Sofia MäkinenEurooppalainen saavutettavuuslaki astui täysimääräisesti voimaan kesäkuussa 2025, ja vuoden 2026 aikana valvonta on kiristynyt merkittävästi koko EU:ssa. Suomessa julkinen yleisradioyhtiö Yle on yksi suurimmista digitaalisten mediapalveluiden tarjoajista – ja sen suoratoistopalvelu Yle Areena on nyt suoraan uuden lainsäädännön piirissä. Samaan aikaan Yle kamppailee historiallisilla budjettipaineilla: hallitus leikkasi yhtiön rahoitusta noin 66 miljoonalla eurolla. Mitä tämä tarkoittaa miljoonille suomalaisille käyttäjille, erityisesti heille, joilla on kuulo- tai näkövamma?
Saavutettavuuslaki muutti kaiken – myös julkiselle yleisradiolle
Euroopan saavutettavuuslaki (European Accessibility Act, EAA) tuli voimaan 28. kesäkuuta 2025. Laki koskee kaikkia EU:ssa toimivia digitaalisia palveluita – mukaan lukien suoratoistopalvelut kuten Yle Areena, Netflix, Ruutu ja MTV Katsomo. Direktiivi velvoittaa palveluita täyttämään WCAG 2.1 AA -tason saavutettavuusvaatimukset.
Käytännössä tämä tarkoittaa konkreettisia teknisiä velvoitteita: kaikki videosisällöt tarvitsevat tekstityksen, näkövammaisille tarkoitettu audiokuvailu on nyt lakisääteinen vaatimus eikä vapaaehtoinen lisäominaisuus, käyttöliittymän on toimittava näppäimistöllä ja ruudunlukuohjelmilla, ja sisällön on oltava ymmärrettävää ilman väriä tai ääntä.
EAA:n soveltamisala on laaja. Se kattaa verkkosivustot, mobiilisovellukset, televisiosovellukset sekä tilausvideopalvelut. Artikla 32 myöntää audiovisuaalisille mediapalveluille viiden vuoden siirtymäajan ennen kesäkuuta 2025 julkaistulle vanhalle sisällölle, mutta kaikki kesäkuun 2025 jälkeen julkaistu uusi sisältö on täytettävä vaatimukset välittömästi. Yle Areenalla tämä koskee jokaista uuttaa ohjelmaa, uutisjaksoa ja live-lähetystä.
Euroopan komission arvioiden mukaan noin 87 miljoonalla EU:n kansalaisella on jokin toimintarajoite. Suomessa tilanne on merkittävä: yli 300 000 henkilöllä on kuulovamma, joka vaikuttaa mediasisältöjen seuraamiseen, ja arviolta 80 000 suomalaista on näkövammaisia. Nämä ihmiset maksavat yhtä lailla Yle-veron – vuonna 2026 noin 163 euroa vuodessa – mutta eivät välttämättä pysty hyödyntämään palvelua täysipainoisesti saavutettavuuspuutteiden takia.
EAA:n myötä rikkomuksista voidaan langettaa sakkoja jopa 100 000 euroon tai 4 prosenttiin yrityksen vuotuisesta liikevaihdosta – riippuen siitä, kumpi on suurempi. Suomen viranomaiset, erityisesti Aluehallintovirasto (AVI) ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, ovat ilmoittaneet kiristävänsä valvontaa vuoden 2026 aikana.
Suomen digipalvelulaki 306/2019 luo lisäksi kansallisen velvoitekehyksen, joka täydentää EU-direktiiviä julkisille toimijoille. Laki on ollut voimassa vuodesta 2019, mutta EAA toi sen seurannan ja valvonnan uudelle tasolle. Aiemmin lakia sovellettiin ensisijaisesti julkiselle sektorille – nyt se koskee laajasti myös yksityisiä digitaalipalveluja, joihin lukeutuu myös Yle Areena tilausvideopalveluna.
IT-asiantuntija: "Yle Areena on oikealla tiellä, mutta velvoitteet ovat nyt tiukentuneet"
Tietotekniikka-asiantuntijat ovat seuranneet Yle Areenan saavutettavuuskehitystä tarkkaan viimeisen kahden vuoden aikana. Yle on tehnyt selkeitä parannuksia: vuonna 2026 palvelussa on tarjolla 309 tuntia audiokuvailua ja 178 tuntia viittomakielistä sisältöä vuosittain. Yhtiö tekstitää lähes kaikki suomen- ja ruotsinkieliset tv-ohjelmat – poikkeuksena suorat urheilulähetykset, live-musiikkiesitykset ja alueellisten uutisten ensi-illat.
Tilanne ei kuitenkaan ole yksinkertainen. Yle Areenan saavutettavuusseloste myöntää avoimesti, että palvelu täyttää WCAG 2.1 AA -standardit vain osittain. Teknisiä puutteita löytyy erityisesti mobiilisovelluksista ja älytelevisiososovelluksista.
