Anna NieminenTiivistelmä: Laittoman irtisanomisen korvaus Suomessa on Työsopimuslain (55/2001) 12 luvun 2 §:n mukaan 3–24 kuukauden bruttopalkan suuruinen. Tuomioistuin arvioi summan kokonaisharkinnan perusteella: ratkaisevimpia tekijöitä ovat työnantajan menettelyn moitittavuus, työsuhteen pituus, työntekijän ikä ja uudelleentyöllistymismahdollisuudet. Vuonna 2026 oikeuskäytäntö painottaa erityisesti kuulemisvelvoitteen rikkomista ja syrjintäperusteisia irtisanomisia, joissa korvaus nousee herkemmin yläpäähän. Jos epäilet laitonta irtisanomista, toimi ripeästi: vaatimus on esitettävä työnantajalle viimeistään 14 päivän kuluessa työsuhteen päättymisestä. Kanne on mahdollista nostaa kahden vuoden kuluessa — mutta mitä nopeammin toimit, sitä vahvemmassa asemassa olet sovittelussa tai oikeudessa.
Mitä on laiton irtisanominen Suomen laissa?
Laiton irtisanominen tarkoittaa työsopimuksen päättämistä ilman Työsopimuslain (55/2001) 7 luvussa edellytettyjä asiallisia ja painavia perusteita. Pelkkä työnantajan tyytymättömyys, henkilöstön supistushalukkuus ilman todellisia taloudellisia syitä tai ilman asianmukaisia neuvotteluja tehty päätös ei riitä lain mukaan. Laissa edellytetään joko taloudellisia ja tuotannollisia syitä tai työntekijän henkilöön liittyviä painavia perusteita. Irtisanominen on myös laiton, jos se on tehty vastauksena työntekijän laillisiin oikeuksien käyttöihin — kuten perhevapaiden hakemiseen tai ilmoituksen tekemiseen työnantajan lain vastaisesta toiminnasta.
Milloin irtisanominen on laiton?
Irtisanominen katsotaan laittomaksi kolmessa päätilanteessa:
- Perusteettomuus — työnantajalla ei ole lain tarkoittamia asiallisia ja painavia syitä irtisanomiselle. Esimerkiksi tuotannollis-taloudelliset perusteet ovat näennäisiä, ja todellisuudessa kyse on henkilökohtaisista syistä.
- Menettelyvirhe — työnantaja on laiminlyönyt kuulemisvelvoitteen (TSL 9 luku 2 §), yhteistoimintaneuvottelut tai takaisinottovelvollisuuden (TSL 6 luku 6 §).
- Kielletty syrjintäperuste — irtisanominen liittyy ikään, sukupuoleen, etniseen alkuperään, raskauden ilmoittamiseen tai muuhun Yhdenvertaisuuslain (1325/2014) kieltämään perusteeseen.
Erityissuojan piirissä olevat ryhmät
Luottamusmiehet, työtapaturmasta kuntoutuvat ja raskaana tai perhevapaalla olevat työntekijät ovat vahvimmassa suojeluasemassa. Heidän irtisanomisensa on lähtökohtaisesti kielletty, ja ainoastaan työnantajan toiminnan täydellinen lopettaminen voi oikeuttaa työsuhteen päättämisen. Luottamusmiehen irtisanominen edellyttää lisäksi sen ammattialan enemmistön suostumusta, jota hän edustaa (TSL 7 luku 10 §). Näissä tapauksissa laittoman irtisanomisen korvaus on oikeuskäytännössä lähes aina yläpäässä — usein 15–24 kuukauden palkka — koska työnantajan katsotaan toimineen selkeästi tahallisesti ja moitittavasti.
Tuomioistuin laskee korvauksen näin: neljä keskeistä arviointikriteeriä
Käräjäoikeus tai hovioikeus ei noudata kiinteää kaavaa korvauksen määräämisessä. Työsopimuslain (55/2001) 12 luvun 2 § antaa tuomioistuimelle laajan harkintavallan, mutta oikeuskäytäntö on vakiinnuttanut neljä keskeistä kriteeriä, jotka ohjaavat korvaussumman arviointia.
