Yksityishenkilön velkajärjestely on lakisääteinen menettely, joka antaa ylivelkaantuneelle mahdollisuuden aloittaa puhtaalta pöydältä. Vuonna 2026 hakeminen tapahtuu käräjäoikeuden kautta, ja standardi maksuohjelma kestää kolme vuotta. Velkoja ei voi prosessin aikana periä saataviaan normaalein perintäkeinoin — heidän oikeutensa on rajoitettu lain puitteisiin. Talous- ja velkaneuvonta on maksuton palvelu, josta kannattaa aloittaa ennen hakemuksen tekemistä.
Mitä yksityishenkilön velkajärjestely tarkoittaa vuonna 2026?
Yksityishenkilön velkajärjestely (LYVY) on laki, joka säädettiin Suomessa vuonna 1993 (Laki yksityishenkilön velkajärjestelystä 25.1.1993/57). Sen tarkoituksena on antaa maksukyvyttömälle yksityishenkilölle mahdollisuus selviytyä veloistaan ja päästä taloudellisesti kestävälle pohjalle.
Velkajärjestelyssä käräjäoikeus vahvistaa velalliselle maksuohjelman, jonka aikana hän maksaa velkaansa maksuvaran mukaan. Maksuohjelman päättyessä loput velat poistetaan kokonaan — velallinen saa niin sanotun tuoreen alun. Menettely koskee pelkästään yksityishenkilöitä, ei yrityksiä tai yhteisöjä.
Vuoden 2015 lakiuudistuksen jälkeen maksuohjelman standardi kesto lyheni viidestä vuodesta kolmeen vuoteen suurimmalle osalle velallisia [LYVY 30 §]. Tämä muutos teki velkajärjestelystä inhimillisemmän ja houkuttelevamman vaihtoehdon.
Velkajärjestely vs. maksuhäiriömerkintä — mikä on ero?
Maksuhäiriömerkintä on seuraamus maksamattomista veloista, ja se voi kestää kahdesta neljään vuotta. Velkajärjestely sen sijaan on aktiivinen oikeusprosessi, joka johtaa velkojen lopulliseen leikkaukseen. Velkajärjestelyn aloittaminen ei automaattisesti poista aiempia merkintöjä, mutta maksuohjelman onnistunut suorittaminen parantaa pitkällä aikavälillä taloudellista tilannetta merkittävästi.
Hakemisen edellytykset — kuka voi hakea velkajärjestelyä?
Velkajärjestelyä voi hakea yksityishenkilö, joka on maksukyvytön eikä pysty suoriutumaan veloistaan muilla kohtuullisilla keinoin. Laki asettaa kolme keskeistä edellytystä.
Ensimmäinen edellytys: pysyvä maksukyvyttömyys. Velallisen on oltava kykenemätön maksamaan velkojaan eikä tilan voida odottaa muuttuvan lähiaikoina. Tilapäiset rahaongelmat — esimerkiksi lyhyt lomautus — eivät yleensä riitä.
Toinen edellytys: velkaantuminen ei ole harkitsematonta. Tuomioistuimet tarkastelevat, onko velallinen ottanut velkaa vastuuttomasti ilman realistista maksukykyä. Pikavippikierre tai peliongelma voi vaikuttaa hakemuksen hyväksymiseen, vaikka estettä ei välttämättä ole absoluuttinen.
Kolmas edellytys: velkajärjestely on tarkoituksenmukainen. Velkojen kokonaismäärä ja laatu vaikuttavat harkintaan. Jos velat koostuvat pääosin julkisoikeudellisista saatavista (sakot, rikosperusteiset korvaukset), osa niistä ei välttämättä kuulu menettelyn piiriin.
Ulosotto ja velkajärjestely — miten ne kytkeytyvät?
