Viron presidentin vierailu Suomessa: mitä puolustusyhteistyö tarkoittaa sinulle oikeudellisesti?

Viron presidentti Alar Karis saapuu Suomeen viralliselle valtiovierailulle 28.–29. huhtikuuta 2026 – ensimmäistä kertaa presidentin virassa Suomeen. Karis valittiin Viron presidentiksi vuonna 2021 ja hän on toiminut vahvana euroatlanttisen yhteistyön puolestapuhujana. Vierailu osuu ajankohtaan, jolloin Itämeren alueen turvallisuustilanne on muuttunut perusteellisesti: Suomi ja Viro ovat molemmat NATO:n jäseniä, Ukrainan sota jatkuu ja Iran-konflikti on lisännyt globaaleja jännitteitä. Karis tapaa Suomen presidentin Alexander Stubbin, ja hänen ohjelmansa sisältää puheen Maanpuolustuskorkeakoulussa sekä puolustustekniikan yritystilaisuuden.

Vierailu korostaa, että Suomen ja Viron puolustusyhteistyö on kypsynyt strategisesta kumppanuudesta konkreettiseksi yhteistoiminnaksi. Kumpikin maa jakaa yhteisen huolen Itämeren vakauden tulevaisuudesta, ja molemmat ovat viime vuosina kasvattaneet merkittävästi puolustusbudjettejaan. Mutta mitä tämä syvenevä yhteistyö tarkoittaa käytännössä tavallisen suomalaisen kansalaisen, yrittäjän tai puolustussektorilla työtä harkitsevan henkilön kannalta – oikeudellisesta näkökulmasta?

Mitä vierailulla käsitellään?

Vierailun virallisella asialistalla ovat Itämeren alueen turvallisuus ja puolustusyhteistyö, Ukrainan sotatilanne, transatlanttiset suhteet sekä yhteiskunnallinen resilienssi ja kriisinkestävyys. Karis pitää Maanpuolustuskorkeakoulussa puheen otsikolla "Puolustamme tulevaisuuttamme yhdessä – Itämeren alue vahvemmassa Euroopassa." Ohjelmaan kuuluu myös puolustus- ja turvallisuusteknologiayritysten välinen verkostotapahtuma, joka kuvastaa yhteistyön siirtymistä poliittiselta tasolta konkreettiseksi teollisuusyhteistyöksi.

Uutta valtiosopimusta ei vierailulla ole odotettavissa. Sen sijaan kahdenvälistä yhteistyötä syvennetään olemassa olevien sopimusten puitteissa. Tärkein niistä on Suomen ja Viron puolustusyhteistyön puitejärjestely, joka allekirjoitettiin alun perin 18. tammikuuta 2017 Suomen puolustusministeriön toimesta ja jota on sittemmin päivitetty. Helmikuussa 2026 puolestaan kahdeksan Itämeren alueen NATO-maata – Tanska, Viro, Suomi, Saksa, Latvia, Liettua, Puola ja Ruotsi – allekirjoitti Itämeren innovaatiosopimuksen, jonka tavoitteena on yhteinen moniulotteinen merivoimakalusto. Sopimus luo käytännön velvoitteita niin valtioille kuin niiden alihankkijoillekin.

Miksi puolustusyhteistyön oikeudellinen ulottuvuus koskee suomalaisia?

Puolustusyhteistyön tiivistyessä kasvaa myös joukko konkreettisia oikeudellisia kysymyksiä, joita suomalaiset kohtaavat yhä useammin. Ne koskevat erityisesti kolmea ryhmää: puolustussektorin työnhakijoita, teknologiayritysten alihankkijoita sekä kaksoisasiakirjoihin liittyviä henkilöitä. Oikeudellinen tietoisuus on usein välttämätön edellytys näissä hankkeissa toimimiselle, mutta monelle se tulee yllätyksenä.