Työnantajan menettelyn moitittavuus. Tahalliset tai toistuvat lainrikkomukset — kuten kuulemisvelvoitteen täydellinen sivuuttaminen tai selkeästi syrjivä irtisanomisperuste — nostavat korvausta merkittävästi. Korkeimman oikeuden ratkaisuissa (KKO 2014:98 ja KKO 2018:56) työnantajan törkeä menettely on johtanut 12–18 kuukauden korvauksiin jopa lyhyissä työsuhteissa. Suurten työnantajien odotetaan oikeuskäytännössä noudattavan prosesseja erityisen huolellisesti, koska heillä on oletetusti resurssit asianmukaisten menettelyjen toteuttamiseen.
Työsuhteen pituus ja työntekijän ikä. Pitkä työsuhde ja korkea ikä kasvattavat korvausta, koska uudelleentyöllistyminen on Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen [2024] mukaan tilastollisesti vaikeampaa yli 50-vuotiaille. Yli kymmenen vuotta samalle työnantajalle työskennelleen ja yli 50-vuotiaan henkilön korvaus on oikeuskäytännössä tyypillisesti 10–18 kuukauden tasolla.
Uudelleentyöllistymismahdollisuudet. Jos irtisanottu henkilö työllistyi nopeasti uudelleen, tuomioistuin voi alentaa korvausta tosiasiallisen ansionmenetyksen perusteella. Kapeiden erityisalojen ammattilaisille, joilla hakukentä on suppea, tuomioistuin antaa yleensä suuremman korvauksen. Mutta myös työnhakuaktiivisuus otetaan huomioon: jos irtisanottu ei ole aktiivisesti hakenut töitä, tuomioistuin saattaa alentaa korvausta.
Saadut sosiaalietuudet. Ansiosidonnainen päiväraha ja muut vastaavat etuudet vähennetään pääsääntöisesti hyvityksen kokonaismäärästä niin kutsutun koordinointiperiaatteen mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa, että korvaus ei kata täysimääräisesti samaa ajanjaksoa, jolta on jo saatu työttömyysetuuksia. Tästä poikkeuksena ovat syrjintähyvitykset, jotka tuomitaan erillisenä eikä niistä vähennetä etuuksia.
Enimmäiskorvaukset ja korvausluokat vuonna 2026
Työsopimuslain 12:2 §:n mukainen enimmäiskorvaus on 24 kuukauden palkka. Tätä rajaa ei käytännössä ylitetä normaalissa laittoman irtisanomisen tilanteessa, mutta syrjintälakien perusteella voidaan tuomita erillinen hyvitys sen lisäksi.
| Tapauksen laatu | Tyypillinen korvaus | Oikeusperusta |
|---|---|---|
| Lievä menettelyvirhe (esim. puutteellinen kuuleminen) | 3–4 kk:n palkka | TSL 12:2 § |
| Taloudellisperuste puuttuu, lyhyt työsuhde (<3 v.) | 3–6 kk:n palkka | TSL 12:2 §, KKO 2019:12 |
| Taloudellisperuste puuttuu, pitkä työsuhde (>10 v.) | 6–12 kk:n palkka | TSL 12:2 §, KKO 2014:98 |
| Törkeä menettely tai toistuvat laiminlyönnit | 12–18 kk:n palkka | TSL 12:2 §, KKO 2018:56 |
| Kielletty syrjintäperuste (esim. raskaus, ikä) | 12–24 kk:n palkka + yhdenvertaisuushyvitys | TSL 12:2 §, Yhdenvert.L 23 § |
Korvauksen laskentaperusteena käytetään irtisanomishetken bruttokuukausipalkkaa, johon luetaan kiinteä rahapalkka, luontoisedut ja vakiintuneet lisät. Provisioon perustuvassa palkkauksessa käytetään viimeisen 12 kuukauden keskipalkkaa. Epäsäännölliset erät, kuten kertaluontoiset bonukset, eivät pääsääntöisesti kuulu laskentaperustaan, mutta vakiintuneet tulospalkkiot kyllä.
Erillinen yhdenvertaisuushyvitys. Jos irtisanominen on perustunut syrjintään, Yhdenvertaisuuslain (1325/2014) 23 §:n tai Tasa-arvolain (609/1986) 11 §:n mukainen hyvitys voidaan tuomita TSL 12:2 §:n korvauksen lisäksi. Näitä ei vähennetä toisistaan, joten syrjintätapauksessa kokonaishyvitys voi ylittää 24 kuukauden tason.