Monella velkajärjestelyä hakevalla on jo ulosottoasia vireillä. Ulosotto ja velkajärjestely voivat olla yhtäaikaisia: velkajärjestelyn hakeminen ei automaattisesti keskeytä ulosottoa, mutta käräjäoikeus voi myöntää väliaikaisen kiellon ulosoton jatkamiselle hakemuksen käsittelyn ajaksi [LYVY 21 §]. Tähän kannattaa pyytää oikeusapua.
Hakemusprosessi askel askeleelta
Tarikan, 42-vuotiaan tamperelaisen lähihoitajan, elämä muuttui yllättäen, kun hän joutui sairauden vuoksi pitkälle sairauslomalle. Kolmen kulutusluoton ja kahden pikavippivelvoitteen kanssa hän otti yhteyttä talous- ja velkaneuvontaan. Kahdeksan kuukautta myöhemmin käräjäoikeus vahvisti hänelle kolmen vuoden maksuohjelman — ja hän maksoi kuukausittain 180 euroa velkaansa.
Prosessi etenee seuraavasti:
Vaihe 1: Talous- ja velkaneuvonta (maksuton). Oikeusaputoimistojen talous- ja velkaneuvonta auttaa kartoittamaan tilanteen ja valmistelemaan hakemuksen. Neuvonta on ilmaista ja käytännössä pakollinen ensimmäinen askel. Takuusäätiö tarjoaa myös maksutonta neuvontaa ja voi myöntää takaustodistuksia pienille veloille.
Vaihe 2: Hakemuksen valmistelu. Hakemus käräjäoikeudelle sisältää: velkaluettelo kaikista velvoitteista, tulotodistukset (palkkalaskelma, eläkepäätös), tiliotteet viimeiseltä kolmelta kuukaudelta, asumis- ja muut pakolliset menot sekä kuvaus velkaantumisen syistä.
Vaihe 3: Hakemuksen toimittaminen käräjäoikeudelle. Hakemus toimitetaan velallisen kotikunnan käräjäoikeuteen. Hakemismaksu on 260 euroa, mutta se voidaan kokonaan poistaa oikeusavun piirissä olevalta hakijalta. Oikeusapu on tulosidonnainen — alle 1 400 euron nettokuukausituloilla hakijalla on yleensä oikeus maksuttomaan oikeusapuun.
Vaihe 4: Käräjäoikeuden käsittely. Oikeus tiedottaa velkojia ja pyytää heiltä lausunnot. Tämä vaihe kestää tavallisesti yhdestä kolmeen kuukautta. Velkojat voivat vastustaa hakemusta, mutta pelkästään vastustaminen ei tarkoita hylkäystä — oikeus arvioi kokonaistilanteen.
Vaihe 5: Maksuohjelman vahvistaminen. Jos edellytykset täyttyvät, käräjäoikeus vahvistaa maksuohjelman. Ohjelma alkaa heti vahvistamispäätöksestä.
Maksuohjelma — miten se lasketaan ja kauanko se kestää?
Maksuohjelma on velkajärjestelyn ydin. Se määrittelee, kuinka paljon velallinen maksaa kuukausittain ja kuinka kauan ohjelma kestää.
Maksuvaran laskeminen
Maksuohjelma perustuu velallisen maksuvaraan: tuloista vähennetään lakimääräiset välttämättömät elinkustannukset. Kansaneläkelaitoksen (Kela) vahvistamia viitearvoja käytetään asumis-, ruoka- ja muiden pakollisten menojen osalta. Jäljelle jäävä summa on maksuvara, joka käytetään velkojen maksuun.
Esimerkki: Jos velallisen nettotulot ovat 1 800 euroa kuukaudessa ja laskennalliset välttämättömät menot ovat 1 580 euroa, maksuvaraksi jää 220 euroa kuukaudessa. Kolmen vuoden ohjelma kerää yhteensä 7 920 euroa, joka jaetaan velkojien kesken suhteessa heidän saataviensa suuruuteen.
