Sanna VirtanenUkrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vieraili Suomessa toukokuussa 2026 ja tapasi pääministeri Petteri Orpon sekä presidentti Alexander Stubbin Yerevanissa järjestetyssä Euroopan poliittisen yhteisön huippukokouksessa. Vierailu sinetöi Suomen ja Ukrainan välille solmittavan 10 vuoden puolustusyhteistyösopimuksen, jonka arvo on 300 miljoonaa euroa. Mutta mitä tällainen sopimus tarkoittaa Suomen kansalaisten, yritysten ja Suomessa asuvien ukrainalaisten näkökulmasta – ja milloin tarvitset asianajajan apua?
Miksi Zelenskyin vierailu on historiallinen Suomelle
Zelenskyin tapaaminen Stubbin ja Orpon kanssa ei ollut pelkkä protokollatilaisuus. Suomi sitoutui antamaan Ukrainalle 300 miljoonan euron puolustustuen, joka kohdistuu erityisesti ilmatorjuntajärjestelmiin. Tämä on osa laajempaa eurooppalaista koalitiotyötä, jossa NATO-maat rakentavat Ukrainaan monikertaista puolustusverkkoa.
Neuvotteluissa oli kyse myös turvallisuustakuista: Zelenskyi informoi Stubbille Geneven rauhanneuvotteluiden etenemisestä ja kertoi Ukrainan 10 vuoden puolustusyhteistyösopimuksista. Suomi on eurooppalaisten kumppaniensa joukossa keskeinen toimija, kun selvitetään, millaisilla turvatakuilla Ukrainaa voitaisiin tukea mahdollisen tulitauon jälkeen.
Tilanne on poikkeuksellinen myös Suomen oikeudellisen aseman kannalta. NATO-jäsenyyden myötä vuodesta 2023 Suomi on ensimmäistä kertaa historiassaan sitoutunut kollektiiviseen puolustukseen. Nyt solmitut kahdenväliset sopimukset lisäävät tätä velvoitekenttää entisestään. Kyse on konkreettisista oikeudellisista sitoumuksista, ei pelkästään poliittisista julistuksista.
Mitä "turvallisuustakuut" tarkoittavat oikeudellisesti?
Rauhanneuvotteluissa paljon käytetty termi "turvallisuustakuut" vaikuttaa selkeältä, mutta oikeudellisesti se on monitulkintainen. Kansainvälisessä oikeudessa on kaksi eri tasoa:
Turvallisuustakuut (security guarantees) tarkoittavat sitovaa velvoitetta puolustaa toista valtiota sotilaallisesti hyökkäyksen sattuessa. Tällainen on esimerkiksi NATO:n 5. artikla. Ne ovat kansainvälisesti sitovia sopimuksia, joiden rikkomisella on oikeudellisia ja poliittisia seurauksia.
Turvallisuusvakuutukset (security assurances) ovat heikompi muoto: lupaus tuesta, mutta ei oikeudellista velvoitetta sotilasapuun. Budapestin muistio vuodelta 1994 oli tällainen. Ukraina luopui ydinaseistaan saatuaan vakuutuksen alueellisesta koskemattomuudestaan, mutta sopimuksessa ei ollut täytäntöönpanomekanismia eikä velvoitetta puuttua tilanteeseen väkivalloin.
Nyt neuvoteltavissa sopimuksissa Suomi ja muut Euroopan maat pyrkivät luomaan jotain näiden väliltä: kahdenvälisiä puolustusyhteistyösopimuksia, jotka ovat oikeudellisesti sitovia mutta eivät automaattisesti tarkoita sotilasinterventiota. Tämä on merkittävä ero, jonka ymmärtäminen on tärkeää jokaiselle suomalaiselle, joka pohtii Suomen asemaa mahdollisessa kriisitilanteessa.
Mitä 10 vuoden puolustussopimus tarkoittaa käytännössä?
Suomen ja Ukrainan välinen 10-vuotinen puolustusyhteistyösopimus on samantyyppinen kuin monen muun Euroopan valtion solmimat vastaavat sopimukset. Sopimus sisältää tyypillisesti seuraavat elementit:
- Aseellinen tuki: Suomi sitoutuu toimittamaan materiaalia, koulutusta ja asejärjestelmiä sovitun budjettikehyksen puitteissa
- Tiedustelutietojen vaihto: yhteistyö tiedusteluorganisaatioiden välillä
- Oikeudellinen yhteistyö: yhteistoiminta sotarikostutkinnassa ja kansainvälisessä syytteeseenpanossa
- Kyberturvallisuus: yhteinen harjoittelu ja kapasiteetin rakentaminen
Sopimus ei velvoita Suomea lähettämään sotilaita Ukrainaan, mutta se syventää poliittista ja käytännöllistä sitoutumista tavalla, joka vaikuttaa myös ulkopolitiikan liikkumavaraan tulevien hallitusten aikana. Asianajajan näkökulmasta sopimuksen tärkeä piirre on sen sitovuus: kansainvälinen sopimus velvoittaa valtiota riippumatta siitä, kuka kulloinkin on hallituksessa. Sopimuksen mahdollinen irtisanominen edellyttäisi neuvotteluja ja poliittista prosessia.
Suomalaiset yritykset ja Ukraina: mitä kannattaa huomioida?
Zelenskyin vierailun myötä on syytä kiinnittää huomiota myös yritysnäkökulmaan. Ukraina on kasvava jälleenrakennusmarkkina, jossa suomalaisilla yrityksillä on potentiaalisia mahdollisuuksia. Samalla toimintaympäristöön liittyy oikeudellisia erityispiirteitä, joihin kannattaa varautua etukäteen.