Lue lisää irtisanomissuojasta teknologiateollisuuden näkökulmasta: Irtisanominen teknologiateollisuudessa: TES vs. laki
Tuomioistuimen linja 2026: kolme vahvistunutta suuntausta
Korkeimman oikeuden (KKO) ja hovioikeuksien ratkaisut ohjaavat käräjäoikeuksien harkintavaltaa. Vuosien 2022–2026 oikeuskäytännöstä erottuu kolme selkeää linjaa, jotka ovat vakiintuneet ja joihin sekä työnantajien että työntekijöiden kannattaa varautua.
Kuulemisvirheiden kasvanut merkitys. Vaikka työnantajalla olisi aineellisoikeudellisesti pätevä irtisanomisperuste, kuulemisvelvoitteen (TSL 9:2) laiminlyönti johtaa nykyisin lähes poikkeuksetta 2–6 kuukauden korvaukseen. Linja tiukentui selvästi 2020-luvun alkupuolella, ja se on vakiintunut osaksi tuomioistuinten arviointikehikkoa vuoteen 2026 mennessä.
Takaisinottovelvollisuuden tarkka valvonta. Työnantajan on tarjottava työtä ensisijaisesti entiselle irtisanotulle työntekijälleen, jos samankaltainen toimi aukeaa neljän kuukauden kuluessa (TSL 6:6 §). Velvollisuuden laiminlyönti on oikeuskäytännössä johtanut 3–6 kuukauden lisäkorvaukseen alkuperäisen hyvityksen päälle. Oikeusistuimet ovat korostaneet, että velvollisuus on aktiivinen — pelkkä ilmoitustaulun ilmoitus ei riitä.
Etätyösuhteen yksipuolinen muuttaminen. Pandemian myötä vakiintuneen etätyön yksipuolinen rajoittaminen tai poistaminen ja sitä seurannut irtisanominen on noussut useaan oikeusasteeseen 2024–2026. Tuomioistuimet ovat katsaneet, että jos etätyöstä on tullut työsopimuksen ehto käytännön vakiintumisen kautta, sen yksipuolinen poistaminen ei muodosta asiallista irtisanomisperustetta.
Keskeistä: Tuomioistuimet arvioivat yhä enemmän työnantajan kokonaismenettelyn moitittavuutta yksittäisten virheiden sijaan. Useiden samanaikaisten laiminlyöntien — kuulemisvirhe, takaisinottovelvollisuuden sivuuttaminen ja näennäinen taloudellinen peruste — katsotaan kumuloituvan korvausta nostaviksi tekijöiksi.
Esimerkkinä IT-alan tilanne: Helsingin hovioikeus totesi vuonna 2024, että IT-alan joukkoirtisanomisessa laittoman irtisanomisen korvauksen tulee olla 8 kuukauden palkka, kun työnantaja oli laiminlyönyt kuulemisvelvoitteen, takaisinottovelvollisuuden sekä uudelleensijoittamisen selvittämisen. (Microsoft irtisanoo 6 000+ – 5 oikeutta, jotka jokaisen tulee tietää)
Vuoropuhelu ja sovittelun kasvanut rooli. Suomen tuomioistuimet ovat vuodesta 2023 lähtien ohjanneet työriidat entistä aktiivisemmin sovitteluun jo varhaisessa vaiheessa. Oikeudenkäynnissä lopullinen tuomio korvaa sovinnon, mutta sovittelussa ratkaisu löytyy usein lyhyemmässä ajassa ja työnantajalle edullisemmin. Tuomioistuinsovittelu ei silti tarkoita, että korvaus jää pienemmäksi — usein sovittelun kautta saavutettu summa vastaa tuomiota, koska molemmat osapuolet tietävät oikeuden todennäköisen lopputuloksen. Työnantaja välttää julkisuuden ja oikeudenkäyntikulut; työntekijä saa ratkaisun nopeammin.
