Google investoi 13 miljardia Suomeen – mitä työnhakijan täytyy tietää työsopimuksesta?

Google ilmoitti tiistaina 9. syyskuuta 2026 Suomen historian suurimmasta ulkomaisesta teknologiainvestoinnista: yhtiö sijoittaa vähintään 13 miljardia euroa suomalaiseen tekoälyinfrastruktuuriin seuraavan kahden vuoden aikana. Neljä datakeskusta nousee Haminaan, Kajaaniin, Muhokselle ja Vaalaan. Investoinnin odotetaan tukevan yli 37 000 työpaikkaa – joista noin 16 000 rakennusvaiheessa ja 7 000 pysyvästi sen jälkeen. Suomi nousee näillä luvuilla koko Euroopan datakeskuspääkaupungiksi. Työtarjouksia alkaa virrata jo nyt. Mutta jokainen työsopimus on juridinen asiakirja, joka voi sitoa sinua vuosiksi.

Google muuttaa Suomen teknologiamaisemaa pysyvästi

Googlen ilmoitus ei tullut täysin yllätyksenä. Yhtiöllä on jo datakeskus Haminassa, jonka laajentaminen on ollut käynnissä useita vuosia. Kajaanin, Muhoksen ja Vaalan uudet yksiköt kuitenkin muuttavat mittakaavan täysin uudelle tasolle.

Google arvioi investoinnin kasvattavan Suomen bruttokansantuotetta 3,6 miljardia euroa vuodessa pysyvässä käytössä. Rakennusvaiheen aikana vuosina 2027–2028 pelkästään rakennusprojektit työllistävät noin 16 000 ihmistä. Googlen pitkäaikaisennuste pysyvistä töistä on noin 7 000 – ne kattavat tekniset ja kiinteistötehtävät, laitevalmistuksen sekä datakeskusten välittömässä läheisyydessä toimivat palvelut. Yhtiö kouluttaa lisäksi yli 4 400 suomalaista tekoälyosaamiseen ja tukee sataa opiskelijaa datakeskusalan uralle.

Yhteistyösopimus energiayhtiö Fortumin kanssa tähtää uuden hiilivapaan sähkökapasiteetin rakentamiseen. Datakeskukset kuluttavat valtavia määriä sähköä, ja Suomen energiamarkkina on jo nyt sopeutumispaineessa. Yhteiskunnan energiankulutusvaikutusten ohella tämä merkitsee, että energiateknologian, sähköinsinööriosaamisen ja ympäristöalan asiantuntijat ovat investoinnin suurin hyötyjä myös ydinIT-henkilöstön lisäksi.

Microsoftin ja TikTokin aiemmin ilmoittamien investointien kanssa ulkomaisten teknologiayritysten yhteenlaskettu sijoitus Suomeen ylittää nyt 30 miljardia dollaria. Fortune-lehden analyysin mukaan Suomi on nyt vakiinnuttamassa asemansa koko Euroopan datakeskusten pääkaupunkina. Tämä on luonut aivan uudenlaisen rekrytointiaallon, joka ulottuu suorista Googlen työsuhteista kaikkiin alihankkija-, konsultti- ja palveluntarjoajaverkostoihin.

Asiantuntijan näkökulma: suomalainen työlaki pätee myös ulkomaiseen työnantajaan

Olitpa hakemassa töitä suoraan Googlelle tai sen alihankkijalle, Suomen työsopimuslaki (55/2001) soveltuu työsuhteesi ehtoihin. Tämä on ensimmäinen ja tärkein asianajajien alleviivama seikka: kansainvälinen brändi ei vapauta työnantajaa suomalaisista velvoitteista.

Datakeskushankkeiden tyypillisessä rekrytointimallissa on kolme kerrosta:

1. Google itse palkkaa suoraan pienen joukon ydinosaajia, kuten projektijohtajia ja infrastruktuuriasiantuntijoita.
2. Pääalihankkijat – rakennusyhtiöt, talotekniikkayritykset, turvallisuustoimittajat – rekrytoivat satojen ihmisten voimin.
3. Alihankintaketjun kolmas kerros: konsultit, erikoisasiantuntijat ja IT-palvelutoimittajat.

Mitä pidemmälle alihankkijaketjussa mennään, sitä vähemmän työnhakijoilla on yleensä neuvotteluvoimaa sopimusehdoissa. Tässä piilee merkittävä oikeudellinen riski.

Työsopimuksen oikeusturva on erityisen tärkeää juuri nyt, kun rekrytoinnit tapahtuvat nopeasti ja alihankkijaketjut ovat pitkiä. Työnhakijoilla on houkutus hyväksyä ensimmäinen tarjous innostuneena – ja nimenomaan tähän hetkeen liittyy suurimmat riskit.

