen

Mikko on työskennellyt energiayhtiön voimalaitoksessa 12 vuotta. Hän työskentelee jatkuvassa kolmivuorotyössä (2+2+2+4 kiertotyösysteemi).

Palkkaosa	Peruste	Arvio kuukausittain
Taulukkopalkan mukainen vähimmäispalkka	Palkkaluokka IV	~2 800 €
Palvelusvuosilisä (12 v.)	TES:n lisätaulukko	~280 €
Henkilökohtainen palkanosa	Osaaminen + vastuu	~200 €
Iltavuorolisät (~6 iltavuoroa/kk)	TES luku 4	~150 €
Yövuorolisät (~6 yövuoroa/kk)	TES luku 4	~250 €
Viikonloppulisät (kiertävä järjestelmä)	TES luku 4	~180 €
Kokonaisansio brutto		~3 860 €/kk

Arviot perustuvat TES:n vähimmäistasoihin ja tyypillisiin energiayhtiöiden käytäntöihin 2025–2026. Tarkat luvut vaihtelevat yrityksittäin.

Tässä esimerkissä Mikon todellinen ansio on noin 37 % enemmän kuin pelkkä perustaulukkopalkka. Vuorotyölisät, palvelusvuosilisät ja henkilökohtainen osa yhdessä tekevät energiasektorista taloudellisesti houkuttelevan pitkäaikaiselle ammattilaiselle.

Taulukko havainnollistaa, miksi energiateollisuuden ammattilaisten kokonaisansio ylittää usein median palkkatason — mutta samalla miksi pelkän taulukkopalkkatiedon perusteella on vaikea hahmottaa alan todellista ansiotasoa. Kokonaisansiota kannattaa arvioida erityisesti, kun vertaillaan eri alojen tarjouksia uutta työtä hakiessa tai kun arvioidaan eläkekertymää pitkällä aikavälillä.

Vuorotyön kuormittavuus on kuitenkin huomioitava: korkeat lisäpalkat eivät ole ilmaisia — ne maksavat biologisen kellon häiriintymisenä, sosiaalisten aktiviteettien rajoittumisena ja pitkäaikaisessa seurannassa terveysriskinä. TES:n velvoite vuosittaiseen työkykyseurantaan on tässä tärkeä suoja sekä työntekijälle itselleen että työnantajalle, joka haluaa säilyttää osaavan henkilöstönsä pitkään.

Energiateollisuuden TES 2025–2027 on laaja asiakirja, jonka palkkamääräykset ulottuvat paljon yksittäistä taulukkonumeroa pidemmälle. Kokonaisuuden hallitseminen — taulukkopalkasta lisien kautta paikalliseen sopimiseen ja urapolun hallintaan — on avain siihen, että sopimus toimii molempien osapuolten parhaaksi. Tässä oppaassa käytyjen periaatteiden avulla sekä energia-alan ammattilainen että HR-johtaja pystyy navigoimaan palkkarakenteen luottavaisesti.