Anna NieminenYLE:n satavuotisjuhla on käynnissä kaikissa Suomen 19 maakunnassa, mutta juhlinnan rinnalla suomalaiset sisällöntuottajat kohtaavat uuden oikeudellisen murroksen. Euroopan parlamentin maaliskuussa 2026 hyväksymä päätöslauselma generatiivisesta tekoälystä ja tekijänoikeuksista muuttaa pelisääntöjä kaikille, jotka ovat tuottaneet mediasisältöä viime vuosien aikana. Satavuotisjuhla on oiva hetki pysähtyä miettimään: mitä tekijänoikeus tarkoittaa tekoälyaikakaudella, ja koska pitäisi ottaa yhteyttä lakimieheen?
YLE 100 vuotta – kansallinen juhlavuosi huipentuu syyskuussa 2026
Yle perustettiin 9. syyskuuta 1926, ja satavuotisjuhlaa on vietetty näyttävästi läpi vuoden. Yle 100 -bussi on kiertänyt kaikki Suomen 19 maakuntaa kesästä 2025 alkaen, keräten muistoja ja kohtaamisia ympäri maan. Juhlahuipentuma on Helsingin areenalla järjestettävä 90-minuuttinen Yle 100 Show, jossa lavalla nähdään Erika Vikman, Hector, Jenni Vartiainen, JVG ja Mirella. Samana viikonloppuna Yle avaa Pasilan pääkonttorinsa ovet yleisölle — kävijät pääsevät tutustumaan toimituksiin ja tapaamaan suosikkiohjelmiensa tekijöitä.
Suomen valtio laskee liikkeeseen 2 euron muistokolikon Yleisradion 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Tämä on historiallinen tunnustus YLE:n merkityksestä suomalaiselle kulttuuri-identiteetille. Katsojaäänestyksen perusteella valitut 100 suomalaista elokuvaa esitetään Yle Teemalla ja Yle Areenassa koko syksyn ajan.
Juhlien rinnalla on käynnissä myös laaja akateeminen tutkimus, joka tarkastelee YLE:tä kulttuurisena toimijana, yhtiön satavuotista historiaa sekä sen merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle. Tutkimus kysyy suurta kysymystä: mikä on julkisen median rooli tekoälyaikakaudella, kun algoritmit kilpailevat toimituksellisen työn kanssa?
YLE:n historia on samalla Suomen mediahistoriaa. Se on kulkenut radiosta televisioon, mustavalkoisesta värilähetykseen, analogisesta digitaaliseen ja Yle Areenaan. Tällä hetkellä Yle on 99,98-prosenttisesti Suomen valtion omistama osakeyhtiö, jonka toimintaa rahoitetaan Yle-verolla. Yhtiön toimitusjohtajana aloitti lokakuussa 2025 Marit af Björkesten. Nyt edessä on jälleen uusi murros — tekoäly — ja se koskee myös niitä tuhansia suomalaisia ammattilaisia, jotka ovat rakentaneet YLE:n satavuotista sisältöarkistoa.
EU:n tekijänoikeuspäätöslauselma: 460–71 ääntä tekijöiden puolesta
Euroopan parlamentti hyväksyi 10. maaliskuuta 2026 historiallisen päätöslauselman generatiivisen tekoälyn ja tekijänoikeuksien suhteesta äänin 460–71, 88 tyhjää. Euroopan parlamentin virallisen tiedotteen mukaan kyseessä on EU-tason laajin kannanotto siihen, miten tekoälymallien kouluttamisessa käytettyä tekijänoikeussuojattua materiaalia tulee kohdella.
Päätöslauselma ei ole sitova direktiivi, mutta se ohjaa vahvasti EU-lainsäädännön kehitystä ja heijastaa EU:n tekoälylain (AI Act) täytäntöönpanon periaatteita. Keskeisimmät vaatimukset ovat:
- Läpinäkyvyys: Tekoälymallien kehittäjien on julkistettava kaikki koulutusaineistossa käytetty tekijänoikeudella suojattu sisältö eriteltynä teoskohtaisesti.
- Korvaukset tekijöille: Taiteilijat, toimittajat ja muut sisällöntuottajat ovat oikeutettuja korvaukseen, jos heidän teoksiaan on käytetty tekoälymallien kouluttamiseen.
- Eurooppalainen opt-out-rekisteri: Tekijät voivat rekisteröidä teostensa poisjättämisen tekoälykoulutuksesta ilman erillistä neuvottelua jokaisen kehittäjän kanssa.
- Mediayhtiöiden oikeudet: Organisaatiot, joiden liikennettä ja tuloja tekoäly ohjaa ohi, ovat oikeutettuja täysimääräiseen korvaukseen.
Vuodesta 2026 lähtien EU:n tekoälylaki myös velvoittaa tekoälykehittäjät tarkistamaan aineistolähteiden tekijänoikeusvaraukset ennen sisällön käyttämistä koulutusaineistona. Tämä muuttaa merkittävästi toimialan käytäntöjä — erityisesti mediasisältöä koskien.