Asianajajat nostavat esiin kolme yleisintä ongelmaa:

Ensinnäkin määräaikaisuuden peruste. Suomessa määräaikainen työsopimus vaatii aina lainmukaisen perusteen, kuten sijaisuuden, projektiluonteisen kauden tai kausiluonteisuuden. Pelkästään "projekti kestää 18 kuukautta" ei ole riittävä peruste, jos tosiasiallinen työ on jatkuvaa. Jos peruste puuttuu tai on virheellinen, sopimus voidaan tulkita toistaiseksi voimassa olevaksi – mikä parantaa irtisanomissuojaasi merkittävästi.

Toiseksi kilpailukieltolausekkeet. Teknologiayritykset, erityisesti kansainväliset, liittävät sopimuksiin usein laajoja kilpailukieltoehtoja. Suomalainen laki asettaa näille tiukat rajat: kilpailukielto voi olla enintään yksi vuosi työsuhteen päättymisestä. Lisäksi työnantajan on maksettava kilpailukieltoajalta korvaus: 40 prosenttia kuukausipalkastasi enintään puolen vuoden kiellosta ja 60 prosenttia, jos kielto ulottuu yli kuuteen kuukauteen. Tätä pidemmät tai kompensaatiottomat kilpailukiellot ovat lainvastaisia.

Kolmanneksi kansainväliset komennukset ja etätyö. Datakeskushankkeissa on usein kansainvälisiä vaiheita tai ylirajaisia tiimejä. Jos sopimuksessa on ehtoja työskentelystä ulkomailla, ne vaikuttavat verotukseen ja sosiaalivakuuttamiseen. Sopimuskirjausten on oltava eksplisiittisiä.

Neljänneksi immateriaalioikeuslausekkeet. Erityisesti IT-alan sopimuksiin liitetään usein lausekkeet, joiden mukaan työnantaja omistaa kaiken työsuhteen aikana luodun immateriaalioikeuden – myös vapaa-ajalla kehitetyt ohjelmistot tai innovaatiot. Suomalainen tekijänoikeuslaki rajoittaa tätä, mutta lausekkeen laajuus kannattaa tarkistaa ennen allekirjoittamista.

Huomio: Tämä artikkeli on yleistä tiedotusta eikä korvaa yksilöllistä oikeudellista neuvontaa.

Konkreettinen tilanne: Tapio vastaanottaa Kajaani-projektin työtarjouksen

Tapio, 31-vuotias verkkoarkkitehti Tampereelta, saa syyskuun lopulla 2026 sähköpostin infrastruktuuriyhtiöltä, joka toimii Googlen Kajaanin datakeskusprojektin pääalihankkijana. Palkkatarjous kuulostaa houkuttelevalta: 6 200 euroa kuukaudessa, 18 kuukauden määräaikainen sopimus.

Tapion silmät jäävät kiinni palkkariville. Hän on vastaanottanut tarjouksen yhtiöltä, jonka nimi ei ole Google mutta jonka projektikuvaus viittaa selkeästi Googlen Kajaanin datakeskushankkeeseen. Työnantaja on pyytänyt vastausta neljässä päivässä. Tapio ei kiinnitä huomiota kolmeen muuhun lausekkeeseen sopimusdokumentin sivuilla 3–5:

Lauseke 1: "Työsopimus on määräaikainen projektin päättymiseen 31.3.2028 saakka." Perustelu on maininta "projektiluonteisuudesta" – mutta Tapion tehtäväkuvaus on jatkuvan verkkovalvonnan hoitaminen, ei rajattu projektitehtävä.

Lauseke 2: Kilpailukieltosopimus kieltää Tapiota työskentelemästä "datakeskus- tai pilviteknologia-alalla Suomessa tai EU:ssa" 24 kuukauden ajan työsuhteen päättymisestä. Korvausmainintaa ei ole lainkaan.

Lauseke 3: Salassapitolauseke ulottuu "kaikkeen yhtiön tai sen asiakkaiden tietoon", eikä sen voimassaoloa ole aikarajoitettu.

Jos Tapio allekirjoittaisi sopimuksen sellaisenaan, hänen tilanteensa olisi tämä:

• Kilpailukieltolauseke on 24 kuukautta – lain sallima maksimi on 12. Lauseke on lainvastainen, mutta se täytyy riitauttaa. Ilman asianajajaa Tapio ei välttämättä koskaan tiedä puolustaa oikeuttaan.
• Korvauksettomuus tekee lausekkeesta mitätön jo pelkästään tällä perusteella. Mutta mitätöinnin toteaminen vie oman aikansa.
• 18 kuukauden määräaikaisuudelle voidaan esittää kyseenalainen peruste. Jos Tapio työskentelisi sopimuksen päättymisen jälkeen ja työnantaja ei uusisi sopimusta, hänellä ei ole irtisanomissuojaa – vaikka toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen purkamiseen tarvittaisiin lainmukainen peruste.

Asianajajan yksi konsultaatiotunti – hinta noin 200–350 euroa – olisi tunnistanut kaikki kolme ongelmaa ennen allekirjoittamista. Tapion tilanteessa sopimusehdot olisivat todennäköisesti muuttuneet neuvottelussa jo ennen työsuhteen alkamista.