Suomen ja Viron välillä pätee EU:n vapaan liikkuvuuden periaate: suomalainen kansalainen voi työskennellä Virossa ilman työlupaa ja päinvastoin. Tämä avaa mahdollisuuksia myös kasvavassa puolustustekniikan sektorissa – mutta siihen liittyy erityisiä oikeudellisia velvoitteita, joita kaikki eivät tunne.

Turvallisuusselvitykset: mitä NATO-sitoumukset vaativat?

Jos suomalainen työskentelee NATO-luokiteltujen tietojen parissa – joko julkisella sektorilla tai yksityisenä urakoitsijana – hän tarvitsee henkilöturvallisuusselvityksen (Personnel Security Clearance, PSC) tai toimitilaturvallisuusselvityksen (Facility Security Clearance, FSC). Selvitystä hoitaa Suomessa ulkoministeriö yhdessä Suojelupoliisin (SUPO) kanssa, ja sen perusta on turvallisuusselvityslaki 726/2014.

Käytännössä tämä tarkoittaa:

• Hakijan taustatarkistus, johon sisältyvät rikosrekisteri, taloustiedot sekä mahdolliset ulkomaiset yhteydet.
• Selvityksen voimassaoloaika on yleensä 5–7 vuotta, jonka jälkeen uusinta.
• Kansainvälinen puolustushanke, kuten Itämeren innovaatiosopimuksen kaluston kehitys, edellyttää kaikkien osapuolten kansalliset selvitykset.
• Suomalainen yritys, joka saa alihankkijaroolin NATO-hankkeessa virolaiselta yritykseltä, tarvitsee toimitilaselvityksen.

Prosessi voi olla hidas ja byrokraattinen. Asianajajan tai oikeudellisen neuvonantajan apu helpottaa hakemusten oikeaoppista valmistelua ja nopeuttaa käsittelyä. Lisäksi turvallisuusselvitys voi paljastaa tietoja, joiden korjaamiseen tarvitaan oikeudellista apua – esimerkiksi virheelliset tiedot rekistereissä tai vanhat maksuhäiriömerkinnät.

Kaksoisasiakirjat ja riitatilanteen ratkaiseminen

Suomi sallii kaksoisasiakirjat eikä vaadi luopumaan toisesta kansalaisuudesta. Tämä on etu erityisesti Suomessa asuvilla virolaistaustaisilla henkilöillä. Oikeudellisessa mielessä kaksoisasiakirja voi kuitenkin luoda monimutkaisuuksia, jos henkilö hakee turvallisuusselvitystä tai toimii hankkeessa, johon liittyy salassapitosopimuksia molempien maiden lainsäädäntöjen nojalla.

Sama koskee suomalaisia yrittäjiä, joilla on liiketoimintaa Virossa. Kauppasopimukset, hankintasopimukset ja työsopimukset voivat olla maan lain alaisia eri tilanteissa, ja näiden lakikohtaiset erot Suomen ja Viron välillä voivat yllättää ilman asiantuntijan apua. Esimerkiksi Viron yrityslainsäädäntö poikkeaa Suomen vastaavasta osakeyhtiörakenteiden, tilintarkastusvelvoitteiden ja työnantajavelvoitteiden osalta.

Vientivalvonta ja dual-use-tuotteet: huomionarvoinen riski

Puolustukseen liittyvissä hankkeissa vientivalvonta on keskeinen oikeudellinen näkökohta, joka jää usein huomioitta. EU:n kaksikäyttötavarasetus (2021/821) säätelee teknologioiden vientiä EU:n ulkopuolelle, mutta myös joidenkin siirtojen ehtoja EU:n sisällä. Lisäksi Suomella on kansallinen laki puolustusvälineiden viennistä (laki sotavarusteista).

Jos suomalainen teknologiayritys osallistuu puolustussektorin projektiin Viron kautta ja tuotteella on mahdollinen sotilaskäyttö, saattaa olla tarpeen selvittää, tarvitaanko vientilupa. Tämä koskee esimerkiksi tietoliikenneteknologioita, salausratkaisuja, droonikäyttöisiä sensoreita ja kyberturvallisuusohjelmistoja.