Suomalaisessa AI-alan julkaisussa Finnish AI Region (fairedih.fi) todetaan, että kehitys jakaa teollisuuden näkemyksiä siitä, kuinka tiukasti velvoitteita tulkitaan. Jotkut teknologiayritykset argumentoivat, että laaja "fair use" -tulkinta kattaa koulutuskäytön, kun taas tekijänoikeusasiantuntijat varoittavat, että EU:n oikeuskäytäntö ei tue tällaista tulkintaa.
Keskeistä on ymmärtää, mitä sisältötyyppejä säännöt koskevat. Tekijänoikeussuojan piiriin kuuluvat kirjoitetut artikkelit ja reportaasit, valokuvat, musiikkiteokset, käsikirjoitukset, äänitteet ja audiovisuaalinen aineisto. Lyhyet tiedotteet tai puhtaasti asialliset tekstit voivat jäädä suojan ulkopuolelle, mutta journalistinen kirjoittaminen, joka sisältää omaperäistä ilmaisua ja toimituksellista näkökulmaa, on pääsääntöisesti suojattu.
Miksi YLE:n juhlavuosi koskettaa jokaista suomalaista sisällöntuottajaa?
Yle Areena on yksi Euroopan suurimmista julkisen yleisradiotoiminnan digitaalisista sisältöarkistoista. Satavuotisen historian aikana YLE on tuottanut valtavan määrän suomalaista mediasisältöä — radiolähetyksiä, televisioohjelmia, dokumentteja, uutisia ja verkkojulkaisuja. Merkittävä osa tästä on saatavilla verkossa, mikä tekee siitä kiinnostavaa tekoälymallien koulutusaineistoa.
Tässä piilee tekoälyaikakaudelle erityinen jännite. Monet suomalaiset freelancetoimittajat, valokuvaajat, muusikot ja muut sisällöntuottajat ovat toimittaneet sisältöä YLE:lle ja muille julkaisijoille sopimuksilla, jotka on laadittu ennen generatiivisen tekoälyn kaupallista läpimurtoa vuosina 2022–2023. Näissä sopimuksissa ei ole tekoälylausekkeita — mikä tarkoittaa, että tekoälykäytön oikeudellinen status voi olla epäselvä molemmille osapuolille.
YLE:n oma tekijänoikeuspolitiikka on julkisesti saatavilla, ja YLE hallinnoi omia tekijänoikeuksiaan aktiivisesti. Mutta yksittäisten sisällöntuottajien osalta tilanne on monimutkaisempi, sillä sopimukset vaihtelevat suuresti niiden laatimisvuoden ja toimeksiantajan käytäntöjen mukaan.
YLE Areenan digitaaliset saavutettavuusoikeudet ja velvoitteet 2026 käsitellään tarkemmin sivustomme erillisessä artikkelissa, joka valaisee YLE:n laajempia digitaalisia oikeudellisia velvoitteita.
Konkreettinen tilanne: mitä käy, kun vanha sopimus kohtaa tekoälyn?
Kuvitellaan Antti, 41-vuotias freelancetoimittaja Helsingistä. Hän on kirjoittanut yli 200 artikkelia suomalaisille mediataloille vuodesta 2017 lähtien, laskutushintaan keskimäärin 300 euroa kappale — yhteensä noin 60 000 euroa. Sopimuksissa lukee "kaikki julkaisu- ja käyttöoikeudet siirtyvät toimeksiantajalle julkaisun yhteydessä". Tekoälyä, koneoppimista tai algoritmisia käyttötarkoituksia ei mainita missään.
Vuonna 2026 Antti kuulee, että eräs suomalainen teknologiayritys on käyttänyt suomalaisten mediatalojen lisensoitua sisältöä tekoälymallinsa koulutusaineistona. Hän haluaa tietää: oliko tähän lupa, ja pitäisikö minulle maksaa lisäkorvaus?
EU:n tekijänoikeusasiantuntijoiden mukaan "kaikkien käyttöoikeuksien" siirtyminen ei automaattisesti oikeuta tekoälykoulutuskäyttöön — erityisesti silloin, kun sopimus on tehty ennen vuotta 2023 ja generatiivinen tekoäly ei ollut sopimuksen laatimisvaiheessa kaupallinen todellisuus. EU:n tekijänoikeusdirektiivi säätää, että tekijällä on oikeus pidättää lupa sisältönsä käyttöön tekoälykoulutuksessa.
Jos Antin 200 artikkelia on käytetty koulutusaineistona ilman erillistä tekoälylupaa, hänen mahdolliset oikeutensa voivat sisältää:
- Retroaktiivinen tekoälylisenssikorvaus: tyypillisesti 5–15 % alkuperäisestä sopimussummasta per käyttövuosi. Antin 60 000 euron kokonaislaskutuksella tämä tarkoittaa 3 000–9 000 euroa vuodessa — eli kolmen vuoden käytöstä potentiaalisesti 9 000–27 000 euron vaatimus.
