Anna NieminenMilan Jaffin karkotus Suomesta on herättänyt laajaa julkista keskustelua maahanmuutosta, rikollisuudesta ja oikeusvaltiosta. Entinen katujengien keulakuva ja tuomittu rikollinen poistettiin lopullisesti maasta viime viikolla, vahvistaa Suomen Uutiset 6. kesäkuuta 2026. Päätös päätti kahdeksan vuotta kestäneen oleskelun, jonka aikana Jaff ehti kerryttää merkittävän rikosrekisterin ja nousta valtakunnallisesti julkisuuden valokeilaan.
Kuka on Milan Jaff ja mitä hänelle tapahtui?
Milan Jaff, 25, saapui Suomeen 17-vuotiaana pakolaiskriisin aikana vuonna 2017. Hän tuli tunnetuksi helsinkiläisen Kurdish Mafia -katujengin keulakuvana ja alkoi striimata someen älyvapaita tempauksia, joissa hän muun muassa varasti kalliita vaatteita suorassa lähetyksessä.
Vuonna 2022 Itä-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi Jaffin kymmenen vuoden vankeuteen useista vakavista rikoksista, kuten tapon yrityksestä, raiskauksesta ja huumausainerikoksesta. Hänen tuomionsa laskettiin kuuteen vuoteen ja kahteen kuukauteen hovioikeudessa vuonna 2024, koska oikeus ei katsonut Kurdish Mafiaa järjestäytyneeksi rikollisryhmäksi. Tuomion lievennys herätti keskustelua siitä, miten katujengien juridinen asema määritellään Suomessa.
Jaff vapautui Turun vankilasta elokuussa 2025. Hänet otettiin välittömästi kiinni ja siirrettiin Joutsenon säilöönottoyksikköön odottamaan karkotuspäätöksen täytäntöönpanoa. Maahanmuuttovirasto oli peruuttanut hänen oleskelulupansa ja määrännyt hänet karkotettavaksi Irakiin syyskuussa 2025. Säilöönottoa edelsi kiivas julkisuus, jossa Jaff striimasi someen uhmakkaia videoita säilöönottokeskuksesta.
Oikeusprosessi kolmessa vaiheessa
Karkotuspäätökseen voi vaikuttaa useilla oikeuskeinoilla. Jaffin tapauksessa prosessi eteni tyypillistä reittiä, joka kesti kuukausia.
Ensimmäisessä vaiheessa Maahanmuuttovirasto teki karkotuspäätöksen ja asetti Jaffille toistaiseksi voimassa olevan maahantulokiellon koko Schengen-alueelle ja EU:n jäsenvaltioihin. Päätös perustui toissijaisen suojelun aseman lakkauttamiseen ja vakaviin rikoksiin.
Toisessa vaiheessa Jaff valitti Helsingin hallinto-oikeuteen. Oikeus hylkäsi valituksen joulukuussa 2025. Kolmannessa vaiheessa valitus eteni korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO), joka ei myöntänyt Jaffille valituslupaa 30. joulukuuta 2025. Valitusluvan hylkääminen on yleinen lopputulos karkotusasioissa, sillä KHO käsittelee vain murto-osan kaikista valituksista.
Valitusluvan hylkääminen tarkoitti, että karkotuspäätös sai lainvoiman ja täytäntöönpano voitiin aloittaa välittömästi. Asianajajan avulla valitusprosessiin voi saada lisäaikaa, mutta lopputulos ei aina muutu.
Miten karkotus toteutettiin?
Jaff karkotettiin Suomesta joulukuussa 2025 osana yhteispohjoismaista palautuslentoa. Operaatio toteutettiin yhteistyössä Euroopan rajavartiovirasto Frontexin kanssa.
Palautuslento lähti Helsinki-Vantaan lentoasemalta maanantain ja tiistain välisenä yönä. Freebird Airlinesin tilauslento teki välilaskut Malmössä ja Wienissä ennen laskeutumista Bagdadiin. Lennolla oli kymmeniä karkotettavia ja noin 150 viranomaista eri maista.
Helsingin poliisin lupa- ja ulkomaalaisasioiden yksikön päällikkö Simo Kauppinen vahvisti lennon sujuneen ongelmitta. Jaff saatettiin Irakiin usean poliisin valvomana ja kuljetettiin autolla Kirkukiin Kurdistanin alueelle. Paluuta kotimaahan odotti iloinen yllätys koko perheelle, erityisesti hänen äidilleen.
Milloin tarvitset asianajajan karkotustapauksessa?
Karkotuspäätös ei aina tarkoita välitöntä poistumista. Oikeudelliset keinot voivat viivästyttää tai jopa kumota päätöksen tietyissä tilanteissa.
