Työnhakijan uudet velvollisuudet 2026: sanktiot kiristyvät ja etuuden voi menettää yhdellä laiminlyönnillä

Yli 200 000 suomalaista on rekisteröityneenä työnhakijaksi, ja vuoden 2026 alusta heidän velvollisuutensa ovat tiukentuneet merkittävästi – kolmessa aallossa, kolmen eri päivämäärän mukaan. Tammi-, maalis- ja syyskuussa voimaan astunut lainsäädäntöpaketti muuttaa sitä, mitä työnhakijalta odotetaan, ja millä seurauksin laiminlyönnistä rangaistaan. Virheen sattuessa etuuden voi menettää jo ensimmäisellä kerralla – 7 päivän karenssi ilman varoitusta.

Eduskunta hyväksyi nämä muutokset joulukuussa 2025 osana hallituksen laajempaa työllisyyspakettia. Ammattiliittojen, kuten SAK:n, kritiikki kohdistui erityisesti siihen, että sanktiot kiristyvät samanaikaisesti, kun tuki- ja neuvontapalveluita supistetaan. Muutos on jo voimassa – ja sen seuraukset voivat yllättää myös ne, jotka luulivat tuntevansa pelisäännöt.

Kolme lukua, jotka jokaisen työnhakijan on tunnettava vuonna 2026

Työvoimapalvelulain uudistus astui voimaan asteittain. Kolme keskeistä numeroa tiivistävät sen ytimen.

4 – hakemuksen vähimmäismäärä kuukaudessa. Tammikuun 1. päivästä 2026 alkaen kaikkien kokoaikatyötä hakevien – myös osa-aikatyötä jo tekevien – on haettava vähintään neljää työmahdollisuutta kuukaudessa. Aiemmin osa-aikatyöntekijöillä oli kevyemmät velvoitteet; uusi laki yhdenmukaistaa vaatimukset kaikille.

7 – päivää korvauksettomuutta ensimmäisestä laiminlyönnistä. Maaliskuun 1. päivästä 2026 alkaen sanktioita kiristettiin selvästi: jos työnhakija ei saavu kutsutulle haastattelulle tai asioi työvoimaviranomaisen kanssa määräajassa, hänelle asetetaan automaattisesti seitsemän päivän korvaukseton jakso. Toisesta laiminlyönnistä seuraa jo kuuden viikon työssäolovelvoite ennen kuin etuus palautuu.

50 – prosenttia, eli toimeentulotuen perusosan mahdollinen leikkaus. Mikäli toimeentulotuen hakija ei ilmoittaudu kokoaikatyötä hakevaksi työnhakijaksi, perusosaa voidaan leikata puolella. Leikkauksen suuruus on sidottu myös karenssin pituuteen: mitä pidempi karenssi, sitä syvempi toimeentulotukileikkaus.

Nämä luvut eivät ole teoreettisia – ne koskevat satoja tuhansia suomalaisia jo tänä vuonna, kertoo Työmarkkinatorin lakimuutostiedote 2026. Muutos on jo voimassa, eikä sitä voi jäädä odottamaan: viranomaiset soveltavat uusia sääntöjä täysimittaisesti kaikissa uusissa tapauksissa tammikuusta 2026 lähtien.

Muutokset kolmessa aallossa: tammikuu, maaliskuu, syyskuu

Hallitus perusteli uudistuksia tarpeella aktivoida työvoimaa ja tehostaa työnhakua. Eduskunta hyväksyi muutospaketin 12. joulukuuta 2025, ja Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on nostaa Suomen työllisyysastetta vähintään kahdella prosenttiyksiköllä vuoteen 2029 mennessä.

Käytännön muutokset tulevat voimaan kolmessa erillisessä aallossa:

1.1.2026 – Palveluprosessi uudistuu. Työnhakuprosessi yksilöllistyy ja alkuhaastattelu tehdään kymmenen arkipäivän kuluessa työnhaun alkamisesta. Osa-aikatyöntekijöiden työnhakuvelvollisuus yhdenmukaistuu täysipäiväisesti työtä hakevien kanssa: neljä hakemusta kuussa pakolliseksi.

1.3.2026 – Sanktiot tiukentuvat. Ensimmäinen laiminlyönti johtaa 7 päivän korvauksettomuuteen, toinen kuuden viikon työssäolovelvoitteeseen. Aiemmin ensimmäisestä virheestä saatettiin antaa varoitus; nyt sanktio astuu voimaan automaattisesti.

