Anna NieminenYleisurheilun EM-kisat alkavat Birminghamin Alexander Stadiumilla 10. elokuuta 2026. Suomesta matkustaa kisapaikalle noin 50 urheilijaa, joista 13 on jo nimetty joukkueeseen heinäkuun 16. päivään mennessä. Mukana on useita suuria mitalitoivoja — moukarinheittäjät Krista Tervo (77,35 metriä tällä kaudella) ja Silja Kosonen (76,41 m) ovat molemmat ylittäneet viime vuoden kultamitaliin vaaditun tuloksen 74,18 metriä reilusti. Kisahuuma on korkealla, mutta urheilun ulkopuoliset haasteet voivat yllättää pahimmalla mahdollisella hetkellä.
Harvaa suomalaista yleisurheilijaa ohjataan tarkistamaan sponsori- tai kilpailusopimusten oikeudellinen sisältö ennen kansainvälisiä arvokilpailuja. Tämä saattaa koitua erittäin kalliiksi virheeksi. Urheilun juristit kertovat, että tavallisimmat oikeudelliset ongelmat kansainvälisissä kisoissa syntyvät juuri ennakkovalmistautumisen puutteesta — ei pahasta tahdosta tai välinpitämättömyydestä.
Mitkä riskit vaativat oikeudellista huomiota EM-kisoissa?
Kansainvälinen yleisurheiluliitto World Athletics ja Euroopan yleisurheiluliitto European Athletics asettavat urheilijoille tarkkoja rajoituksia kilpailuviikolla. Nämä säännöt eivät koske vain suorituksia radalla tai kentällä — ne ulottuvat myös pukeutumiseen, sosiaalisen median käyttöön ja urheilijoiden kaupallisiin yhteistyösopimuksiin.
World Athletics -kilpailusäännöt (Technical Rule 5) kieltävät urheilijoita esittelemästä sponsorilogoja, jotka eivät ole kisajärjestäjän virallisia yhteistyökumppaneita, ilman erillistä kirjallista poikkeuslupaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että urheilijalla, jolla on henkilökohtainen sopimus suomalaisen sporttibrändin kanssa, ei välttämättä ole oikeutta kantaa kyseistä logoa kilpailukentällä Birminghamissa. Rikkeistä voi seurata varoitus, lähtökielto tai diskvalifikaatio.
Kyseessä ei ole tekninen yksityiskohta, joka koskee vain kansainvälisen tason ammattilaisia. Sama sääntö koskee kaikkia EM-tasolla kilpailevia urheilijoita kansallisuudesta riippumatta — myös niitä, jotka kilpailevat ensimmäistä kertaa arvokilpailuissa eikä heillä ole ammattimaista taustajoukkuetta tukemassa heitä.
Vuonna 2024 Paris-olympialaisissa useat urheilijat saivat huomautuksen sääntöjen rikkomisesta juuri sponsorilaseja tai -vaatteita koskevien ehtojen vuoksi. Vastaavanlainen tilanne voi toistua Birminghamissa 2026.
Kolme tyypillisintä oikeudellista sudenkuoppaa EM-kisoissa
Urheilijoiden kohtaamat juridiset ongelmat kansainvälisissä arvokilpailuissa voidaan tiivistää kolmeen pääkategoriaan, jotka toistuvat säännöllisesti pohjoismaisessa urheiluoikeudessa.
Sponsorisopimusten konfliktit liiton sääntöjen kanssa
Useimmissa henkilökohtaisissa sponsorisopimuksissa on niin sanottu "visibility clause" — ehto, jonka mukaan sponsori saa näkyvyyttä kaikissa kilpailuissa. Sopimuksessa ei välttämättä mainita lainkaan, että arvokilpailuissa liiton säännöt voivat tehdä tästä velvollisuudesta mahdottoman täyttää. Jos urheilija noudattaa liiton sääntöjä, hän saattaa rikkoa sponsorisopimustaan. Jos hän yrittää täyttää sponsorisopimuksen vaatimukset, hän riskeeraa kisaliiton sanktiot. Kummassakin tapauksessa voi syntyä taloudellinen vastuu.
Joukkuevalintariidat ja oikeusturvalautakunta
Suomen EM-joukkueen lopullinen valinta tapahtuu Kalevan kisojen jälkeen heinäkuun 27.–30. päivä 2026. Kalevan kisat järjestetään Jyväskylässä, ja sinne kokoontuva kilpailujoukko ratkaisee monta lopullista paikkaa. Jos urheilija jää valitsematta joukkueeseen huolimatta siitä, että hän on täyttänyt Suomen Urheiluliiton asettamat A-standardit, hänellä saattaa olla oikeudellinen peruste hakea muutosta. Suomessa tällaisissa tapauksissa sovelletaan urheilun oikeusturvalautakunnan menettelyä — prosessi, jossa asianajajan apua tarvitaan heti ensimmäisestä vaiheesta alkaen ja jossa määräajat ovat tiukkoja.