Maksuohjelman kesto vuonna 2026
Tavallinen maksuohjelma kestää kolme vuotta [LYVY 30 §]. Tähän on poikkeuksia:
- Vakuudellinen velka (asuntolaina): Ohjelma voi olla pitempi, jos asunto halutaan säilyttää. Pituus sovitetaan jäljellä olevaan laina-aikaan.
- Varallisuutta omistava velallinen: Jos velallisella on merkittävää omaisuutta, hänen on myytävä se ensin — ohjelma alkaa tämän jälkeen.
- Rikosperusteinen korvausvelka: Lyhennykset voivat olla tavallista pienempiä, ja ohjelma saattaa olla pidempi.
Maksuohjelman aikana velallinen ei voi ottaa uutta lainaa ilman käräjäoikeuden lupaa. Tulojen huomattava kasvu velvollistaa ilmoittamaan siitä oikeudelle, joka voi tarkistaa maksuohjelmaa [LYVY 44 §].
Asiantuntijanäkökulma: "Maksuohjelma ei ole rangaistus, vaan yhteiskunnan väline auttaa ihmisiä pääsemään kiinni normaaliin elämään. Kolmen vuoden kesto on inhimillinen — useimmat ihmiset pystyvät pitämään elämänsä kasassa sen ajan," toteaa velka-asioihin erikoistunut asianajaja Mika Lehtinen Helsingistä.
Velkojan oikeudet velkajärjestelyssä
Velkajärjestely rajoittaa merkittävästi velkojan oikeuksia, mutta ei poista niitä kokonaan. Laki tasapainottaa velallisen suojan ja velkojan perusaseman.
Mitä velkoja voi tehdä hakemuksen vireillä ollessa?
Heti kun käräjäoikeus on ottanut hakemuksen käsiteltäväksi ja määrännyt väliaikaiskiellon, velkoja ei voi:
- Käynnistää tai jatkaa ulosottotoimia
- Periä korkoa tai perimiskuluja, jotka eivät olleet kertyneet ennen kiellon alkamista
- Irtisanoa sopimusta yksinomaan maksuviivästyksen perusteella [LYVY 21 §]
Velkoja voi kuitenkin edelleen lähettää muistutuksia ja osallistua käräjäoikeuden kuulemismenettelyyn. Velkojalla on oikeus antaa lausunto hakemuksesta ja vastustaa sitä perustellusti.
Velkojan oikeudet maksuohjelman aikana
Maksuohjelman vahvistamisen jälkeen velkoja saa osuutensa velallisen maksuvarasta suhteessa saatavansa suuruuteen. Ohjelma sitoo kaikkia velkojia, myös niitä, jotka ovat vastustaneet hakemusta. Vakuusvelkoja (esimerkiksi asuntolainaa myöntänyt pankki) on paremmassa asemassa: sen saatavaa ei leikata samalla tavalla kuin vakuudettomia velkoja.
À retenir: Velkoja, jonka saatava on syntynyt rikollisesta toiminnasta (esimerkiksi petoksesta), voi hakea poikkeus-tarkastelua, jotta hänen saatavansa käsitellään täysimääräisesti. Tämä poikkeus on harvinainen mutta lakiin kirjattu [LYVY 31 §].
Velkojan takautumisoikeus
Jos kolmas osapuoli — esimerkiksi takaaja tai Takuusäätiö — on maksanut velkojan saatavan ennen velkajärjestelyn alkua, tämä taho nousee alkuperäisen velkojan paikalle. Takautumisoikeus voi vaikuttaa velallisen maksuohjelman laskentaan, jos takaajan saatava on merkittävä.
Esteperusteet — milloin hakemus voidaan hylätä?
Kaikki hakemukset eivät johda hyväksymiseen. LYVY 10 § listaa esteperusteet, joiden täyttyessä velkajärjestelyä ei myönnetä. Tunteminen näistä auttaa arvioimaan oman hakemuksen mahdollisuuksia realistisesti.