Pakoteoikeus: EU:n pakotteet Venäjää kohtaan ovat laajat ja kehittyvät nopeasti. Suomalaisyrityksen on huolehdittava, ettei se epäsuorasti riko pakotteita esimerkiksi alihankinnan kautta. Pakotteiden kierrättäminen kolmansien maiden kautta on EU:ssa kriminalisoitu.
Sopimusoikeus poikkeustilanteissa: Sopimuksiin on usein kirjattu force majeure -lausekkeita, jotka vapauttavat osapuolen velvoitteista ylivoimaisen esteen sattuessa. Sodan aikana näiden lausekkeiden tulkinta on ollut kiistanalaista, ja oikeustapauksia on ratkaistu eri suuntiin eri maissa.
Vakuutukset ja riskinhallinta: Ukrainassa toimivien yritysten on selvitettävä, kattaako heidän vakuutuksensa sotatoimista aiheutuvat vahingot. Monista tavallisista vakuutuksista on rajattu pois sota-alueet, ja ns. war risk -vakuutukset ovat erillinen tuote.
Suomen valtioneuvosto ylläpitää ajantasaista tietoa Ukrainan tilanteesta ja suomalaisille yrityksille suunnattuja ohjeita osoitteessa valtioneuvosto.fi/ukraina.
Rauhanneuvottelut ja ukrainalaiset Suomessa
Zelenskyin mukaan Geneven neuvottelut etenevät, ja hän on esittänyt kompromissia Venäjän miehittämien alueiden suhteen. Tulitaukoa pidetään mahdollisena vuoden 2026 aikana. Mitä tämä tarkoittaisi käytännössä Suomessa asuville ukrainalaisille?
Kansainvälisen oikeuden näkökulmasta tulitauko ei ole rauhansopimus. Se pysäyttää taistelut, mutta ei ratkaise kiistanalaisia alueita eikä siviiliväestön asemaa. Tähän välitilaan liittyy lukuisia oikeudellisia kysymyksiä, joita ei voida ratkaista nopeasti.
Suomessa on tällä hetkellä noin 70 000–80 000 ukrainalaista tilapäisen suojelun turvin. Mahdollinen tulitauko ei automaattisesti tarkoita tilapäisen suojelun päättymistä: EU:n tilapäisen suojelun direktiivin mukaan suojelu päättyy vasta, kun EU:n neuvosto toteaa tilanteen olevan riittävän turvallinen paluuta varten. Tämä on poliittinen päätös, johon myös Suomi osallistuu. Prosessi kestää todennäköisesti kuukausia tai jopa vuosia.
Expert Zoomin asianajajilta saat ajankohtaista neuvontaa ukrainalaisten oikeudellisesta asemasta Suomessa sekä tilapäisestä suojelusta ja oleskeluluvista.
NATO, Suomi ja kollektiivinen puolustus: mitä kansalaisen pitää tietää?
NATO:n 5. artikla on tuttu käsite, mutta sen oikeudellinen sisältö on monimutkaisempi kuin usein ajatellaan. Artikla velvoittaa jäsenmaat pitämään aseellista hyökkäystä yhtä jäsenmaata kohtaan hyökkäyksenä kaikkia vastaan. Se ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sotilasinterventiota: jokainen jäsenmaa päättää itse, millä keinoilla se reagoi.
Tämä merkitsee, että Suomi voi täyttää NATO-velvoitteensa esimerkiksi logistisella tuella, tiedusteluyhteistyöllä tai taloudellisilla pakotteilla pelkän sotilaallisen osallistumisen sijaan. Suomen perustuslain mukaan päätös suomalaisten joukkojen lähettämisestä ulkomaille vaatii eduskunnan hyväksynnän. Puolustusyhteistyösopimus Ukrainan kanssa ei muuta tätä perustuslaillista rakennetta.
Suomalaisille työnantajille tämä merkitsee myös käytännön velvoitteita: mikäli reserviläinen kutsutaan palvelukseen, on työnantajalla palvelusta koskeva tiedottamisvelvollisuus ja velvollisuus järjestää työ niin, ettei reserviläinen joudu kohtuuttomaan asemaan.
Milloin kannattaa kääntyä asianajajan puoleen?
Zelenskyin vierailun ympärillä käydyt neuvottelut muistuttavat, kuinka nopeasti oikeudellinen ympäristö voi muuttua kansainvälisten kriisien yhteydessä. Asianajajan apua kannattaa harkita, jos jokin seuraavista koskee sinua:
- Yrityksesi harkitsee toimintaa Ukrainan jälleenrakennuksessa tai hankinnoissa
- Olet epävarma EU-pakotteiden vaikutuksista omaan liiketoimintaasi
- Suomessa asuvan ukrainalaisen oleskelulupaan tai työskentelyoikeuteen tulee muutoksia mahdollisen tulitauon jälkeen
- Haluat varmistaa, että kansainväliset sopimukset eivät vaikuta yrityssopimuksiisi odottamattomalla tavalla
Zelenskyin vierailu Suomessa ei ole pelkkä diplomatia: se on konkreettinen muistutus siitä, että geopoliittiset tapahtumat vaikuttavat sekä yrityksiin että yksityishenkilöihin. Oikealla tiedolla ja asiantuntijan avulla voi varautua paremmin muuttuvaan tilanteeseen – oli kyse sitten pakotteista, oleskeluluvista tai kansainvälisistä sopimuksista.
