Sanna VirtanenHallitus jätti helmikuussa 2026 eduskunnalle esityksen hankintalain uudistamisesta – ja muutos voi avata merkittäviä mahdollisuuksia pienille ja keskisuurille yrityksille. Jos tarjoat palveluja tai tuotteita julkiselle sektorille, tai olet aiemmin kokenut kilpailutusmarkkinat liian vaikeaselkoisiksi, nyt on aika tarkistaa tilanne.
Mitä on hankintalaki – ja miksi se nyt muuttuu?
Hankintalaki eli laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista säätelee, miten kunnat, valtio ja muut julkiset organisaatiot ostavat palveluja ja tuotteita. Lain tarkoituksena on varmistaa avoin kilpailu, tasapuolisuus ja veronmaksajien rahojen tehokas käyttö.
Kansallinen kilpailutuskynnys on 60 000 euroa. Jokainen yli 60 000 euron arvoinen julkinen hankinta on lähtökohtaisesti kilpailutettava. EU-kynnysarvot ovat korkeampia, ja niiden ylittyessä kilpailutus avataan koko EU:n laajuisesti – mikä tarkoittaa enemmän kilpailua mutta myös enemmän mahdollisuuksia. Tavaroiden ja palvelujen EU-kynnysarvo on vuonna 2026 kunnille 215 000 euroa ja valtiolle 140 000 euroa.
Nykyinen hankintalaki on koettu pk-yritysten piirissä raskaaksi ja epäreiluksi. Yrittäjäbarometrin mukaan 55 prosenttia pk-yrityksistä on kiinnostunut tarjoamasta julkiselle sektorille – mutta prosessien monimutkaisuus ja kokemus siitä, että suuret toimijat dominoivat kilpailutuksia, on pitänyt monia pois pelistä. Uudistus vastaa suoraan tähän ongelmaan: sen tavoitteena on avata julkiset hankinnat laajemmalle kilpailulle ja parantaa pk-yritysten mahdollisuuksia.
Hallituksen esitys annettiin eduskunnalle 5. helmikuuta 2026, ja lain pääasiallinen voimaantulo on suunniteltu kesälle 2027. Osa säännöksistä voi kuitenkin tulla voimaan jo aiemmin. Nyt on oikea hetki valmistautua.
Kolme keskeistä muutosta, jotka vaikuttavat pk-yrittäjään
Hankinnat jaetaan osiin – pienemmät pääsevät mukaan
Uuden lain mukaan EU-kynnysarvot ylittävät hankinnat on lähtökohtaisesti jaettava osiin, ellei jakamiselle ole perusteltua syytä. Tämä tarkoittaa, että suuria sopimuksia ei enää voi yksinkertaisesti myöntää yhdelle suurelle toimijalle. Kilpailutus on rakennettava niin, että pienemmätkin yritykset voivat tarjota omaan erikoisosaamiseensa liittyvillä osa-alueilla.
Erikoistunut pk-yritys voi kilpailla tietyn osaamisalueen perusteella sen sijaan, että sen pitäisi pystyä tarjoamaan koko palvelukokonaisuus. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi IT-palveluissa sitä, että pilvipalvelut, kyberturvallisuus ja käyttäjätuki kilpailutetaan erikseen.
Markkinakartoitukset pakollisiksi yli 10 miljoonan hankinnoissa
Yli 10 miljoonan euron hankinnoissa markkinakartoitus tulee pakolliseksi. Hankintayksikkö on velvollinen selvittämään markkinatilannetta ennen tarjouspyynnön julkaisemista, ja yrityksillä on mahdollisuus vaikuttaa tarjouspyynnön sisältöön jo ennen kilpailutuksen virallista alkamista.
Tämä on merkittävä avaus. Aiemmin monet yritykset ovat kokeneet, että tarjouspyynnöt on laadittu niin, että ne käytännössä sopivat vain yhdelle ennalta valitulle toimittajalle. Pakollinen markkinakartoitus pakottaa hankintayksiköt kuuntelemaan markkinoita laajemmin.
Uudelleenkilpailutus pakolliseksi yhden tarjouksen tilanteissa
Jos EU-kynnysarvon ylittävässä avoimessa kilpailutuksessa saadaan vain yksi tarjous, hankintayksikön on suoritettava uudelleenkilpailutus – ellei se ole jo suorittanut markkinakartoitusta tai jakanut hankintaa osiin. Velvoite toimii suojaverkkona: se estää tilanteen, jossa julkinen sopimus menee automaattisesti ainoalle tarjoajalle ilman todellista kilpailua.
Miten julkinen sektori sopeutuu muutoksiin?
Hankintalain uudistus ei koske ainoastaan tarjoajia. Hankintayksiköille, kuten kunnille, sairaanhoitopiireille ja valtionyhtiöille, muutokset tuovat uusia velvoitteita ja hallinnollista työtä.