Harkitsematon velkaantuminen. Jos velallinen on lyhyessä ajassa ottanut suuria velkoja ilman realistista takaisinmaksusuunnitelmaa — esimerkiksi kuluttanut lainoja uhkapelaamiseen tai ylellisyyshyödykkeisiin — oikeus voi katsoa sen esteperusteeksi. Tämä ei ole automaattinen hylkäys, vaan tuomioistuin punnitsee tilannetta kokonaisuutena.
Rikosperusteinen velka tai petos. Velka, joka on syntynyt rikoksesta tai jota velallinen on yrittänyt salata, on este. Velkojan petos velkajärjestelyhakemuksessa — esimerkiksi varallisuuden piilottaminen — voi johtaa koko menettelyn raukeamiseen.
Aikaisempi velkajärjestely lähimenneisyydessä. Jos velalliselle on vahvistettu maksuohjelma viimeisten kymmenen vuoden aikana, uuden hakemuksen hyväksymiselle on korkea kynnys [LYVY 10 § 7 k]. Poikkeuksia myönnetään, jos tilanteen muutos on merkittävä ja johtunut odottamattomista syistä (sairaus, työkyvyttömyys).
Elinkeinotoiminnan kirjanpitolaiminlyönnit. Entinen yrittäjä, jonka kirjanpito on laiminlyöty, voi kohdata lisäesteitä.
Kun esteperuste on olemassa — ei ole automaattinen loppu
Esteperusteet eivät ole ehdottomia. Tuomioistuin voi hylätä esteen, jos "erittäin painavat syyt" puoltavat velkajärjestelyn myöntämistä. Tyypilliset hyväksytyt poikkeukset liittyvät vakavaan sairauteen, pitkäaikaiseen työttömyyteen tai perhetilanteen radikaaliin muutokseen.
Elämä velkajärjestelyn aikana — mitä odottaa?
Velkajärjestelyn aikana eläminen tarkoittaa tarkan budjetin noudattamista. Velallisen on elettävä maksuvaransa rajoissa, joka voi tuntua tiukalta etenkin ohjelman alussa. Useimmat ihmiset kuitenkin tottuvat rytmiin nopeasti, kun velkastressi alkaa hellittää.
Käytännön rajoitukset maksuohjelman aikana
Maksuohjelman aikana velallinen ei voi ottaa uutta lainaa ilman käräjäoikeuden lupaa. Luottokortit eivät kuulu sallittuihin maksuvälineisiin, jos niiden käyttö kasvattaisi velkatilannetta. Toisaalta pienet luotolliset tilit tai tilinylitysmahdollisuudet ovat sallittuja, kunhan ne eivät kasva hallitsemattomasti.
Tulojen muutos on ilmoitettava käräjäoikeudelle, jos se on merkittävä. Positiivinen muutos — palkannousu, perintö tai lottovoitto — voi johtaa maksuohjelman tarkistamiseen. Negatiivinen muutos — pitkäaikaistyöttömyys tai työkyvyttömyys — voi oikeuttaa ohjelman keventämiseen tai keskeyttämiseen väliaikaisesti.
Maksuohjelman päätyttyä
Kolmen vuoden jälkeen jäljellä olevat velat leikkautuvat kokonaan. Poikkeuksena ovat sakot, rikosperusteiset korvaukset ja tietyt julkisoikeudelliset saatavat. Velallinen saa velattoman tulevaisuuden, joskin maksuhäiriömerkintä säilyy luottotiedoissa vielä noin kaksi vuotta sen jälkeen.
Tärkeä tieto: Suomen luottotietolain (527/2007) mukaan velkajärjestelyn aloittamisesta merkitään tieto luottotietorekisteriin. Merkintä ei automaattisesti häviä ohjelman päätyttyä — se on voimassa enintään kolme vuotta ohjelman alkamisesta. Tämä kannattaa ottaa huomioon suunnitellessa suurempia hankintoja ohjelman jälkeen.