Dopingepäily ja prosessioikeudet
Suomessa Suomen antidopingtoimikunta (SUEK) vastaa dopingsääntelystä yhdessä World Anti-Doping Agencyn (WADA) kanssa. Urheilijalla on kansainvälisten standardien mukainen oikeus saada välitön tieto menettelytavoista ja oikeus asianajajaan heti epäilyn herätessä. Ilman oikeudellista neuvontaa urheilija voi tehdä lausuntoja tai päätöksiä, jotka heikentävät hänen asemaansa myöhemmässä prosessissa merkittävästi. Dopingprosessissa ensimmäiset 48 tuntia ovat ratkaisevat.
Konkreettinen tapaus: 12 000 euron sopimus ja 3 600 euron sakko
Otetaan esimerkki, joka vastaa usean suomalaisen yleisurheiliijan todellista tilannetta ennen kansainvälisiä kisoja.
Tilanne: 24-vuotias suomalainen nainen voittaa 1 500 metrin SM-kultaa ja ansaitsee paikan EM-joukkueeseen. Hänellä on voimassa oleva henkilökohtainen sponsorisopimus suomalaisen urheiluvaatebrändin kanssa. Sopimuksen arvo on 12 000 euroa kaudelle 2026. Sopimuksessa edellytetään, että urheilija käyttää brändin kilpailuasua "kaikissa kansainvälisissä kilpailuissa" ja julkaisee kolme Instagram-postausta kisaviikoilla mainiten sponsorin nimeltä.
Ongelma kisaviikolla: EM-kisoissa urheilijoiden on käytettävä European Athleticsin ja kansallisen liiton hyväksymää kilpailuasua. Lisäksi kisajärjestäjien "clean venue" -periaate rajoittaa suoran mainonnan julkaisemista kisajärjestäjän kilpailevien brändien puolesta kilpailuviikolla — myös urheilijoiden omilla sosiaalisen median kanavilla.
Seuraus ilman oikeudellista ennakkovalmistautumista: Urheilija jättää Instagram-postaukset julkaisematta ja käyttää joukkueen kisaasua välttääkseen seuraamukset kisoissa. Sponsori toteaa sopimuksen rikkoutuneen, koska vaatimus kolmesta postauksesta ja asuvaatimuksesta ei toteutunut. Sopimuksessa on sakkolauseke: rikkomistapauksessa peritään 30 prosenttia sopimuksen vuosiarvosta. Tässä tapauksessa se on 3 600 euroa. Urheilija joutuu maksamaan sakon omasta taskustaan.
Seuraus, kun oikeudellinen neuvonta on hankittu ennen sopimuksen allekirjoittamista: Urheiluoikeuteen perehtynyt asianajaja olisi lisännyt sopimukseen selkeän lausekkeen, joka vapauttaa urheilijan sopimusvelvollisuuksista niissä kilpailuissa, joissa liiton tai kisajärjestäjän säännöt tekevät velvollisuuden täyttämisestä mahdotonta. Lauseke on tavanomainen lisäys, ja sen sisällyttäminen sopimukseen ei yleensä vaadi pitkiä neuvotteluja. Sakkomaksu jäisi nollaan. Urheilija kilpailee pelkäämättä, ja sponsori saa näkyvyyttä muissa yhteyksissä kauden aikana — lehdistötilaisuuksissa, palkintojen jaon hetkellä ja muissa kansallisissa kisoissa.
Jos taas joukkuevalinta olisi riitautunut, asianajaja olisi avustanut kirjallisen valituksen laatimisessa urheilun oikeusturvalautakunnalle määräajassa — prosessissa, jossa myöhästyminen yksikin päivä tarkoittaa valitusoikeuden menettämistä kokonaan.
Vastaavia sponsorikonflikteja on käsitelty pohjoismaisessa urheiluoikeudessa useamman kerran viime vuosina, vaikka tapaukset ovat suurimmaksi osaksi jääneet julkisuudelta piiloon.
Kalevan kisat ratkaisevat — mutta kuka valitsee ja millä perusteilla?
Suomen yleisurheilujoukkueen lopullinen kokoonpano EM-kisoihin ratkeaa Kalevan kisoissa Jyväskylässä heinäkuun 27.–30. päivä 2026. Kilpailut käydään Jyväskylän Harjun stadionilla, joka täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Suomen Urheiluliitto on ilmoittanut, että lopullisesta joukkueesta odotetaan noin 50 urheilijaa.
Valintaperusteita on kaksi: liitto on asettanut lajikohtaisia A-standardeja (esimerkiksi moukarinheitossa 72 metriä naisilla), ja Kalevan kisojen menestys vaikuttaa erityisesti niissä lajeissa, joissa paikkakiintiö on rajattu. Valintaa tekevä komitea käyttää harkintavaltaa tilanteissa, joissa useampi urheilija täyttää standardit mutta paikkoja on vähemmän.