Korvauksen verotus ja vaikutus muihin etuuksiin
Laittoman irtisanomisen hyvitys on Tuloverolain (1535/1992) 61 §:n nojalla verotettavaa ansiotuloa. Se verotetaan saantivuoden muiden ansiotulojen päälle, mikä voi nostaa efektiivistä veroastetta huomattavasti, jos korvaus on suuri. Verotuksen optimoimiseksi on joissain tapauksissa mahdollista sopia työnantajan kanssa maksatuksen jakamisesta kahdelle verovuodelle.
Korvaus ei vähennä oikeutta ansiosidonnaiseen päivärahaan takautuvasti, mutta jos maksu kohdistuu tulevaisuuteen, Kela tai työttömyyskassa voi katsoa sen tuloksi, joka lykkää oikeuden alkamista. Eläkkeen kertymisen kannalta korvaus ei kartuta eläkettä — se ei ole varsinaista palkkaa eikä synnytä eläkemaksuja.
Neuvottelupaketti vs. laittoman irtisanomisen hyvitys. Työnantajat tarjoavat usein niin kutsutun irtisanomisehkäisypaketin tai neuvotteluratkaisun laittoman irtisanomisen uhkan alla. Tällaiset vapaaehtoiset sopimukset ovat täysin verotettavaa tuloa samoin kuin TSL 12:2 §:n hyvitys. Sopimuksen selkeä kirjaaminen on tärkeää, jotta se ei tulkita irtisanomiskorvauksesta luopumiseksi ilman asianmukaista vastiketta.
Käytännön esimerkki: Tampereen käräjäoikeus käsitteli vuonna 2025 tapauksen, jossa työnantaja tarjosi 4 kuukauden palkkaa vastaavan neuvottelupaketin, mutta oikeus totesi laittoman irtisanomisen korvauksen olevan 9 kuukauden palkka. Vapaaehtoinen paketti ei sitonut oikeutta — työnantaja maksoi erotuksen päälle. Tämä korostaa, että vapaaehtoisen sopimuksen allekirjoittaminen ei sulje pois laittoman irtisanomisen kannetta, ellei sopimuksessa nimenomaisesti luovuta oikeudesta hyvitykseen.
Oikeudenkäyntikulut. Jos kanne voitetaan, tuomioistuin yleensä velvoittaa työnantajan korvaamaan myös oikeudenkäyntikulut (Oikeudenkäymiskaari 21 luku 1 §). Tämä vähentää merkittävästi työntekijän taloudellista riskiä. Ammattiliiton jäsenelle liitto kattaa usein oikeudenkäyntikulut, mikä tekee kanteen nostamisesta käytännöllisesti riskittömämpää.
Laittoman irtisanomisen jälkeen: viisi askelta oikeuden hakemiseksi
Miten toimia, kun epäilet laitonta irtisanomista?
Oikeuksien menettäminen johtuu useimmiten liian hitaasta reagoinnista tai kirjallisten vaatimusten laiminlyönnistä. Alla olevat askeleet on järjestetty kiireellisyysjärjestyksessä.
Askel 1 — Pyydä kirjalliset perustelut (heti irtisanomispäivänä) Pyydä työnantajalta kirjallinen selvitys irtisanomisperusteesta. Suullisesti ilmoitettu syy muuttuu helposti myöhemmin — kirjallinen versio sitoo työnantajan antamaansa perusteluun. Sähköpostiviesti on riittävä.
Askel 2 — Ota yhteyttä ammattiliittoon (1–3 päivää) Ammattiliitto tarjoaa jäsenilleen maksutonta oikeudellista neuvontaa työriitoihin. Liitto arvioi irtisanomisen laillisuuden ja auttaa vaatimuksen muotoilussa. Yli 60 % suomalaisista palkansaajista kuuluu ammattiliittoon [Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK, 2024].
Askel 3 — Esitä korvausvaatimus työnantajalle (viimeistään 14 päivää) Laittoman irtisanomisen hyvitystä on vaadittava työnantajalta työsuhteen kestäessä tai viimeistään 14 päivän kuluessa työsuhteen päättymisestä (TSL 12:2 §). Vaatimus tulee tehdä kirjallisesti ja siinä on mainittava, että pidät irtisanomista laittomana ja vaadit korvauksen. Kirjallinen vaatimus on todiste siitä, että olet toiminut ajoissa — säilytä kopio.