Yritysvelka vs. yksityisvelka — älä sekoita näitä
Monella pienyrittäjällä tai entisellä elinkeinonharjoittajalla on sekä yritystoiminnasta syntyneitä että henkilökohtaisia velkoja. Näiden erottaminen on tärkeää hakemusta valmisteltaessa.
Yksityishenkilön velkajärjestely kattaa ainoastaan yksityisvelat. Jos yritys on jo lopetettu tai asetettu konkurssiin, entisen yrittäjän henkilökohtaiset velat — esimerkiksi henkilökohtaiset takaukset yrityksen lainoille — voivat kuulua yksityishenkilön velkajärjestelyn piiriin. Yrityksen velat itsessään eivät.
Jos yrittäjä jatkaa elinkeinotoimintaa, tilanne on monimutkaisempi: velkajärjestely voidaan myöntää, mutta elinkeinotoiminnan velat käsitellään erillisessä järjestelyssä, tai ne liitetään maksuohjelmaan erityisehdoin [LYVY 45–50 §].
Euroopan unionin direktiivin vaikutus vuodesta 2021
EU:n maksukykyisyysdirektiivin (2019/1023) implementointi Suomessa on tuonut lisämahdollisuuksia yrittäjille: ns. "toinen mahdollisuus" -periaate (second chance) vahvistaa entisen yrittäjän oikeuden päästä velkajärjestelyyn myös tilanteessa, jossa aiemmin olisi ollut este harkitsemattoman velkaantumisen takia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tuomioistuimet voivat soveltaa joustavampaa harkintaa yrittäjätaustaisille hakijoille, joiden yritys on epäonnistunut taloudellisten vaikeuksien eikä petollisen toiminnan takia.
Tämä EU-tason muutos on erityisen merkittävä startup-yrittäjille ja pienyritysten omistajille, joiden henkilökohtainen talous on kärsinyt liiketoiminnan epäonnistumisesta — koronapandemian tai energiakriisin seurauksena.
Talous- ja velkaneuvonta — mistä hakea apua?
Suomessa talous- ja velkaneuvonta on järjestetty oikeusaputoimistojen kautta. Palvelu on maksuton kaikille, eikä tulotasolla ole väliä. Neuvonta auttaa:
- Kartoittamaan tilanteen ja velkojen kokonaismäärän
- Arvioimaan, onko velkajärjestely paras vaihtoehto
- Valmistelemaan hakemuksen käräjäoikeudelle
- Seuraamaan maksuohjelman etenemistä
Takuusäätiö on toinen keskeinen toimija, joka tarjoaa takauksia pienten vakuudettomien velkojen yhdistämiseen. Jos velat sopivat yhteen lainaan, Takuusäätiön järjestelyn avulla voi välttää kokonaan tuomioistuinkäsittelyn — kevyempi tie, jos velat ovat vielä hallittavissa.
Oikeusaputoimistojen yhteystiedot löytyvät oikeuslaitos.fi -sivustolta. Ajanvarauksen voi tehdä puhelimella tai verkossa, ja odotusaika vaihtelee paikkakunnittain muutamasta viikosta kahteen kuukauteen.
À retenir: Talous- ja velkaneuvontaan kannattaa ottaa yhteyttä heti, kun tilanne alkaa tuntua hallitsemattomalta — ei vasta ulosoton alkaessa. Mitä aiemmin prosessi alkaa, sitä enemmän vaihtoehtoja on käytettävissä.
Usein kysytyt kysymykset velkajärjestelystä
Voiko velkajärjestelyn aikana ottaa uutta lainaa? Yleensä ei. Uuden velan ottaminen ilman käräjäoikeuden lupaa on kiellettyä maksuohjelman aikana. Rikkominen voi johtaa ohjelman peruuttamiseen. Poikkeuksia myönnetään äärimmäisissä tilanteissa, kuten välttämättömässä kodinkorjauksessa, jos maksuohjelma ei vaarannu.
