Anna NieminenYhdistynyt kuningaskunta julkisti 26. toukokuuta 2026 uuden pakotepaketin, joka tähtää kryptovaluuttapörssien ja Venäjän sotataloutta rahoittavien verkkojen talousvirtauksien katkaisemiseen. Samanaikaisesti Euroopan unionin 17. pakotepaketti on jo voimassa, ja Suomi soveltaa näitä rajoituksia kansallisesti. Suomalaisyritysten juridinen riski on noussut ennennäkemättömälle tasolle, ja asianajajat varoittavat, että laiminlyönnit voivat johtaa jopa 40 miljoonan euron yhteisösakkoon.
Britannian uudet pakotteet iskevät krypto- ja öljysektoriin
Toukokuun lopussa 2026 Britannia lisäsi 18 uutta kohteensa pakotelistalle ja otti käyttöön uuden rajoituksen, joka koskee kryptopörssien välityspankkitoimintaa. Englannin pankkien on nyt estettävä transaktiot kryptovaratiloille, jotka palvelevat venäläisiä asiakkaita. Lisäksi pakotteet laajenivat koskemaan teollisuuskemikaaleja, metalleja ja dronetuotannossa käytettävää hiilikuitua.
Öljyn osalta Britannia kielsi venäläisjalosteisten öljytuotteiden tuonnin kolmansista maista. Tämä koskee dieseliä ja jet-polttoainetta, jotka on jalostettu venäläisraakaöljystä. Poikkeuksena ovat lyhyet toimitussopimukset, jotka on tehty ennen 17. kesäkuuta 2025, mutta myös ne päättyvät vuoden 2026 loppuun mennessä.
EU:n puolella jäsenvaltioiden on kieltänyt meriliikennepalvelut venäläisomisteisille aluksille ja rajoittanut venäläisen nesteytetyn maakaasun tuontia. Pitkäaikaisille sopimuksille asetettu kielto astuu voimaan 1. tammikuuta 2027, mikä antaa yrityksille vain kuuden kuukauden siirtymäajan.
Suomen rikoslaki muuttui vuonna 2025 – nyt pakoterikos voi johtaa vankeuteen
Suomen rikoslakiin tehtyjen 2025 muutosten myötä pakotteiden noudattamatta jättäminen ei ole enää pelkästään hallinnollinen seuraamus. Vakavat rikkomukset voivat johtaa rikosoikeudelliseen vastuuseen sekä yhtiölle että yksittäisille johtajille. EU:n pakotekriminalisointidirektiivi edellyttää, että jäsenvaltiot määräävät yksittäisille tekijöille vähintään viiden vuoden vankeusrangaistuksen ja yhteisöille sakkoja, jotka voivat nousta viiteen prosenttiin maailmanlaajuisesta liikevaihdosta.
Castrén & Snellman -asianajotoimiston analyysin mukaan törkeästä pakoterikoksesta voi seurata yhtiölle jopa 40 miljoonan euron yhteisösakko. Yksittäiset johtajat ja hallituksen jäsenet voivat puolestaan saada vankeustuomion, jos he ovat osallistuneet rikkomukseen tahallisesti tai laiminlyöneet valvontavelvollisuutensa. Rikosoikeudellinen vastuu ulottuu myös tytäryhtiöihin, välittäjiin ja alihankkijoihin, jotka avustavat pakotteiden kiertämisessä.
Suomen implementaatio ylittää direktiivin minimivaatimukset. Uudistus ulottuu kolmeen keskeiseen alueeseen: tavaravientiin, välityspalveluihin ja immateriaalioikeuksiin. Erityisesti niin sanottu "no re-export to Russia" -lauseke, joka on ollut pakollinen 20. maaliskuuta 2024 lähtien, koskee nyt myös immateriaalioikeuksien siirtoja kolmansiin maihin. Tämä tarkoittaa, että ohjelmistolisenssejä tai patenteja myytäessä sopimukseen on kirjattava eksplisiittinen kielto venäläiselle edelleenmyynnille.
Varjotankkerit ja ympäristöriski – Suomenkin rannikot vaarassa
Energia- ja raaka-ainekaupan alalla yritysten on kiinnitettävä erityistä huomiota niin sanottuihin varjotankkereihin. Energy and Clean Air -tutkimuslaitoksen mukaan helmikuussa 2026 venäläistä öljyä kuljettaneista 293 aluksesta 104 oli varjotankkereita, joista 36 oli yli 20 vuotta vanhoja. Vanhin öljyä kuljettanut alus oli rakennettu 35 vuotta sitten.
Nämä alukset operoivat ilman asianmukaista suoja- ja korvausvakuutusta. Öljyonnettomuuden sattuessa EU:n rannikkovaltioiden, mukaan lukien Suomen, veronmaksajien vastuulle voi koitua yli miljardin euron siivouskustannukset. Suomenlahden ja Itämeren herkän meriympäristön kannalta tämä on erityisen vakava uhka. Suomen tulli ja ympäristöministeriö valvovat aktiivisesti varjotankkerien liikkeitä, ja laivayhtiöt, jotka käyttävät tällaisia aluksia, voivat joutua pakotteiden piiriin.