1.9.2026 – Työmarkkinatorin käyttöpakko. Työnhakuprofiilin julkaiseminen Työmarkkinatori-alustalla tulee pakolliseksi. Profiiliin on merkittävä osaaminen, kokemus ja työnhakutoiveet – ja se on pidettävä ajan tasalla. Profiilin laiminlyönti voi johtaa uuteen sanktioprosessiin, vaikka hakemusvelvollisuus olisi muuten täytetty asianmukaisesti.

Uudistukset osuvat erityisesti haavoittuvimpiin ryhmiin: pitkäaikaistyöttömiin, osatyökykyisiin ja niihin, joilla ei ole aiempaa kokemusta digitaalisten palveluiden käytöstä. Osalle velvoitteet ovat aiempaa raskaammat ilman vastaavaa tukea niiden täyttämiseen. Lisäksi syyskuun muutos koskee kaikkia tällä hetkellä työnhakijana rekisteröityneitä – ei pelkästään uusia hakijoita.

Yksilöllinen arviointi – kuka voi saada helpotusta?

Yksi merkittävä uudistus on yksilöllinen palveluprosessi. Työnhakijan työkyvyn arviointi tehdään nyt kokonaisvaltaisemmin: jos arvioinnissa todetaan, että työn vastaanottaminen ei ole mahdollista työkyvyn vuoksi, työnhakuvelvollisuutta voidaan keventää tai poistaa kokonaan.

Tämä tarkoittaa, että monilla työnhakijoilla on nyt oikeus hakea helpotusta velvoitteisiinsa. Oikeus ei kuitenkaan toteudu automaattisesti – se on osattava pyytää oikealla tavalla ja oikeaan aikaan. Prosessin tunteminen on kriittistä, koska sanktiot astuvat voimaan automaattisesti laiminlyönnin sattuessa.

Erityinen riski on niin sanotussa harmaassa vyöhykkeessä: henkilöt, joilla on osittainen kyky tehdä töitä, mutta joiden tilannetta ei ole vielä virallisesti arvioitu. Näille henkilöille velvollisuudet voivat olla yhtä tiukat kuin täysin työkykyisille – kunnes arvio on tehty ja kirjattu.

Tähän harmaaseen vyöhykkeeseen kuuluu Suomessa merkittävä joukko ihmisiä: Kelan tilastojen mukaan mielenterveyden häiriöiden vuoksi sairauspäivärahaa saavia on vuosittain noin 50 000 henkilöä, ja osalla heistä on samanaikaisesti työnhakija-asema. Jos heidän tilannettaan ei ole erikseen kirjattu palveluprosessiin, velvoitteet ovat täysimittaiset.

Uudistus antaa työvoimaviranomaiselle mahdollisuuden tarjota yksilöllisiä lisäkeskusteluja standardiprosessin sijaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työnhakijalla on oikeus pyytää ylimääräistä arviointikeskustelua, jos hän kokee, että velvoitteet eivät vastaa hänen todellista tilannettaan. Kirjallinen pyyntö on tehtävä ennen kuin laiminlyönti tapahtuu – jälkikäteen asia on huomattavasti vaikeampi korjata.

Vuoden 2026 muutosten yhteydessä uudistuivat myös määräaikaiset työsopimukset, mikä tekee kokonaiskuvasta entistä monimutkaisemman erityisesti epätyypillisissä työsuhteissa oleville.

Tuomaksen karenssikustannus: konkrete esimerkki luvuilla

Otetaan esimerkiksi Tuomas, 43-vuotias logistiikka-alan ammattilainen, joka on jäänyt ilman työtä helmikuussa 2026. Hänellä on voimassa oleva ansiosidonnainen päiväraha: noin 68 euroa päivässä bruttona, perustuen hänen aiempaan 3 200 euron kuukausipalkkaansa.

Skenaario A – karenssi huhtikuussa: Tuomas sairastuu viikon ajan huhtikuussa. Hän unohtaa hakea kolmesta avoimesta toimesta, vaikka kuukauden velvollisuus on neljä hakemusta. Hän hakee vain yhdestä paikasta.

Jos tämä laiminlyönti todetaan (1.3.2026 jälkeen):

• 7 päivän korvaukseton jakso alkaa
• Tuomas menettää: 7 × 68 € = 476 euroa
• Toimeentulotukea saavilla lisäriski: 50 prosentin perusosaleikkaus → jopa 300–400 euron lisämenetys

Skenaario B – toinen laiminlyönti toukokuussa: Jos sama toistuu, koska Tuomas ei tunne uusia velvoitteita:

• 6 viikon työssäolovelvoite – ansiosidonnainen pysähtyy täysin
• Tuomas siirtyy toimeentulotuen varaan väliaikaisesti
• Taloudellinen isku yhteensä voi ylittää 2 500 euroa pelkästä kahden kuukauden sanktioketjusta