Tämä harkintavalta on juuri se kohta, jossa oikeudellisia riitoja voi syntyä. Jos urheilija täyttää objektiiviset standardit mutta jää silti valitsematta, hänellä on oikeus pyytää kirjallinen perusteltu päätös. Suomessa urheilun oikeusturvalautakunta käsittelee valitusmenettelyjä, mutta valitus on tehtävä hyvin nopeasti — tavallisesti 14 vuorokauden kuluessa päätöksestä. Asianajajan rooli on tässä korvaamaton: valituksen muotoilu oikeassa juridisessa muodossa ja oikeassa aikataulussa on usein ratkaiseva tekijä lopputuloksen kannalta.
Mitä World Athletics -säännöt oikeasti sanovat?
World Athletics Competition Rules -kirja, joka on vapaasti luettavissa World Athletics -sivustolla, kattaa kaikki kansainväliseen yleisurheiluun liittyvät kilpailusäännöt sponsorisopimuksista protestimenettelyihin. Asianajajille ja urheilijoille oleellisimmat kohdat liittyvät mainontaan, pukeutumiseen ja muutoksenhakuoikeuteen. Keskeisiä kohtia suomalaisille urheilijoille EM-kisoissa:
- Vaatelogot: Kilpailuasussa saa olla sponsorilogo vain erikseen hyväksytyissä paikoissa ja liiton sallimalla enimmäiskoolla. Poikkeuslupa on haettava kirjallisesti ennen kilpailua.
- Sosiaalinen media: Kilpailuviikolla urheilijoiden ei tule julkaista suoraa mainontaa kisajärjestäjän kanssa kilpailevista brändeistä "clean venue" -sääntöjen nojalla. Sääntö koskee myös urheilijoiden henkilökohtaisia some-tilejä.
- Protest-menettely: Urheilijalla tai joukkueella on oikeus tehdä virallinen protesti, mutta se on tehtävä 30 minuutin kuluessa kiistanalaisen tilanteen syntymisestä. Kirjallinen dokumentaatio on oltava valmiina välittömästi.
- Diskvalifikaatiovalitus: Lopullinen tulos voidaan kiistää virallisessa muutoksenhakuprosessissa, johon asianajajan apua tarvitaan usein jo ensimmäisestä vaiheesta alkaen.
Suomen Urheiluliitto julkaisee myös omia kilpailuohjeita ja valintaperiaatteita, jotka täydentävät kansainvälisiä sääntöjä. On tärkeää tuntea sekä kansallinen että kansainvälinen sääntökehikko, sillä ne voivat poiketa toisistaan yksittäisissä kohdissa.
Milloin ja miksi kannattaa konsultoida asianajajaa
Yleisin väärinkäsitys on, että asianajajaa tarvitaan vasta kun jotain on jo mennyt pieleen. Urheiluoikeudessa tilanne on täysin päinvastainen: oikeudellinen apu on hyödyllisintä ja kustannustehokkainta silloin, kun sopimukset ovat vielä allekirjoittamatta tai kilpailukausi ei ole vielä alkanut.
Noin 50 suomalaisen urheilijan EM-joukkueessa on henkilöitä, joilla on henkilökohtaisia sponsorisopimuksia. Kaikilla heillä ei ole tietoa siitä, mitä nämä sopimukset tarkoittavat käytännössä EM-kilpailuviikolla Birminghamissa. Tämä tietovaje ei johdu huolimattomuudesta — se johtuu siitä, että urheilijoiden tukiverkko Suomessa ei kata systemaattisesti sopimus- tai urheiluoikeudellista neuvontaa.
Asianajaja, jolla on kokemus urheiluoikeudesta tai sopimusoikeudesta, voi tarjota konkreettista apua useissa tilanteissa ennen kisoja ja niiden aikana:
- Olemassa olevan sponsorisopimuksen läpikäynti ennen arvokilpailuja ja riskikohtien tunnistaminen
- Tarvittavien lausekkeiden lisääminen uusiin sopimuksiin, jotta kilpailusääntöihin liittyvät poikkeustilanteet on katettu
- Kirjallisen valituksen valmistelu joukkuevalintariitaa varten, tiukat määräajat huomioiden
- Välitön edustaminen dopingepäilyprosessissa ensimmäisestä kuulemisesta lähtien
Kuten muissakin sopimus- ja vastuuasioissa, asiantuntija-apu ennen ongelman syntymistä maksaa murto-osan siitä, mitä jälkikäteinen oikeudellinen avustaminen tulee maksamaan. Suomalaisten yleisurheilijoiden tulot ovat usein rajallisia, mikä tekee 3 000–5 000 euron sakosta tai korvausvaatimuksesta erittäin merkittävän taloudellisen taakan. Myös urheilijan sopimusoikeutta käsittelevät aiemmat tapaukset osoittavat, kuinka helposti tilanne voi eskaloitua ilman asiantuntevaa neuvontaa.
ExpertZoom:n kautta voit tavoittaa sopimus- tai urheiluoikeuteen perehtyneen asianajajan nopeasti — ilman pitkää jonottamista tai monimutkaista arviointiprosessia.
Tämä artikkeli on kirjoitettu yleistiedottamistarkoituksessa eikä muodosta oikeudellista neuvontaa. Konsultoi aina ammattilaisasianajajaa omassa yksilöllisessä tilanteessasi.