Suomalaisten yritysten piilevät riskit
Moni suomalainen yritys luulee, että pakotteet koskevat vain suoria Venäjän-vientejä. Todellisuudessa riski ulottuu myös välillisiin transaktioihin, alihankkijaketjuihin ja digitaalisiin palveluihin. Esimerkiksi kryptovaluuttojen säilytyspalveluiden tarjoaminen venäläisille asiakkaille tai venäläisille tytäryhtiöille on nyt kiellettyä. Myös rahoituspalvelut, konsultointi ja rakennuspalvelut Venäjälle on kielletty.
Suomen tullin mukaan tuotteet ja palvelut, jotka kuuluvat pakotteiden piiriin, eivät saa päätyä Venäjälle eivätkä pakotelistalla oleville henkilöille tai organisaatioille. Tämä koskee myös korkean prioriteetin tuotteita, kuten ilmailu- ja asevarusteita, jotka viedään EU:n ulkopuolisiin maihin. Viejän on sisällytettävä sopimuksiin ehto, joka kieltää edelleenviennin Venäjälle.
Pienet ja keskisuuret yritykset ovat usein suurimmassa vaarassa, koska niillä ei ole resursseja ylläpitää kattavaa pakotecompliance-ohjelmaa. Yrityksen koko ei kuitenkaan vapauta vastuusta – rikoslain mukaan yhteisösakko määrätään myös pienille yrityksille, jos johto on laiminlyönyt valvontansa.
Asianajajan rooli riskienhallinnassa
Pakotetilanteen monimutkaistuessa suomalaisten yritysjohtajien ja hallitusten on syytä konsultoida asianajajaa, joka erikoistuu kansainväliseen kauppa- ja pakotepolitiikkaan. Asianajaja voi arvioida yrityksen riskiprofiilin ja suositella toimenpiteitä, jotka vähentävät rikosoikeudellista vastuuta.
Keskeisiä kysymyksiä, joihin asianajaja vastaa, ovat muun muassa:
- Onko yrityksen toimitusketju puhdas pakotteiden kannalta kaikilla tasoilla
- Täyttääkö yrityksen sopimuskanta uudet "no re-export" -vaatimukset
- Onko johto henkilökohtaisessa rikosoikeudellisessa vastuussa nykyisistä toimista
- Miten tytäryhtiöt ja alihankkijat on saatettava pakotteiden alaisuuteen
- Milloin yrityksen tulee tehdä ilmianto viranomaisille
Asianajaja voi myös laatia compliance-ohjelman, joka dokumentoi yrityksen due diligence -toimenpiteet. Tämä dokumentaatio voi olla ratkaisevaa, jos viranomaiset aloittavat tutkinnan. Itseilmoitus pakoterikkomuksesta voi myös vähentää sakkoa.
Mitä yrityksen on tehtävä kesäkuussa 2026
Kesäkuussa 2026 tilanne on kiireellinen. Pakotteiden kiristyminen on nopeaa, ja viranomaistarkastukset lisääntyvät. Yritysten tulisi viipymättä ryhtyä toimiin:
Auditoida toimitusketju – varmista, että kumppanit, alihankkijat ja tytäryhtiöt eivät ole pakotelistalla. Käytä automatisoituja seulontatyökaluja, jotka päivittyvät reaaliajassa.
Päivittää sopimukset – lisää pakotelausekkeet kaikkiin kansainvälisiin sopimuksiin, myös immateriaalioikeussopimuksiin. Varmista, että alihankkijat sitoutuvat noudattamaan samoja rajoituksia.
Kouluttaa henkilöstö – myynti-, hankinta- ja lakitiimien on tunnettava uudet kiellot. Erityisesti kryptovaluuttoihin, kaksoiskäyttötavaroihin ja energiasektoriin liittyvät rajoitukset muuttuvat jatkuvasti.
Konsultoida asianajajaa – erityisesti, jos yritys toimii energia-, teknologia-, rahoitus- tai logistiikka-alalla. Asianajaja auttaa tulkintakysymyksissä ja edustaa yritystä mahdollisissa viranomaisprosesseissa.
Suomen ulkoministeriö muistuttaa, että pakotteiden noudattaminen on edellytys kaikelle suomalaisten yritysten ulkomaankaupalle. Laiminlyönnit eivät koske vain suuria pörssiyhtiöitä – myös keskisuuret ja pienet yritykset voivat joutua valvontaviranomaisten tähtäimiin. Nyt on aika toimia, ennen kuin seuraava pakotepaketti kiristää ruuvia entisestään.
Huomautus: Tämä artikkeli käsittelee juridisia riskejä yleisellä tasolla. Yksittäistapauksissa suositellaan yhteydenottoa asianajajaan, joka perehtyy yrityksen liiketoimintaan ja kansainvälisiin sopimuksiin.