Asianajaja auttaa ensinnäkin valituksen laatimisessa hallinto-oikeuteen. Valituksen tulee sisältää konkreettiset perusteet, miksi karkotuspäätös on lainvastainen tai epäsuhtainen. Pelkkä mielipide ei riitä; tarvitaan oikeudellisia argumentteja ja todisteita. Esimerkiksi prosessivirheet, virheelliset faktat tai puutteelliset perustelut voivat johtaa siihen, että päätös kumotaan tai palautetaan uuteen käsittelyyn.
Toiseksi asianajaja voi arvioida, onko karkotukselle esteitä. Kansainvälisen suojelun periaatteiden mukaan henkilöä ei voida palauttaa maahan, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai vaino. Jaffin tapauksessa Irakin turvallisuustilanne arvioitiin, mutta karkotus toteutui silti.
Kolmanneksi asianajaja voi neuvotella Maahanmuuttoviraston kanssa määräaikaisesta oleskeluluvasta humanitaarisin perustein. Tämä on kuitenkin harvinaista rikosperusteisissa karkotuksissa. Lue lisää Maahanmuuttoviraston ohjeista maasta poistamisesta.
Karkotusten määrä kasvaa Suomessa
Milan Jaffin tapaus ei ole yksittäinen ilmiö. Poliisin maasta poistamien henkilöiden määrä on merkittävässä kasvussa. Helsingin poliisipäällikkö Jari Liukku kertoi tiedotustilaisuudessa, että karkotukset ovat lisääntyneet selvästi viime vuosina.
Suomessa tehtiin vuonna 2025 yhteensä 1 341 karkotuspäätöstä ja 1 718 käännytyspäätöstä. Irakilaisia karkotuspäätöksiä tehtiin 88 ja käännytyspäätöksiä 99. EU on painostanut Irakia vastaanottamaan palautettuja kansalaisiaan viisumipolitiikan keinoin.
Poliitikot ovat ottaneet Jaffin karkotuksen symboliksi tiukemmalle maahanmuuttopolitiikalle. Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius kommentoi, että tämä on vasta alkua. Hallitus on kiristänyt lainsäädäntöä, jotta rikolliset voidaan poistaa maasta nopeammin. Kolme keskeistä lakimuutosta on helpottanut karkotuksia: oleskeluluvan peruuttamisen nopeuttaminen, säilöönottosäännösten tiukentaminen ja palautusyhteistyön tehostaminen EU-maiden kanssa.
Mitä tapahtuu karkotetulle kotimaassa?
Karkotetun tilanne kotimaassa riippuu monista tekijöistä. Jaffin tapauksessa hänen kerrotaan palaavan Kirkukiin Kurdistanin alueelle, jossa hänellä on perhe. Paluu oli iloinen yllätys erityisesti hänen äidilleen.
Kaikilla karkotetuilla ei kuitenkaan ole samanlaisia olosuhteita. Monilla ei ole kotimaassa turvallista asuinpaikkaa, työtä tai perheen tukea. Tämä voi johtaa siihen, että he yrittävät palata Eurooppaan laittomasti.
Schengen-alueen ja EU:n maahantulokielto tekee laillisesta paluusta mahdotonta määräajaksi. Kielto voi kestää 1–15 vuotta tai olla toistaiseksi voimassa oleva, kuten Jaffin tapauksessa. Maahantulokiellon rikkominen voi johtaa uusiin rikossyytteisiin ja pidempään kieltoon.
Asianajajan rooli ennaltaehkäisyssä
Vaikka Milan Jaffin tapaus on äärimmäinen, se korostaa sitä, miten tärkeää on ymmärtää oikeudelliset prosessit ajoissa. Maahanmuutto- ja karkotusasioiden asianajaja voi auttaa jo ennen kuin tilanne eskaloituu rikosoikeudelliseksi.
Oikea-aikainen neuvonta voi estää virheitä, jotka johtavat oleskeluluvan peruuttamiseen. Asianajaja voi myös edustaa asiakasta poliisikuulusteluissa ja neuvotella viranomaisten kanssa. Rikosrekisterin kertyminen on yleisin syy oleskeluluvan peruuttamiseen, joten jo ensimmäisen rikossyytteen kohdalla kannattaa harkita asianajajan palkkaamista.
Jos karkotuspäätös on jo tehty, nopea toiminta on ratkaisevaa. Valitusajan umpeutuminen voi tarkoittaa sitä, että päätös saa lainvoiman ilman oikeudellista tarkistusta. Asianajaja varmistaa, että kaikki määräajat ja muotoseikat täyttyvät.
Kun tarvitset apua maahanmuutto- tai karkotusasiassa, asianajaja voi selittää vaihtoehdot ja auttaa valmistelemaan valituksen. Oikeudellinen neuvonta on investointi, joka voi vaikuttaa koko tulevaisuuteesi Suomessa.