Työ- ja elinkeinoministeriö on budjetoinut hankintalakineuvontaan 700 000 euroa vuodelle 2026 – yli 75 prosenttia enemmän kuin vuoden 2024 400 000 euron budjetissa. Tämä kertonee siitä, miten laajaa osaamistarvetta uudistus synnyttää sekä hankintayksiköissä että tarjoajayrityksissä.
Lain muutokset koskevat myös niin kutsuttuja sidosyksikköhankintoja. Jatkossa julkisen yksikön on omistettava vähintään 10 prosenttia sidosyksiköstä, jotta se voi tehdä hankintoja tältä ilman kilpailutusta. Tällä muutoksella pyritään estämään tilanteet, joissa julkisia palveluja ostetaan kiertämällä kilpailutusvelvoite.
Hankintalain muutos kytkeytyy laajempaan suomalaiseen sääntelyuudistukseen. Myös ulkomaisten yritysostojen valvonnan tiukentuminen vuonna 2026 osoittaa, kuinka suomalaiset yritykset joutuvat navigoimaan yhä monimutkaisemmassa lainsäädäntöympäristössä.
Yleisimmät sudenkuopat kilpailutuksissa
Vaikka uusi hankintalaki helpottaa pk-yritysten asemaa, itse kilpailutusprosessi pysyy vaativana. Asianajajat näkevät toistuvasti samoja virheitä:
Muotovirheet ja myöhästyneet tarjoukset. Pienikin poikkeama tarjouspyynnön vaatimuksista tai päivän myöhästyminen voi johtaa tarjouksen automaattiseen hylkäämiseen. Juridinen täsmällisyys on ehdoton edellytys.
Soveltuvuusvaatimusten aliarviointi. Referenssivaatimukset tai taloudelliset ehdot – liikevaihtorajat, vakuutukset, todistukset – voivat sulkea yrityksen pois jo ennen kuin sen tarjouksen sisältöä edes luetaan. Näihin on valmistauduttava etukäteen.
Markkinavuoropuheluun osallistuminen ilman strategiaa. Pakollisen markkinakartoituksen myötä markkinavuoropuhelu yleistyy. Ilman selkeää strategiaa yritys saattaa paljastaa kilpailullisesti arkaluonteista tietoa tai asettua epäedulliseen asemaan myöhemmässä kilpailutuksessa.
Valitusoikeuden käyttämättä jättäminen. Jos kilpailutuksessa on tapahtunut virhe, syrjintää tai lain rikkominen, yrityksellä on oikeus valittaa hankintapäätöksestä markkinaoikeuteen. Monet yritykset eivät tiedä tästä oikeudesta – tai jättävät sen käyttämättä, koska prosessi tuntuu monimutkaiselta.
Milloin asianajajan apu kannattaa?
Julkisten hankintojen kokonaisarvo Suomessa on noin 40–50 miljardia euroa vuodessa. Se on valtava markkinamahdollisuus – ja asianajaja voi auttaa yritystäsi pääsemään siihen käsiksi.
Asianajajan apu on erityisen arvokasta seuraavissa tilanteissa:
- Yrityksesi haluaa ensimmäistä kertaa osallistua julkiseen kilpailutukseen
- Tarjouspyynnön vaatimukset tuntuvat epäselvillä tai suhteettomilta
- Epäilet, että kilpailutus on räätälöity tietylle toimittajalle
- Saat hylkäyspäätöksen, jonka perusteet ovat epäselvät tai puuttuvat
- Harkitset valituksen tekemistä markkinaoikeuteen
Asiantunteva asianajaja auttaa arvioimaan tarjousmahdollisuudet, tarkistamaan tarjousdokumentit ennen jättämistä ja tarvittaessa oikeudellisiin toimiin virheellisten tai syrjivien hankintapäätösten kumoamiseksi. Hankintalain uudistus avaa ovet – oikeudellinen asiantuntemus auttaa astumaan niistä sisään.
Hankintalain uudistus on konkreettinen mahdollisuus, jonka pk-yritykset eivät saisi jättää käyttämättä. Julkinen sektori on Suomessa yksi suurimmista yksittäisistä ostajista – ja nyt lainsäädäntö suojaa entistä paremmin pienempien yritysten oikeutta päästä tähän markkinaan.
Tämä artikkeli on yleistä tietoa hankintalain uudistuksesta eikä muodosta oikeudellista neuvontaa. Yrityskohtaisiin tilanteisiin suosittelemme konsultoimaan asianajajaa.
Haetko asiantuntija-apua kilpailutusprosesseihin tai hankintaoikeudellisiin kysymyksiin? Löydät kokeneen hankintaoikeuden asiantuntijan ExpertZoomista.