Oikeudellinen selvitys etukäteen voi säästää yritykseltä merkittävän riskin. Vientirikkomusten seuraukset voivat olla sekä hallinnollisia sakkoja että rikosoikeudellisia sanktioita, ja ne voivat johtaa yrityksen sulkemiseen pois julkisista hankkeista. Ennaltaehkäisevä kartoitus asianajajan kanssa on aina halvempi vaihtoehto kuin jälkikäteinen kriisinhallinta.

Mitä Suomen ja Viron turvallisuus tarkoittaa sinulle?

Suomen ja Viron puolustusyhteistyön syveneminen ei ole vain poliittinen tai sotilaallinen asia – se on kasvava työllistymismahdollisuus teknologia-, insinööri- ja turvallisuusalalla. Puolustusbudjettien kasvu sekä Suomessa että Virossa luo uusia hankkeita, joihin yksityissektori osallistuu yhä enemmän.

Samalla yhä useampi suomalainen voi löytää itsensä tilanteesta, jossa oikeudelliset velvoitteet tai menettelyt eivät ole tuttuja. Turvallisuusselvityshakemus, kansainvälinen sopimus tai rajat ylittävä työsopimus – kaikissa näissä tilanteissa oikeudellinen neuvonta säästää aikaa, rahaa ja stressiä.

Suomen ja Viron välinen sopimuspohja on vahva. Vuoden 2017 puitejärjestely, NATO:n tietoturvaohjeistus, EU:n vapaan liikkuvuuden periaatteet ja helmikuun 2026 Itämeren innovaatiosopimus muodostavat selkeän kehikon. Mutta juuri kehikon monimutkaisuus on syy, miksi asiantuntijan konsultointi kannattaa.

Puolustus- ja turvallisuussektori tarjoaa suomalaisille yrittäjille ja työntekijöille yhä enemmän mahdollisuuksia. Samalla se tuo mukanaan sellaisia oikeudellisia velvoitteita, joita useimmilla ei ole aiempaa kokemusta: turvallisuusselvityksiä, vientivalvontaa, kansainvälisiä sopimussuhteita ja salassapitosopimuksia. Oikea-aikainen oikeudellinen neuvonta vähentää riskejä ja avaa mahdollisuuksia.

Asianajaja apunasi kansainvälisissä kysymyksissä

Tämä artikkeli sisältää yleisluonteista oikeudellista tietoa. Se ei korvaa yksilöllistä oikeudellista neuvontaa. Oman tilanteesi arviointi edellyttää asiantuntijaa.

Expert Zoomin kautta voit löytää kansainväliseen kauppaoikeuteen, työoikeuteen tai turvallisuusmenettelyihin erikoistuneita asianajajia ja oikeudellisia neuvonantajia. Konsultaatio on nopea tapa selvittää, mitä velvoitteita ja mahdollisuuksia sinun tilanteessasi käytännössä on.

Tyypillisiä kysymyksiä, joihin asianajaja voi auttaa:

• Mitä turvallisuusselvitys käytännössä tarkoittaa ja kuinka kauan sen hakeminen kestää?
• Tarvitseeko yritykseni vientilupaa, jos myymme teknologiaa puolustussektorihankkeen alihankkijalle?
• Mitä salassapitosopimuksessa (NDA) kannattaa ottaa huomioon kansainvälisessä puolustushankkeessa?
• Miten kaksoisasiakirjani vaikuttaa turvallisuusselvityshakemuksen käsittelyyn?

Nämä kysymykset ovat konkreettisia, ja niihin on olemassa selkeät vastaukset – kun tietää oikeasta paikasta kysyä.

Lisätietoa Suomen kansainvälisistä puolustussopimuksista: Puolustusministeriö – kansainväliset sopimukset