Sosiaalihuoltolain leikkaukset 2026: mitä oikeuksia sinulla on kun 100 miljoonaa leikataan?

Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman esitteli 17. huhtikuuta 2026 hallituksen ehdotuksen sosiaalihuoltolain uudistuksesta, joka leikkaisi sosiaalipalveluista noin 100 miljoonaa euroa vuodessa vuodesta 2028 alkaen. Muutos koskee suoraan satojatuhansia suomalaisia – ja herättää kysymyksen: mitä oikeuksia sinulla on, kun palveluja leikataan?

Mitä lakiehdotus sisältää?

Hallituksen ehdotuksen mukaan sosiaalihuollon pitkäaikaishoidon asiakasmaksuja nostetaan, nykyiset kuntoutustyöohjelmat lakkautetaan ja sosiaalihuollon asiakasmääriin sidottuja hallinnollisia velvollisuuksia kevennetään. Säästöt olisivat 55 miljoonaa euroa vuonna 2027, ja ne kasvaisivat täysimääräisinä noin 100 miljoonaan euroon vuosittain vuodesta 2028 alkaen, valtioneuvoston tiedotteen mukaan.

Lakiehdotus on annettu lausuntokierrokselle, minkä jälkeen se etenee eduskunnan käsiteltäväksi. Muutosten vaikutuksia ei pidä aliarvioida: pelkästään jo aiemmin tehtyjen sosiaaliturvaleikkausten on arvioitu nostavan koko väestön pienituloisuusastetta 2,2 prosenttiyksiköllä ja lapsiperheiden pienituloisuusastetta jopa 3 prosenttiyksiköllä. Tämä käy ilmi valtioneuvoston julkaisemasta vaikutusarviomuistiosta keväältä 2026.

Samanaikaisesti toimeentulotuen perusosaa voidaan uuden lainsäädännön nojalla leikata jopa 50 prosenttia, mikäli asiakas ei hae hänelle kuuluvia ensisijaisia etuuksia asetetussa määräajassa. Lisäksi uusi yleistuki – joka korvaa Kelan perusturvan ja työmarkkinatuen 1.5.2026 alkaen – on tarveharkintainen: etuutta maksetaan vain, jos hakija on todella taloudellisessa tarpeessa.

Yleistuki on iso muutos, sillä se korvaa aiemmin universaalina pidetyn perusturvan. Monet pienituloiset voivat jatkossa joutua todistamaan tarpeensa uudella tavalla, mikä lisää hallinnollista taakkaa jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille.

Mitkä perusoikeutesi ovat?

Suomen perustuslain 19 §:n mukaan jokaisella on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon, jos hän ei itse kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa. Tämä perusoikeus ei katoa lakimuutosten myötä – mutta sen käytännön soveltaminen voi muuttua merkittävästi.

Muutoksenhakuoikeus on aina olemassa. Jos saat kielteisen päätöksen toimeentulotuesta, asumistuesta tai muusta Kelan etuudesta, sinulla on oikeus hakea muutosta. Kelalla on oma oikaisuvaatimusmenettely, ja sen jälkeen voit valittaa sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaan ja edelleen vakuutusoikeuteen. Tärkeää on toimia nopeasti: valitusaika on tyypillisesti 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista.

Asiakirjapyyntö ja tiedonsaantioikeus. Sinulla on hallintolain nojalla oikeus saada kaikki itseäsi koskevat viranomaistiedot. Pyydä aina päätökset kirjallisena ja säilytä ne huolellisesti – ne ovat valitusmenettelyn perusta. Suullinen päätös ei riitä; vaadi kirjallinen versio, josta ilmenee päätöksen perusteet ja muutoksenhakuohjeet.

Sosiaaliasiamiehen palvelut ovat maksuttomia. Jokaisessa kunnassa toimii sosiaaliasiamies, joka neuvoo asiakkaita sosiaalipalveluihin liittyvissä oikeuksissa ja avustaa tarvittaessa muistutuksen tai kantelun tekemisessä. Palvelu on täysin maksuton, ja siihen voi ottaa yhteyttä matalan kynnyksen periaatteella – puhelimitse, sähköpostilla tai käymällä paikan päällä.

Kiireellinen sosiaalihuolto on turvattava aina. Sosiaalihuoltolain 12 § velvoittaa kuntaa järjestämään kiireellisessä tilanteessa tarvittavat sosiaalipalvelut viipymättä. Tähän velvollisuuteen ei voi kajota edes budjettileikkauksilla. Jos kiireellinen tuki evätään, asia on reklamoitava välittömästi.

Leikkaukset käytännössä: kolme esimerkkiä

Konkreettiset tilanteet auttavat ymmärtämään, mitä muutokset voivat tarkoittaa arjessa:

Iäkäs henkilö pitkäaikaishoidossa. Jos asiakasmaksuja nostetaan, hoitokustannukset voivat kasvaa merkittävästi. Asiakas tai hänen omaisensa voi pyytää maksukykyarvion uudelleenlaatimista, jos maksu tuntuu kohtuuttomalta tuloihin nähden. Asiakasmaksulaki rajaa maksun osuuden toimeenpantavissa olevista tuloista.