Kuinka kauan maksuohjelma kestää? Useimmille velallisille kolme vuotta. Jos hakijalla on vakuudellista velkaa tai omaisuutta realisoitavaksi, ohjelma voi olla pidempi. Lyhempää ohjelmaa voidaan soveltaa erittäin vaikeissa terveydentilanteissa.
Mitä jos en pysty maksamaan maksuohjelmaa? Tilapäinen maksukyvyttömyys kannattaa ilmoittaa välittömästi käräjäoikeudelle. Oikeus voi myöntää väliaikaisen maksuvapautuksen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Pysyvämpi tilanne voi johtaa ohjelman muuttamiseen tai raukeamiseen.
Mitä velkoja kuuluu maksuohjelmaan? Lähes kaikki ennen ohjelman alkua syntyneet velat: kulutusluotot, pikavippi-velat, vuokrarästit, puhelinlaskut, verorästit. Ulkopuolelle jäävät sakot, rikoskorvaukset ja eräät erityiset julkisoikeudelliset saatavat.
Voiko asunto säilyä velkajärjestelyn aikana? Kyllä, pääsääntöisesti. Jos asuntolaina on vakuudellinen velka, se käsitellään erikseen — velallinen voi jatkaa asumistaan ja maksaa lainaa normaalisti. Jos asunnon arvo ylittää asuntolainan, ylijäämä saattaa täytyä realisoida muiden velkojen hyväksi.
Tiedot perustuvat voimassa olevaan lainsäädäntöön (Laki yksityishenkilön velkajärjestelystä 25.1.1993/57 muutoksineen) ja oikeusministeriön ohjeisiin vuodelta 2026. Velkajärjestelytilanteet ovat yksilöllisiä ja lainsäädäntö voi muuttua.
Oikeudellinen huomautus: Tämän sivun tiedot on tarkoitettu yleistä tietoa varten, eivätkä ne muodosta oikeudellista neuvontaa. Oman tilanteen arviointiin suosittelemme ottamaan yhteyttä talous- ja velkaneuvontaan tai asianajajaan.
Velkajärjestely käytännössä — viisi yleistä tilannetta
Yksityishenkilön velkajärjestely soveltuu monenlaisiin tilanteisiin. Alla viisi yleisintä skenaariota, joissa järjestely tulee kyseeseen.
1. Pikavipit ja kulutusluotot kasaantuneet. Pikavippi-kierteen jäljiltä velka on voinut moninkertaistua koroilla. Tämä on yleisin syy hakeutua velkajärjestelyyn alle 45-vuotiaiden ikäryhmässä [Takuusäätiö, 2023].
2. Avioero ja yhteisvelka. Avioeron yhteydessä jommankumman puolison kannettavaksi voi jäädä kohtuuttoman suuri osuus yhteisistä veloista. Velkajärjestelyhakemus voidaan tehdä erillään entisestä puolisosta.
3. Sairaus tai työkyvyttömyys. Yllättävä sairaus tai pitkäaikainen työkyvyttömyys voi romahduttaa tulot nopeasti. Näissä tilanteissa tuomioistuimet suhtautuvat esteperusteisiin joustavammin.
4. Yrittäjyyden päättyminen. Konkurssin tai liiketoiminnan lopettamisen jälkeen entisen yrittäjän henkilökohtaiset takaukset voivat olla huomattavia. Velkajärjestely voi tarjota ainoan realistisen ratkaisun.
5. Perintövelka tai tuntemattomat velat. Joskus henkilö perii velkaisen kuolinpesän tai havaitsee aiemmin tuntemattomia velkasitoumuksia. Myös näissä tilanteissa velkajärjestely on mahdollinen, jos kokonaistilanne on epäkestävä.
Suomessa talous- ja velkaneuvonnan kautta tehtyjen hakemusten hyväksymisprosentti on noin 85–90 % [oikeusministeriö, 2023], mikä kertoo siitä, että ammattilaisen avulla valmisteltu hakemus on vahva.