Tunnistettuja ongelmia ovat muun muassa näppäimistönavigaatio tietyillä laitealustoilla, ruudunlukuohjelmien yhteensopivuus osassa sisältöä, suorien lähetysten reaaliaikainen tekstitys Areena-sovelluksessa, sekä kontrastisuhde- ja värikontrasti-ongelmat tietyillä käyttöliittymäelementeillä.
Nämä puutteet eivät ole vain teknisiä yksityiskohtia. Ne rajaavat käyttäjäryhmiä ulos julkisesta yleisradiopalvelusta, jonka rahoittavat kaikki suomalaiset. Digitaalisten palveluiden saavutettavuusasiantuntijat korostavat, että EAA ei tee eroa julkisen ja yksityisen toimijan välillä – molemmat ovat tiukasti velvoitettuja.
Tilannetta mutkistaa entisestään Ylen taloudellinen ahdinko. Suomen hallitus jäädytti Ylen budjetin indeksitarkistukset vuosille 2025–2027 ja nosti yhtiöön kohdistuvaa arvonlisäveroa 10:stä 14 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen. Kokonaisvaikutus on noin 66 miljoonan euron leikkaus, minkä seurauksena Yle aloitti yt-neuvottelut, joissa on mukana noin 1 700 työntekijää. Tämä luo suoran jännitteen lakisääteisten saavutettavuusvelvoitteiden ja saatavilla olevien resurssien välille.
Lisätietoa Yle-rahoitusleikkausten laajemmista vaikutuksista löydät aiemmasta uutisartikkelistamme.
Konkreettinen tapaus: mitä tapahtuu, kun palvelu ei täytä velvoitteita?
Otetaan esimerkiksi Pirjo, 61-vuotias eläkeläinen Jyväskylästä, jolla on diagnosoitu kohtalainen kuulovamma. Pirjo seuraa uutiset, ajankohtaisohjelmat ja dokumentit Yle Areenan kautta älypuhelimellaan.
Vuoden 2025 jälkeen tilanne muuttui lakiteknisesti. EAA tuli voimaan kesäkuussa 2025, ja Piirjolla on nyt oikeus vaatia, että Yle Areena tarjoaa tekstityksen suorissa lähetyksissä – mukaan lukien Yle Uutiset kello 20.30 ja ajankohtaisohjelmat Yle TV1:llä ja TV2:lla. Jos palvelu ei tätä tarjoa, kyseessä on todennettava saavutettavuuspuute.
Eurolaskuri: Pirjo maksaa Yle-veroa 163 euroa vuodessa (2026). Jos hänelle saavutettava sisältö kattaa käytännössä vain 60–70 prosenttia palvelun tarjonnasta saavutettavuuspuutteiden takia, hän maksaa efektiivisesti noin 49–65 euroa vuodessa palvelusta, jota ei pysty täysipainoisesti hyödyntämään. Vuodessa kyseessä on todennettava taloudellinen haitta, jonka oikeudellinen peruste on juuri EAA:ssa.
Mitä Pirjo voi tehdä? Ensimmäinen askel on tehdä kirjallinen palauteilmoitus Ylen saavutettavuuspalautelomakkeen kautta. Yle on velvollinen vastaamaan 14 päivän kuluessa. Jos vastaus on riittämätön tai puutteet jatkuvat, Pirjolla on oikeus tehdä virallinen kantelu Aluehallintovirastolle (AVI). Prosessi on ilmainen eikä vaadi asianajajaa. Jos asia on monimutkainen tai vaatii teknistä dokumentaatiota, IT-asiantuntija tai tietosuoja-/teknologiaoikeuden asiantuntija voi auttaa valituksen rakentamisessa tavalla, joka johtaa konkreettisiin tuloksiin.
Jos Yle tai muu palveluntarjoaja ei korjaa todennettuja puutteita viranomaismääräyksen jälkeen, seuraamukset voivat nousta neljään prosenttiin liikevaihdosta. Ylelle tämä voisi tarkoittaa merkittäviä taloudellisia sanktioita, mikä luo yhteiskunnallisen kannusteen investoida saavutettavuuteen resurssipaineistakin huolimatta.
Myös digitaalisten palveluiden tarjoajia konsultoiva Disney+ sai vuoden 2026 alussa 2,75 miljoonan dollarin tietosuojasakon EU:ssa – merkki siitä, että digitaalisten palveluiden sääntely on totta, ei pelkkää paperia. Lue lisää vastaavista kuluttajaoikeustilanteista digitaalipalveluissa.
Mitä Yle voi tehdä – ja mitä se on jo luvannut
Yle ei ole passiivinen saavutettavuuskysymysten suhteen. Yhtiöllä on käytössä asiantuntijaraati, jossa istuu näkö- ja kuulovammaisia henkilöitä tarkastelemassa Areenan käyttöliittymää käyttäjäkokemuksen näkökulmasta. Raati on arvioinut muun muassa Yle Areenan kirjautumistoimintoa ja erikoisuutisartikkeleita.