Skenaario C – oikeudellinen neuvonta heti ensimmäisen jälkeen: Jos Tuomas konsultoi asianajajaa heti karenssin jälkeen (80–150 €/tunti, useimmat asiat selviävät yhdessä istunnossa):

• Lääkärintodistus sairausajalta toimitetaan 30 päivän sisällä → sanktio voidaan kumota
• Kirjallinen pyyntö työkyvyn arvioinniksi käynnistetään → velvoitteita kevennytään jatkossa
• Nettosäästö verrattuna sanktioketjuun: yli 2 000 euroa

Tässä juuri piilee asiantuntijakonsultoinnin arvo: yhden tunnin lakimiesneuvo karenssitilanteessa maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin, jos sillä vältetään jopa kuuden viikon etuustaukko. Työvoimaoikeuteen erikoistunut asianajaja osaa myös arvioida, täyttyvätkö hyväksyttävän syyn edellytykset, ja tarvittaessa valmistella valitusasiakirjat, jotka nostavat muutoksenhaun onnistumistodennäköisyyttä merkittävästi.

Muutoksenhaku ja oikeudellinen apu – mitä voit tehdä?

Karenssi on hallintopäätös, johon voi hakea muutosta. Valitusaika on 30 päivää päätöksestä. Valituksen voi tehdä TE-toimistoon tai Työllisyysrahastolle riippuen siitä, onko kyse ansiosidonnaisesta päivärahasta vai peruspäivärahasta.

Muutoksenhaku kannattaa erityisesti silloin, kun:

• Laiminlyönti johtui sairaudesta – lääkärintodistus tai kirjallinen peruste voi kumota karenssin
• Työvoimaviranomaisen menettely oli virheellinen – kutsu ei saapunut tai järjestelmässä oli tekninen häiriö
• Työkyvyn arviointi on kesken – osatyökykyisyysprosessin ollessa vireillä sanktioita voidaan lykätä

Oikeusavun saaminen on Suomessa mahdollista myös julkisena palveluna. Pienituloiset voivat hakea julkista oikeusapua, joka kattaa lakimiehen kulut kokonaan tai osittain. Tulorajat ovat vuonna 2026 yksinasuvalle noin 1 500 euroa kuukaudessa nettotulojen jälkeen. Tätä enemmän ansaitsevat voivat saada oikeusapua osittaisella omavastuulla, joka lasketaan tulojen ja varallisuuden perusteella.

Asianajajan apu on erityisen arvokasta tilanteissa, joissa kyse on toistuvista sanktioista, tai kun toimeentulotuki on uhattuna samaan aikaan. Näissä tapauksissa on tavallista, että viranomaismenettely sisältää virheitä tai tulkintaepäselvyyksiä, joihin pätevä lakimies osaa puuttua. Yleisimpiä virheitä ovat kutsujen toimittamisen puutteet, virheelliset tiedoksiannot ja tilanteet, joissa päätös on tehty ilman riittävää selvitystä työnhakijan olosuhteista.

Konkreettinen ohje niille, jotka ovat saaneet tai pelkäävät saavansa karenssin vuoden 2026 kiristyneiden säännösten perusteella:

1. Pyydä päätös kirjallisena heti – suullinen tieto ei riitä valituksen pohjaksi
2. Merkitse muistiin tiedoksisaantipäivä – 30 päivän valitusaika alkaa siitä
3. Kokoa kaikki todisteet – lääkärintodistukset, sähköpostit, kutsut, järjestelmävirheilmoitukset
4. Konsultoi asianajajaa ennen valituksen tekemistä – huonosti laadittu valitus voi heikentää mahdollisuuksia muutoksessa

Uudet työvoimapalveluvelvoitteet vuodelta 2026 koskettavat myös niitä, joilla on heikennyksiä sosiaalipalveluihin – kaikki muutokset yhdessä voivat vaikuttaa toimeentuloon samanaikaisesti, jolloin kokonaiskuvan hahmottaminen on vaikeaa ilman asiantuntija-apua.

Jos olet saanut karenssin, sinulle on lähetetty kirjallinen päätös. Älä jätä sitä pöytälaatikkoon: 30 päivän valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista, eikä määräaikaa voi pidentää jälkikäteen. Expert Zoomin kautta tavoitat työvoimaoikeuteen perehtyneen asianajajan nopeasti – usein jo saman päivän konsultaationa, jolloin saat selkeän arvion siitä, onko valitukselle realistiset mahdollisuudet.

Tämä artikkeli sisältää yleistä tietoa Suomen työvoimapalvelulainsäädännöstä vuonna 2026 eikä ole oikeudellista neuvontaa. Henkilökohtaisissa oikeudellisissa kysymyksissä suositellaan asianajajan konsultointia.