Suomi ja Iso-Britannia tiivistävät JEF-yhteistyötä: 4 asiaa, jotka yritysten on tiedettävä puolustushankinnoista

Kun Suomi ja Iso-Britannia kohtaavat jäällä 2026 jääkiekon MM-kisoissa Zürichissä tänä torstaina, taustalla käynnissä on paljon suurempi yhteistyö: toukokuussa 2026 molemmat maat kuuluvat tiivistettyyn Joint Expeditionary Force (JEF) -yhteistyöhön, johon sisältyy uusi yhteinen puolustusrahoitusmekanismi. Mitä tämä tarkoittaa suomalaisille yrityksille, asianajajille ja tavallisille kansalaisille?

Mikä on JEF ja mitä Suomi siihen kuuluu?

Joint Expeditionary Force on kymmenen maan yhteistyörakenne, johon kuuluvat Iso-Britannia, Suomi, Ruotsi, Tanska, Norja, Viro, Latvia, Liettua, Hollanti ja Islanti. Rakenne ei ole virallinen NATO-organisaatio, vaan Iso-Britannian johtama pohjoismainen ja Baltian puolustusyhteistyöverkosto, joka toimii osana Pohjoisen Euroopan turvallisuusarkkitehtuuria.

Maaliskuussa 2026 JEF-maat sopivat uudesta puolustusrahoitusmekanismista, jonka tarkoitus on yhdistää puolustushankinnat ja tehostaa ampumatarvikkeiden saatavuutta jäsenmaissa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Suomi voi osallistua yhteishankintoihin, joissa brittiläiset tai muiden jäsenmaiden yritykset toimittavat materiaalia yhteiseen hankintapoliittiseen kehykseen. Sopimuksen taloudellinen merkitys on huomattava – kyse on miljardiluokan hankintakokonaisuudesta useiden vuosien aikajänteellä.

Samaan aikaan Suomen ja Ison-Britannian kahdenvälinen suhde on tiivistynyt entisestään: maiden yhteinen turvallisuusyhteistyösopimus allekirjoitettiin toukokuussa 2026, ja se kattaa niin merivoimien yhteisharjoittelun kuin tietojenvaihtoon liittyvät erityisjärjestelyt.

Mitä uusi puolustussopimus tarkoittaa suomalaisille yrityksille?

Puolustusyhteistyön tiivistyminen Ison-Britannian kanssa avaa suomalaisille teknologiayrityksille, insinööritoimistoille ja materiaalihankkijoille uusia mahdollisuuksia osallistua puolustushankintaketjuun. Samalla se tuo mukanaan monimutkaisia oikeudellisia ja compliance-kysymyksiä, joihin yritysjohdon on varauduttava etukäteen.

Vientilupa ja turvallisuusselvitykset. Suomalaisyritys, joka haluaa osallistua puolustushankintoihin, tarvitsee yleensä vientiluvat sekä Suomesta (Puolustusministeriön lupa) että mahdollisesti kohdemaan viranomaisilta. Ison-Britannian puolustushankintoihin osallistuminen vaatii lisäksi UK:n puolustusministeriön (Ministry of Defence) toimittajahyväksynnän, joka on prosessina erilainen kuin EU:n sisäinen hyväksyntä. Brexit muutti monia menettelytapoja, ja hankintaketjuun pääsy voi kestää kuukausia.

Sopimusoikeus kansainvälisissä hankinnoissa. Kun suomalainen yritys tekee sopimuksen brittiläisen puolustusyhtiön tai UK:n hallituksen kanssa, sopimukseen soveltuu yleensä Englannin oikeus tai Skotlannin oikeus. Tämä poikkeaa merkittävästi suomalaisesta sopimusoikeudesta, ja riitatilanteissa tuomioistuin tai välitystuomioistuin sijaitsee usein Lontoossa ICC:n tai LCIA:n puitteissa. Ilman kansainväliseen kauppaoikeuteen erikoistunutta asianajajaa yritys voi ajautua sopimusehtoihin, joita se ei täysin ymmärrä.