Työtön henkilö, jonka toimeentulotuki on leikattu. 50 prosentin leikkaus voi olla lainmukainen, jos ensisijaisia etuuksia ei ole haettu. Mutta jos leikkaus on tehty virheellisesti tai perusteetta, oikaisuvaatimus palauttaa rahan – usein jälkikäteen maksettuna.

Kuntoutustuen saaja, jonka ohjelma loppuu. Uuden lainsäädännön myötä kuntoutustyöohjelmat lakkaavat. Tällöin on tärkeää selvittää, mitä vaihtoehtoisia tukimuotoja on saatavilla esimerkiksi Kelalta tai TE-palvelujen kautta, ja hakea niitä aktiivisesti.

Milloin kannattaa kääntyä lakimiehen puoleen?

Useimmat etuusasiat ratkaistaan Kelan oikaisuvaatimusmenettelyssä ilman oikeudellista avustajaa. On kuitenkin tilanteita, joissa asiantuntijan apua kannattaa hakea:

• Pitkäaikaishoitoon liittyvät päätökset, joissa asiakasmaksu on noussut merkittävästi tai hoitomuoto muuttunut yksipuolisesti.
• Toimeentulotuen 50 prosentin leikkaus, erityisesti jos leikkauksen perusteista ei ole selkeää selvitystä.
• Monimutkaiset sosiaaliturvayhdistelmät – kun useita tukia on karsittu samanaikaisesti ja kokonaiskuva on sekava.
• Diskriminaatioepäilyt – jos kohtelet, että sinua kohdellaan eriarvoisesti sairauden, iän tai jonkun muun henkilökohtaisen ominaisuuden vuoksi.

Lakimies tai oikeusavustaja voi auttaa hakemaan julkista oikeusapua, jolloin neuvonta on edullista tai maksutonta tulojen perusteella. Suomen perustuslaki takaa oikeusavun kaikille, joilla ei ole varaa maksaa oikeudellisesta avustamisesta itse.

Mitä nyt kannattaa tehdä?

Lakiehdotus on vielä lausuntokierroksella, ja muutosten on tarkoitus tulla voimaan asteittain 2027–2028. Tämä antaa aikaa valmistautua. Käytännön toimet ovat selkeitä:

1. Selvitä nykyinen etuustilanteesi – mitä saat, milloin ja millä perusteilla.
2. Seuraa Kelan tiedotteita – kela.fi julkaisee kattavat tiedot tulevista muutoksista.
3. Ota yhteyttä sosiaaliasiamieheen, jos et tiedä, mitä oikeuksia sinulla on tai miten muutos vaikuttaa tilanteeseesi.
4. Pyydä kaikki päätökset kirjallisina – muutoksenhaku on mahdollista vain kirjallisiin päätöksiin.

Oikeudet eivät katoa leikkausten myötä – mutta niiden käyttäminen vaatii aktiivisuutta ja tietoa. Jos tilanteesi tuntuu monimutkaiselta tai epäoikeudenmukaiselta, asiantuntija-apu on lähempänä kuin luulet. Expert Zoomin kautta löydät kokeneen lakimiehen, joka tuntee sosiaaliturva- ja hallinto-oikeuden ja osaa kertoa juuri sinun tilanteestasi konkreettisesti.

Mitä oppositio sanoo?

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman on vaatinut hallitusta pitämään kiinni parlamentaarisesta velkajarrusopimuksesta samalla, kun sosiaalipalvelujen leikkauksia kohdistetaan heikoimmassa asemassa oleviin. Hallituskoalitio puolustaa leikkauksia taloudellisen kestävyyden nimissä – mutta kriitikot muistuttavat, että perustuslain takaamat oikeudet eivät voi jäädä budjetin armoille.

Erityisesti vammaisten ja pitkäaikaissairaiden järjestöt ovat vastustaneet ehdotettuja muutoksia. Kehitysvammaliitto on julkisesti todennut, että "Suomella ei ole varaa menettää sote-järjestöjen työtä" – ja viitannut siihen, kuinka kolmannen sektorin rooli on korvaamaton siellä, minne julkinen sektori ei yllä.

Lausuntokierroksen jälkeen eduskunnalla on mahdollisuus muuttaa tai hylätä esitys. Kansalaisilla on myös mahdollisuus seurata lain etenemistä eduskunnan avoimessa tietokannassa ja ottaa kantaa vaikuttamalla omien kansanedustajiensa kautta.

Lisätietoja tulevista sosiaaliturvamuutoksista löydät Kelan viralliselta sivustolta.

Tämä artikkeli sisältää yleistä tietoa eikä korvaa henkilökohtaista oikeudellista neuvontaa. Jokainen tilanne on yksilöllinen – ota tarvittaessa yhteyttä sosiaali- ja oikeusalan asiantuntijaan.