Jos kilpailukieltolauseke olisi jäänyt voimaan lainvastaisena 24 kuukauden pituisena ja Tapio olisi halunnut siirtyä toiselle työnantajalle 18 kuukauden työsuhteen jälkeen, hän olisi joutunut odottamaan kaksi vuotta – tai riskinut oikeudenkäyntikuluja, jotka alkavat tyypillisesti 5 000 eurosta ja voivat nousta huomattavasti. Tähän verrattuna ennakoiva oikeudellinen neuvonta maksaa murto-osan.

Tarkistuslista ennen kuin allekirjoitat datakeskusalan työsopimuksen

Googlen investointiprojektien rekrytointisyklit ovat nopeita. Tarjous voidaan pyytää hyväksymään 48–72 tunnissa. Tämä paine on tarkoituksellinen – se vähentää neuvottelua. Muutama päivä lisäaikaa sopimusen tarkistamiseen on silti ehdottoman järkevä pyyntö, eikä yksikään vakavasti otettava työnantaja hylkää hakijaa tästä syystä.

Kuten Wärtsilän Vaasan investointihankkeen rekrytointiaallon yhteydessä todettiin, suurten teollisuusinvestointien työsopimukset vaihtelevat laadultaan merkittävästi. Sama pätee nyt Googlen hankkeisiin.

Ammattiliitoilla – kuten Tektyllä teknologia-alalla tai PRO:lla asiantuntijoilla – on omat lakimiespalvelunsa jäsenille. Mutta liittoon kuuluminen ei yksin riitä: liittojen lakimiehet arvioivat usein vain selvimpiä rikkomuksia, eivät räätälöi neuvottelustrategiaa sinulle. Suuriin globaaleihin yrityksiin liittyvissä sopimuksissa henkilökohtainen asianajaja tuo lisää neuvotteluvoimaa.

Kiinnitä ennen allekirjoittamista huomiota vähintään näihin:

• Sopimuksen tyyppi ja peruste: Onko määräaikaisuudelle kirjattu lainmukainen peruste? Onko se realistinen suhteessa todelliseen tehtävään?
• Kilpailukieltolausekkeen kesto ja korvaus: Yli 12 kuukauden kielto on lainvastainen. Korvauksen on oltava vähintään 40 % kuukausipalkasta alle 6 kuukauden kiellosta, ja 60 % yli 6 kuukauden kiellosta.
• Salassapito: Onko lauseke aikarajoitettu? Kattaako se vain työnantajan liikesalaisuudet vai kaiken yleisen osaamisen, myös ammatillisen asiantuntemuksen?
• Immateriaalioikeudet: Kattaako työnantajan IPR-lauseke myös vapaa-ajalla kehitetyn koodin tai ideat?
• Kansainväliset ehdot: Mitä sopimuksessa sanotaan ulkomailla työskentelystä, komennuksista tai etätyöstä, ja miten ne vaikuttavat verotukseen?
• Irtisanomisajat: Ovatko ne symmetriset molempiin suuntiin, vai onko työnantajalla oikeus purkaa sopimus lyhyemmällä ajalla?

Määräaikaisten työsopimuksien lakimuutos vuonna 2026 tiukensi jo vaatimuksia lainmukaisten perusteiden kirjaamiselle. Uusien hankkeiden sopimuksiin on siksi syytä suhtautua kriittisesti.

Googlen 13 miljardin euron investointi luo Suomeen ainutlaatuisen mahdollisuuden – tuhansille ammattilaisille ura, joka voi rakentua vuosikymmeniksi eteenpäin. Mutta mahdollisuus realisoituu vain, jos sopimuksen ehdot ovat kunnossa. Rekrytointiaallon paineessa on helppo tinkiä omista oikeuksistaan kiireessä, kun mahdollisuus tuntuu niin houkuttelevalta – ja maksaa siitä vasta myöhemmin, usein huomattavasti.

Suomessa työnhakijat ovat perinteisesti tottuneet luottamaan siihen, että työnantajat laativat lainmukaisia sopimuksia, ja liittojen TES-sopimukset tarjoavat vahvan perustan. Kansainvälisten suuryritysten ja niiden laajojen alihankkijaketjujen sopimukset on kuitenkin usein laadittu toisessa oikeuskulttuurissa, eikä niitä aina ole saatettu ajan tasalle suomalaisen lainsäädännön kanssa. Tämä ei välttämättä tarkoita pahaa tahtoa – mutta se tarkoittaa, että oma vastuusi tarkistuttaa sopimus on suurempi kuin kotimaisessa yrityksessä.

ExpertZoomista löydät työsopimusoikeuteen erikoistuneet suomalaiset asianajajat. Lähetä sopimuksesi asiantuntijalle ennen kuin allekirjoitat – se on paras investointi, jonka teet omaan tulevaisuuteesi.