Brexit-vaikutukset edelleen voimassa. Vaikka Suomi on EU:n jäsen ja Iso-Britannia ei enää ole, JEF-yhteistyö toimii EU:n ulkopuolisena rakenteena. Kaupankäynti suomalaisen yrityksen ja brittiläisen kumppanin välillä on kolmansien maiden välistä kauppaa, johon liittyy tulliselvityksiä, ALV-erityisjärjestelyjä ja mahdollisia taloudellisia pakotteita koskevia compliance-vaatimuksia.

Hankintasopimukset käytännössä: mitä neuvotteluissa pitää huomioida

Suomalainen pk-yritys, joka haluaa osallistua JEF-yhteistyön alihankintaketjuun, kohtaa usein ensimmäisenä esteinä pitkät neuvotteluprosessit ja tiukat sopimusehdot. Brittiläiset puolustusyhtiöt käyttävät yleensä hyvin yksityiskohtaisia sopimuspohjia, joihin sisältyy patenttioikeuksien luovutuksia, vaatimustenmukaisuuslausekkeita (compliance clauses) ja ylivoimaisia esteitä (force majeure) koskevia erityismääritelmiä.

Erityisesti on syytä kiinnittää huomiota teollis- ja tekijänoikeuksiin: jos suomalainen yritys kehittää teknologiaa osana brittiläistä puolustushanketta, kenen omistukseen kyseinen teknologia kuuluu sopimuksen päätyttyä? Tähän on hyvä varautua neuvottelemalla IP-oikeuksien omistus selkeästi sopimusneuvotteluissa asianajajan avulla.

Puolustushankinnat ja korruptiontorjunta

Kansainväliset puolustushankinnat ovat yksi eniten säännellyistä liiketoiminta-alueista maailmassa. Ison-Britannian Bribery Act 2010 ulottuu kaikkiin yhtiöihin, jotka tekevät liiketoimintaa Isossa-Britanniassa – myös suomalaisiin. Tämä laki on huomattavasti tiukempi kuin Suomen rikoslain lahjusrikoksia koskevat pykälät.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että suomalainen yritys, joka osallistuu JEF-hankintoihin tai UK:n puolustusmarkkinoille, tarvitsee selkeän anti-korruptio-compliance-ohjelman, due diligence -prosessin alihankkijoille sekä lakimiehen, jolla on osaamista sekä suomalaisesta että brittiläisestä lainsäädännöstä.

Kansainväliseen kauppaoikeuteen ja puolustushankintoihin erikoistunut asianajaja voi auttaa navigoimaan näissä vaatimuksissa. Suomen ulkoministeriön sivuilla on lisätietoja Suomen puolustusyhteistyölinjauksista: um.fi/ulko-ja-turvallisuuspolitiikka.

Mikä muuttuu suomalaisessa hankintalainsäädännössä?

JEF-yhteistyö tarkoittaa myös muutoksia Suomen kansallisessa hankintalainsäädännössä. Suomen puolustushankintalaissa on erityispoikkeuksia, jotka mahdollistavat suorahankintamenettelyn turvallisuus- ja puolustushankinnoissa ilman EU:n julkisia hankintamenettelyjä. Tämä tarkoittaa, että puolustusministeriö voi tehdä hankintasopimuksia suoraan valittujen toimittajien kanssa – mutta valintakriteerien ja sopimusehtojen oikeellisuus on silti tarkastettava.

Yritysten kannalta tämä on tärkeä tieto: jos olet mukana tarjouskilpailussa puolustushankinnassa ja tulet hylätyksi, sinulla on oikeus saada perustelut päätökselle ja tietyin edellytyksin hakea muutosta markkinaoikeudessa. Julkisia hankintoja tunteva asianajaja voi arvioida, onko hankintapäätös tehty lainmukaisesti.

Mitä tavalliset kansalaiset voivat odottaa?