Askel 4 — Harkitse sovittelua (vaihtoehtoinen tie) Yli 80 % suomalaisista työriitoista ratkaistaan sovintoon ennen tuomioistuinkäsittelyä [Tuomioistuinlaitos, 2023]. Tuomioistuinsovittelu on nopeampi ja edullisempi vaihtoehto — keskimääräinen käsittelyaika on 2–4 kuukautta oikeudenkäynnin 12–24 kuukauden sijaan.
Askel 5 — Nosta kanne käräjäoikeudessa (2 vuoden kuluessa) Jos sovintoon ei päästä, kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Työriidat käsitellään yleensä käräjäoikeudessa, mutta ammattiliiton jäsen voi pyytää liittoaan nostamaan kanteen hänen puolestaan, mikä on käytännössä yleisempää.
Paperiteollisuudessa työsuhdeturva on erityisen vahva — lue lisää: Irtisanominen paperiteollisuudessa: 7 keskeistä työsuhdeturvaa
UKK: Laittoman irtisanomisen korvauksesta
Kuinka suuri on laittoman irtisanomisen enimmäiskorvaus Suomessa? Enimmäiskorvaus on 24 kuukauden bruttopalkka Työsopimuslain (55/2001) 12:2 §:n nojalla. Lisäksi voidaan tuomita erillinen Yhdenvertaisuuslain tai Tasa-arvolain mukainen hyvitys, jos irtisanominen on liittynyt syrjintään. Nämä hyvitykset voivat kumuloitua.
Voiko korvausta saada, vaikka olisi jo työllistynyt uudelleen? Kyllä, uusi työ ei poista oikeutta korvaukseen, mutta alentaa sitä. Tuomioistuin ottaa huomioon tosiasiallisen ansionmenetyksen: jos uusi työ alkoi kahden viikon kuluttua, korvaus on pienempi kuin pitkän työttömyysjakson tilanteessa.
Maksetaanko irtisanomisajan palkka laittoman irtisanomisen hyvityksen päälle? Kyllä. Irtisanomisajan palkka on työnantajan erillinen lakisääteinen velvollisuus ja maksetaan joka tapauksessa. Laittoman irtisanomisen hyvitys tuomitaan sen lisäksi, ei sen sijaan.
Kuka voi nostaa kanteen laittomasta irtisanomisesta? Jokainen irtisanottu työntekijä. Ammattiliiton jäsen voi pyytää liittoaan nostamaan kanteen hänen puolestaan, mikä on käytännössä yleisempää suurissa riita-asioissa.
Tarvitaanko lakimies aina laittoman irtisanomisen tapauksessa? Ei välttämättä yksinkertaisissa tapauksissa, joissa työnantaja myöntää virheensä sovittelussa. Monimutkaisemmissa riidoissa — erityisesti kun kyseessä on suuri korvaussumma, syrjintäväite tai työnantajan kiistäminen — lakimiehen tai liittojuristin apu on käytännöllisesti katsoen välttämätön.
Vaikuttaako vanhentumisaika irtisanomiskorvaukseen? Kyllä. Vaatimus on esitettävä työnantajalle 14 päivän kuluessa työsuhteen päättymisestä, ja kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa. Vanhentumisajan umpeutuminen tarkoittaa, että oikeus korvaukseen menetetään lopullisesti, vaikka irtisanominen olisi ollut selvästi laiton. Siksi nopea toiminta on oikeuksien säilyttämisen kannalta kriittistä.
Onko korvauksen hakeminen mahdollista myös koeajalla tapahtuneen irtisanomisen jälkeen? Koeajalla tapahtuva irtisanominen on sallittua kevyemmillä perusteilla, mutta sekin on kiellettyä, jos se perustuu syrjintään tai muuhun epäasialliseen syyhyn. Syrjintäperusteisesta koeaikairtisanomisesta voidaan vaatia hyvitystä Yhdenvertaisuuslain tai Tasa-arvolain nojalla.
Huomio: Tämän sivun tiedot on tarkoitettu yleiseksi tiedoksi eikä niitä tule tulkita oikeudelliseksi neuvoksi. Ota yhteys työlakimieheen tai ammattiliittoosi oman tilanteesi selvittämiseksi.
