Sanna VirtanenEduskunta vahvisti toukokuussa 2026 lakimuutoksen, joka joustavoittaa määräaikaisten työsopimusten käyttöä Suomessa 1. kesäkuuta 2026 alkaen. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan työnantaja voi tuon päivän jälkeen palkata työntekijän määräaikaisella sopimuksella enintään vuodeksi ilman perusteltua syytä. Aiemmin määräaikaisuus vaati aina objektiivisen perusteen, kuten sijaisuuden tai projektiluonteen.
Muutos koskee kaikkia uusia työsuhteita ja niitä määräaikaisia jatkosopimuksia, joissa edellisestä saman työnantajan ja työntekijän välisestä sopimuksesta on kulunut vähintään viisi vuotta. Asianajaja voi auttaa työntekijää tulkitsemaan, milloin uudet säännöt soveltuvat hänen tilanteeseensa ja milloin vanhat säännöt edelleen suojaavat.
Mitä työsopimuslakiin oikeasti muuttuu 1.6.2026?
Keskeinen muutos on niin sanottu "syytön määräaikaisuus". Työnantaja saa solmia määräaikaisen työsopimuksen ilman perusteltua syytä yhdeksi vuodeksi, kun kyseessä on ensimmäinen työsuhde tai kun edellisestä työsuhteesta on kulunut vähintään viisi vuotta. Tämä on merkittävä poikkeus työsopimuslain pääsääntöön, joka edellyttää määräaikaisuudelle perusteltua syytä.
Toinen muutos koskee irtisanomista. Vakuutusyhtiöiden ja työntekijäjärjestöjen mukaan kumpikin osapuoli voi jatkossa irtisanoa syyttömän määräaikaisen sopimuksen kuuden kuukauden työskentelyn jälkeen. Aiemmin määräaikaista sopimusta ei pääsääntöisesti voinut irtisanoa lainkaan ennen sopimuskauden päättymistä. Lakimuutos muuttaa siten myös sitä peruskäsitystä, että määräaikainen työsopimus sitoo aina kummankin osapuolen sopimuskauden loppuun saakka.
Kolmas muutos koskee työnantajan velvoitteita. Työnantajan on määräaikaisen sopimuksen päättyessä selvitettävä, voidaanko työntekijälle tarjota jatkoa. Lisäksi työnantajan tulee tarjota työtä tietyin edellytyksin, mikäli yritys harkitsee uusien työntekijöiden palkkaamista samanlaisiin tehtäviin sopimuksen päättymisen jälkeen. Tämä takaisinottovelvollisuus on työsuhdeoikeuden uusi käsite, jota oikeuskäytäntö joutuu vielä jäsentämään.
Miksi muutos heikentää työntekijän asemaa?
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK kritisoi muutosta voimakkaasti. SAK:n mukaan vuoden 2026 vuodenvaihteen ja kesäkuun muutokset jatkavat työlainsäädännön heikennysten linjaa. Käytännössä työntekijän on jatkossa entistä vaikeampi saada vakituista työsopimusta, koska työnantaja voi solmia toistuvasti vuoden mittaisia "kokeiluja" ilman perusteita.
Asianajajan näkökulmasta riski on selvä. Työntekijä, joka allekirjoittaa määräaikaisen sopimuksen ymmärtämättä sen oikeudellisia seurauksia, menettää työsuhteen päätyttyä työttömyysturvan karenssietuja ja jää myös pois eläkekertymästä työsuhteen katkoksien aikana. Lakimies suosittelee, että jokainen tarjous luetaan tarkkaan ennen allekirjoittamista — erityisesti irtisanomisehto ja jatkamismahdollisuus.
Erityisesti nuoret työntekijät ja maahanmuuttajat ovat haavoittuvassa asemassa. He eivät välttämättä tunne suomalaisen työoikeuden yksityiskohtia eivätkä uskalla kysyä ammattiliitolta tai työsuojelutarkastajalta. Asianajajat ennustavatkin riitojen lisääntyvän kuluvana vuonna, kun työnantajat alkavat soveltaa uusia säännöksiä eri tavoin.
Lomautusilmoitusaika lyhenee — vaikutus palkkatuloon
Saman lakipaketin yhteydessä lomautusilmoitusaika lyhenee. Työnantajan on jatkossa ilmoitettava lomautuksesta työntekijälle viimeistään seitsemän päivää etukäteen. Aiemmin ilmoitusaika oli 14 päivää. Tämä tarkoittaa, että työntekijällä on huomattavasti vähemmän aikaa järjestää toimeentulonsa ennen palkattoman jakson alkua.
Helsingin seudun kauppakamarin neuvontapalvelun mukaan muutos koskee kaikkia työnantajia, joiden palveluksessa on vähintään kolme työntekijää. Pienissä alle kolmen hengen yrityksissä noudatetaan jo nykyisin lyhyempiä ilmoitusaikoja. Työntekijän kannalta lyhyempi varoitusaika lisää taloudellisen iskun voimakkuutta, jos lomautus tulee yllättäen. Vuokranantajalle ei välttämättä ehdi ilmoittaa vuokranmaksuviiveestä, eikä Kelan tukia ehdi hakea ajoissa.