Puolustusmenojen kasvu – Suomi on sitoutunut 3 %:n BKT-osuuteen puolustuksessa vuoteen 2026 mennessä – tarkoittaa myös budjettipaineita muualle. Kansalaisten kannalta oleellisia kysymyksiä ovat muun muassa:

• Vaikuttaako lisääntynyt puolustusyhteistyö asevelvollisuuden laajentumiseen tai kriisinhallintatoimiin?
• Mitä oikeuksia suomalaisella siviilityöntekijällä on, jos hänen työnantajansa rekrytoidaan osaksi puolustushankintaketjua?
• Miten puolustusmenojen kasvu vaikuttaa verotukseen ja julkisiin palveluihin?

Näihin kysymyksiin ei ole yksinkertaisia vastauksia, sillä niiden juridinen ja taloudellinen vaikutus riippuu yksilöllisistä olosuhteista. Asianajaja tai verokonsultti osaa arvioida konkreettisia tilanteita tapauskohtaisesti.

Puolustusyhteistyön vaikutus IT-alaan

Suomi on tunnettu kyberturvallisuusosaamisestaan, ja JEF-yhteistyö tarjoaa IT-alan yrityksille erityisiä mahdollisuuksia. Kyberturvallisuus, tiedusteluohjelmistot ja suojattu viestintäteknologia ovat alueita, joihin JEF investoi. Kuitenkin tietoturva-alan hankintaketjuihin pääseminen edellyttää erittäin tiukkoja turvallisuusselvityksiä sekä Suomessa (SUPO – Suojelupoliisi) että Isossa-Britanniassa (NSC – National Security Council).

Yrityksen on oltava valmis avaamaan omistusrakenteensa, rahoituslähteensä ja keskeisten avainhenkilöidensä taustat viranomaisille. Tätä prosessia helpottaa merkittävästi asianajajan tai turvallisuusala-asiantuntijan neuvonta jo ennen hakemuksen jättämistä.

Miten valmistautua: kolme konkreettista askelta suomalaisyritykselle

Mikäli yrityksesi harkitsee osallistumista JEF-yhteistyöhön tai Suomi–Iso-Britannia -puolustushankintaketjuihin, asiantuntijat suosittelevat kolmea käytännön toimenpidettä:

1. Hankintaketjun kartoitus – selvitä, millaiseen rooliin yrityksesi teknologia tai palvelu parhaiten soveltuu, ja tarkista, täyttääkö yrityksesi voimassa olevat luokitteluvaatimukset (ISO 27001, NATO STANAG jne.).
2. Oikeudellinen due diligence – tilaa asianajajalta selvitys, mitä vientiluvat, compliance-ohjelma ja sopimusehdot edellyttävät juuri sinun yritykseltäsi.
3. Verotus- ja rahoitusrakenne – suunnittele etukäteen, miten kansainväliset sopimukset vaikuttavat yrityksen verotukseen ja onko esimerkiksi tytäryhtiön perustaminen Isoon-Britanniaan järkevää.

YMYL-huomio

Tämä artikkeli käsittelee puolustushankinta- ja sopimusoikeudellisia kysymyksiä yleisellä tasolla. Yksittäisiin yritysjärjestelyihin, vientilupa-asioihin tai kansainvälisiin sopimuksiin liittyvissä asioissa suositellaan asiantuntijan konsultointia.

Suomi–Iso-Britannia: paljon enemmän kuin jääkiekko

Tänä iltana Suomi ja Iso-Britannia kohtaavat jäällä MM-kisoissa Zürichissä kello 21.20. Suomi on selkeä suosikki historiallisessa tilastossa: kolme peräkkäistä voittoa ilman vastamaalia. Kentän ulkopuolella maiden välinen yhteistyö on kuitenkin syvempää ja monimutkaisempaa kuin koskaan ennen – ja se tarkoittaa uusia mahdollisuuksia sekä suomalaisyrityksille että laillisia velvoitteita, jotka kannattaa tuntea. Expert Zoom yhdistää sinut päteviin asianajajiin, joilla on kokemus kansainvälisistä sopimuksista ja puolustusalan compliance-vaatimuksista.