Yle on myös julkaissut korjauslistan tunnistamistaan saavutettavuuspuutteista. Yhtiö arvioi saavutettavuuttaan säännöllisesti ulkopuolisen kumppanin kanssa ja päivittää saavutettavuusselosteita vähintään vuosittain. Audiokuvailu- ja viittomakielisisältöjen määrä on kasvanut vuosi vuodelta.
Kuitenkin: lupaukset ja laki ovat eri asia. EAA asettaa aikarajan – kesäkuu 2025 – uudelle sisällölle. Aikatauluun ei sisälly "teemme parhaamme" -varausta. Valvontaviranomainen arvioi tekoja, ei aikomuksia.
Resurssihaasteet ovat aitoja. 66 miljoonan euron leikkaukset tarkoittavat väistämättä myös teknisen kehityksen hidastumista joillakin alueilla. Tietotekniikka-asiantuntijat arviovat, että Yle joutuu priorisoimaan saavutettavuusinvestointinsa tarkasti: mobiilisovellukset ja live-sisältöjen tekstitys lienevät ensisijaisina kohteina, koska ne tavoittavat eniten käyttäjiä ja niissä puutteet ovat käyttäjille konkreettisimmin havaittavia.
Mitä sinun kannattaa tehdä nyt?
Digitaalinen saavutettavuus ei ole enää vain hyvä käytäntö – se on laki, jonka noudattamista valvotaan yhä tehokkaammin. Euroopan komissio on asettanut selkeän aikataulun: vuoteen 2027 mennessä kaikkien EU:n jäsenvaltioiden on raportoitava EAA:n täytäntöönpanosta, ja kansalliset viranomaiset ovat vastuussa tehokkaasta valvonnasta jo nyt.
Jos käytät Yle Areenaa tai muuta suoratoistopalvelua ja huomaat saavutettavuusongelmia, toimi näin:
Tarkista saavutettavuusseloste. Kaikkien EAA:n piirissä olevien palveluiden on julkaistava ajantasainen saavutettavuusseloste. Yle Areenan seloste on saatavilla yle.fi-sivustolla. Se kertoo yksityiskohtaisesti, mitkä vaatimukset täyttyvät ja mitkä eivät.
Tee palauteilmoitus. Kirjallinen palaute palveluntarjoajalle kirjautuu järjestelmään ja luo velvollisuuden vastaamiselle 14 päivän kuluessa. Tämä on ensimmäinen ja usein tehokkain askel.
Tee kantelu AVI:lle tai Traficomille. Jos palveluntarjoaja ei reagoi tai ongelma ei korjaannu, kantelu viranomaiselle on seuraava askel. Prosessi on maksuton ja täysin digitaalinen.
Hae IT-asiantuntijan apua. Saavutettavuuteen liittyvät tekniset kysymykset – WCAG-vaatimusten tulkinta, ruudunlukuohjelmatestaus, kantelun tekninen dokumentointi – voivat olla monimutkaisia. Kokenut IT-konsultti osaa arvioida, onko kyseessä todellinen rikkomus vai tekninen rajoite, ja auttaa rakentamaan perustellun valituksen.
Ylen kaltaiset julkiset toimijat ovat erityisen tiukan tarkastelun alla, koska niiden toimintaa rahoitetaan yhteisillä verovaroilla. Saavutettavuusvelvoitteet ja budjettihaasteet luovat aidon jännitteen – ja kuluttajana sinulla on oikeus vaatia, että verorahoilla tuotettu julkinen palvelu on kaikkien käytettävissä.
Erityistilanteet vaativat erityisosaamista. Tilanteissa, joissa saavutettavuuspuute on aiheuttanut taloudellista vahinkoa – esimerkiksi tilausvideopalveluun maksettu maksu, jonka vastineena palvelu ei ollut käytettävissä – voidaan harkita myös kuluttajaoikeudellisia toimenpiteitä. Tällöin tietotekniikka-asiantuntijaa kannattaa täydentää kuluttajaoikeuden asiantuntijalla.
Saavutettavuus on myös yritysten asia. Jos yrityksesi tarjoaa digitaalisia palveluita suomalaisille kuluttajille, EAA koskee sinua. Vaatimustenmukaisuuden auditointi kannattaa tehdä ennen kuin viranomainen tekee sen puolestasi – 4 prosentin liikevaihtosakko voi olla huomattavasti kalliimpaa kuin ennaltaehkäisevä IT-konsultointi.
Expert Zoomin tietotekniikka-asiantuntijat auttavat sinua ymmärtämään digitaaliset oikeutesi, arvioimaan saavutettavuuspuutteet, dokumentoimaan tekniset rikkomukset viranomaiskäyttöön ja valitsemaan oikeat toimenpiteet tilanteesi mukaan. Kysy asiantuntijalta ilmaiseksi – ja ota ensimmäinen askel kohti digitaalista yhdenvertaisuutta.