- Opt-out-oikeus tulevaisuuteen: Antti voi rekisteröidä teostensa poisjättämisen EU:n opt-out-rekisteriin, kun se avautuu todennäköisesti vuonna 2027.
- Neuvotteluvoima tuleviin sopimuksiin: EU:n selkeä kanta vahvistaa freelancereiden neuvotteluasemaa uusien sopimusten tekijänoikeuslausekkeissa.
Antin ei kuitenkaan kannata ottaa suoraan yhteyttä toimeksiantajaan ilman asiantuntija-arviota. Huonosti muotoiltu tai juridisesti perustelematon vaatimus voi tahattomasti mitätöidä koko korvausmahdollisuuden tai vaarantaa pitkäaikaisen ammatillisen suhteen. Mediaoikeuden lakimies voi arvioida sopimusten sanamuodon, tunnistaa mahdolliset aukot ja auttaa muotoilemaan vaatimuksen oikeudellisesti kestävällä tavalla.
Käytännön toimenpiteet sisällöntuottajille nyt
Jos olet tuottanut sisältöä suomalaisille medioille — mukaan lukien YLE:lle — viimeisten viiden vuoden aikana, nämä käytännön toimenpiteet ovat ajankohtaisia:
Tarkista vanhat sopimuksesi. Etsi lausekkeet, jotka kattavat "kaikki käyttöoikeudet", "sähköisen käytön" tai "uusmediajulkaisemisen". Jos tekoälyä tai "koneoppimista" ei mainita erikseen, sopimus on tulkinnanvarainen EU:n uusien velvoitteiden valossa.
Rekisteröidy opt-out-rekisteriin aikanaan. Rekisteri avautuu todennäköisesti vuoden 2027 aikana. Rekisteröinti on maksuton ja antaa sinulle oikeudellisesti pitävän keinon estää teosten käyttö tekoälykoulutuksessa ilman lupaasi ja asianmukaista korvausta.
Päivitä uudet sopimuksesi. Lisää kaikkiin uusiin toimeksiantosopimuksiin selkeä lauseke: "Sisältöä ei saa käyttää koneoppimistarkoituksiin tai tekoälymallien kouluttamiseen ilman erillistä kirjallista sopimusta ja korvausta."
Konsultoi mediaoikeuden asiantuntijaa ennen neuvotteluja. Jos epäilet, että sisältöäsi on käytetty luvatta tekoälykoulutukseen, lakimies voi arvioida tilannettasi, kertoa onko vaatimukselle oikeudellisia perusteita ja auttaa neuvotteluprosessissa. Oikeudellisen asiantuntemuksen arvo korostuu erityisesti silloin, kun kyse on merkittävistä rahasummista.
Tarkista, onko teosteesi käytetty ilman lupaa. Jotkut tekoälyn kehittäjät ovat julkaisseet tai joutuneet julkaisemaan listoja käyttämistään aineistoista. Suomalaista mediasisältöä sisältävien koulutusaineistojen tunnistamiseen on kehitetty myös erillisiä hakutyökaluja. Lakimies voi auttaa selvittämään, onko juuri sinun teoksesi päätynyt koulutusaineistoksi, ja mitä oikeudellisia keinoja on käytettävissä.
YLE:n satavuotinen historia on tarina median sopeutumisesta muutoksiin. Tekoäly on seuraava suuri murros. Oikeudellinen varautuminen ei ole valinnaista — se on välttämätöntä. Lisätietoa siitä, miten televisiosisältöjen tekijänoikeudet toimivat Suomessa, löydät myös artikkelista Vain elämää 2026 – tekijänoikeudet ja korvaukset artisteille.
Expert Zoomin kautta tavoitat mediaoikeuteen ja tekijänoikeusasioihin perehtyneet lakimiesasiantuntijat, jotka voivat auttaa sinua arvioimaan sopimuksesi tekoälyaikakaudella ja varmistamaan, että oikeutesi ovat suojatut. Konsultaatio on erityisen hyödyllistä silloin, kun sopimuksia on useita eri vuosilta tai eri toimeksiantajilta — kokonaiskuvan hahmottaminen vaatii ammattimaista lähestymistapaa. YLE:n satavuotisjuhla muistuttaa, että sisältö on arvokasta: se on rakentanut Suomen mediakulttuurin. Tämä arvo kuuluu myös sen tekijöille.
Lähde: Euroopan parlamentti — Tekijänoikeussuoja tekoälyaikana, maaliskuu 2026
HUOMIO: Tämä artikkeli sisältää oikeudellista tietoa yleisluonteisessa tarkoituksessa. Se ei korvaa henkilökohtaista oikeudellista neuvontaa. Tekijänoikeus- ja mediaoikeusasioissa jokainen tapaus on yksilöllinen, ja suositellaan aina konsultoimaan pätevää lakimiestä ennen toimenpiteisiin ryhtymistä.