Vakuutusmaksut nousevat — palkkatulo pienenee
Samaan vuodenvaihteen lakipakettiin sisältyy myös palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun korotus. Maksu nousee 0,59 prosentista 0,89 prosenttiin palkasta tammikuussa 2026. Työnantajan työttömyysturvamaksu nousee vastaavasti 0,20 prosentista 0,31 prosenttiin, jos palkkasumma on enintään 2 509 500 euroa. Käytännössä keskituloisen palkansaajan käteen jäävä palkka pienenee noin 10–15 euroa kuukaudessa.
Yhdessä muiden vuodenvaihteen muutosten kanssa nettopalkkavaikutus on monelle palkansaajalle merkittävä. Asianajajan näkökulmasta tämä korostaa tarvetta varmistaa, että työsopimuksessa on kirjattuna oikea bruttopalkka — ei nettopalkka. Sekoittuneet määritelmät johtavat palkkariitoihin, jotka päätyvät usein työsuojeluviranomaiselle tai tuomioistuimeen.
Miten valmistautua muutokseen?
Asianajaja korostaa kolmea käytännön toimenpidettä. Ensinnäkin työntekijän kannattaa pyytää työnantajalta kirjallinen sopimus ennen työn aloittamista ja tarkistaa, perustuuko määräaikaisuus uuteen syyttömään malliin vai vanhaan perusteltuun syyhyn. Jos sopimuksessa lukee, että määräaikaisuus solmitaan "ilman perusteltua syytä", työntekijän on tärkeää tietää, mitä irtisanomisoikeuksia hänellä on.
Toiseksi työntekijän kannattaa kerätä todisteet työsuhteen päätyttyä siitä, että työnantaja palkkasi samanlaisiin tehtäviin uuden henkilön. Jos palkkaus tapahtui aiemman määräaikaisen työntekijän vahingoksi, oikeustoimi voi olla mahdollinen. Lakimies arvioi tilanteen tapauskohtaisesti — usein riittävät jo julkiset työpaikkailmoitukset ja LinkedIn-merkinnät todisteeksi.
Kolmanneksi työntekijän kannattaa liittyä työttömyyskassaan ennen määräaikaisen sopimuksen alkua. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön mukaan ansiosidonnainen päiväraha edellyttää työssäoloehtoa, joka muuttuu vuoden 2026 aikana. Asianajajan apu kannattaa hakea hyvissä ajoin, mikäli sopimukseen liittyy epäselvyyksiä.
Mihin ottaa yhteyttä, jos epäilet virhettä?
Mikäli työsopimuksen ehdot vaikuttavat lainvastaisilta tai työnantaja ei noudata uutta lainsäädäntöä, työntekijän kannattaa kääntyä työoikeuteen erikoistuneen asianajajan puoleen. Konsultaatio kannattaa tehdä ennen sopimuksen allekirjoittamista, koska jälkikäteen virheiden korjaaminen on huomattavasti hankalampaa ja kalliimpaa.
Asianajaja voi myös arvioida, onko työnantaja käyttänyt määräaikaisuutta laillisesti vai onko kyse työsopimuslain kiertämisestä. Jos määräaikainen työsuhde katkaistaan toistuvasti vain peräkkäisillä "kokeiluilla", oikeuskäytäntö voi tulkita työsuhteen tosiasiallisesti toistaiseksi voimassa olevaksi. Tällöin työntekijällä on samat irtisanomissuojat kuin vakituisella työntekijällä, mukaan lukien irtisanomisaika ja oikeus irtisanomisuhan alaisten työllistämistoimenpiteisiin.
Valtioneuvoston virallisen tiedotteen mukaan lakimuutoksen tavoitteena on lisätä työmarkkinoiden joustavuutta ja madaltaa työnantajien palkkauskynnystä. Työntekijän kannalta tärkeää on tunnistaa muutoksen kääntöpuoli: heikentynyt työsuhdeturva ja kasvanut epävarmuus. Tämä on uusi, vuoden 2026 lakikevennyspaketin keskeinen kysymys, johon Expert Zoomin asianajajaverkosto vastaa kysymyksiisi nopeasti ja luottamuksellisesti.
Mitä työehtosopimukset sanovat asiasta?
Useilla toimialoilla työehtosopimukset sisältävät kuitenkin tiukempia ehtoja kuin uusi laki. Esimerkiksi teknologiateollisuuden ja terveyspalvelualan TES-sopimukset 2024–2028 säilyttävät vanhan vaatimuksen perustellusta syystä määräaikaisuudelle. Tämä tarkoittaa, että jos työsuhde kuuluu jonkin TES:n piiriin, työntekijä saattaa olla suojatumpi kuin lain mukaan.
Asianajaja muistuttaa, että työsopimuksessa tulee aina noudattaa työntekijälle edullisempaa määräystä — joko lakia tai työehtosopimusta. Käytännössä tämä edellyttää, että työntekijä tietää, mitä TES:ää häneen sovelletaan ja mitä se kertoo määräaikaisuuden ehdoista. Tämä on tieto, jonka ammattiliitto tai työpaikan luottamusmies voi tarkistaa nopeasti.
Tämä artikkeli sisältää yleistä oikeudellista tietoa eikä korvaa henkilökohtaista lainopillista neuvontaa. Yksilölliset tilanteet kannattaa aina käydä läpi asianajajan kanssa.
