Anna NieminenVili Varonen, 18-vuotias HIFK:n maalivahti, starttaa lauantai-iltana 10. lokakuuta 2026 Liigan kotiotteluun KalPaa vastaan Hartwall Arenalla. Viime hetken muutos HIFK:n kokoonpanossa nosti nuoren porttikilven päämaalivahdiksi, kun seuran ilmoitus julkaistiin vain tunteja ennen ottelun alkua. Varosen nimi on nyt jälleen jokaisen suomalaisen jääkiekkofanin suussa – ja samalla monet vanhemmat, jotka seuraavat omia lapsiaan Liigan kynnysmailla, miettivät, mitä nuoren ammattilaisurheilijan ensimmäinen sopimus todellisuudessa sisältää. Onko se tehty pelaajan parhaaksi – vai onko siinä lausekkeita, jotka voivat jarruttaa lupaavan uran etenemistä?
HIFK:n nuori lupausmaalivahti nousee kansalliseen tietoisuuteen
Varonen syntyi 27. maaliskuuta 2008 Helsingissä. Hän aloitti uransa Jokereiden junioriohjelmassa, mutta siirtyi myöhemmin HIFK:hon, jossa hän on kehittynyt kauden toisensa jälkeen seuran lupaavimmaksi torjujaksi. Kaudella 2025–2026 hän pelasi yhden Liiga-pelin HIFK:n paidassa 22. lokakuuta 2025 HPK:ta vastaan – silloin vasta 17-vuotiaana – ja kirjasi vakuuttavan 1,89 päästettyä maalia per tunti sekä 88,9 prosentin torjuntaprosentin. Luvut ovat poikkeuksellisia, kun ottaa huomioon pelaajan iän ja tilanteen.
Kansainvälinen kokemus ei Varoselta puutu. Hän edusti Suomea vuoden 2024 nuorten talviolympialaisissa, ja Suomi voitti joukkueella pronssia. Nuorten olympialaiset on urheilun kovimpia kasvattajia – jo pelkkä osallistuminen kertoo pelaajan laadusta.
Tänä iltana, kun Varonen seisoo maalilla täyden Hartwall Arenan edessä, monet suomalaiset seuraavat tilannetta tarkasti. Mutta samalla, kun urheilufanit seuraavat torjuntoja, juridiikka ei seuraa ketään – ellei sitä huomioida ajoissa.
Mitä nuoren jääkiekkoilijan ammattilaissopimus tarkoittaa oikeudellisesti?
Suomalaisessa jääkiekossa nuorten pelaajien siirtyminen juniorijoukkueesta aikuisten ammattilaissarjaan tapahtuu usein nopeasti ja yllättävässä aikataulussa. Kun seura on kiinnostunut nuoresta lahjakkuudesta, pelaajalle saatetaan esittää sopimus hyvin lyhyellä vastausajalla. Seura neuvottelee sopimuksia päivittäin ja tietää tarkalleen, mitä se haluaa – pelaaja kokee tämän ehkä ensimmäistä kertaa elämässään.
Suomalaisessa oikeusjärjestelmässä ammattiurheilijan sopimus on Suomen työsopimuslain tarkoittama työsopimus. Se tarkoittaa, että pelaajalla on oikeus muun muassa vuosilomaan, sairausajan palkkaan ja irtisanomissuojaan. Nämä ovat kuitenkin vain minimitaso – ja urheilusopimukset sisältävät lisäksi erityislausekkeita, joita ei tavallisessa työsuhteessa juuri esiinny.
Keskeisimpiä erityislausekkeita ovat siirtolausekkeet, kilpailukieltolausekkeet, kuva- ja henkilöbrändiä koskevat ehdot, suoritusperusteiset bonukset sekä niin sanotut "buyout"-mekanismit. Jokainen näistä voi ratkaista, millä ehdoilla pelaaja pystyy siirtymään ulkomaille – tai saako hän siirtyä ollenkaan omilla ehdoillaan.
Kolmas tärkeä näkökulma on alle 18-vuotiaiden asema. Jos nuori pelaaja on allekirjoittanut harjoittelusopimuksen tai juniorisopimuksen jo alaikäisenä, siitä saattaa seurata velvoitteita, jotka seuraavat häntä täysikäisyyteen saakka. Tästä huolimatta suuri osa nuorista pelaajista ja heidän vanhemmistaan ei konsultoi asianajajaa ennen allekirjoittamista.
Neljä kriittistä kohtaa, jotka on tarkistettava ennen allekirjoitusta
Asiantuntijat ja urheiluoikeuteen erikoistuneet lakimiehet nostavat toistuvasti esiin samat neljä kipupistettä nuorten pelaajien sopimuksissa:
1. Sopimuskausi ja automaattiset jatkoehdot. Liigasopimukset tehdään tyypillisesti yhdestä kolmeen vuodeksi. Jos sopimuksessa on optiokohta, jonka mukaan seura voi yksipuolisesti jatkaa sopimusta, se voi sitoa pelaajan useita kausia myös silloin, kun parempi tarjous ulkomailta olisi saatavilla. Tällainen ehto on laillinen – mutta neuvoteltavissa.
2. Siirtolauseke eli niin sanottu transfer-klausuuli. Ilman siirtolauseketta seura voi asettaa lunastushinnan vapaasti. Pohjoismaissa tällainen hinta on tyypillisesti 50 000–200 000 euroa nuorelle Liiga-pelaajalle, ja se voi käytännössä estää siirron NHL:ään tai arvostetuimpiin eurooppalaisiin sarjoihin. Monelle nuorelle lahjakkuudelle tämä on suurin rahallinen riski, josta he eivät tiedä.
3. Kuvalausekkeet ja henkilöbrändi. Nuori huippupelaaja kiinnostaa sponsoreita. Moni pelaaja luovuttaa sopimuksessa nimeen, kuvaan ja sosiaalisen median sisältöön liittyvät oikeudet seuralle – tietämättä tehneensä niin, tai ilman selkeää käsitystä siitä, mitä oikeuksien luovutus tarkoittaa rahallisesti pitkällä aikavälillä.
4. Vammautumisskenaario. Jääkiekossa loukkaantumiset ovat osa todellisuutta – erityisesti maalivahdeilla, joihin kohdistuu poikkeuksellinen fyysinen paine. Miten sopimus määrittelee palkanmaksun vakavan vamman tai pitkän sairaspoissaolon ajalta? Onko seuralla oikeus yksipuolisesti purkaa sopimus, jos pelaaja ei pysty pelaamaan yli kolmea kuukautta?
Urheilulakimiesten arvion mukaan pelkkä sopimusten oikeudellinen tarkistaminen kestää 2–4 tuntia ja maksaa Suomessa tyypillisesti 400–1 200 euroa. Kokenut asianajaja tunnistaa epätasapainoiset lausekkeet nopeasti, koska hän on käynyt samat neuvottelut kymmenien muiden pelaajien kanssa. Se on sijoitus, jonka tekemättä jättäminen voi tulla moninkertaisesti kalliimmaksi – erityisesti, jos pelaaja etenee urallaan niin nopeasti kuin Varonen tähän mennessä on edennyt.
Konkreettinen tapaus: 18-vuotiaan maalivahdin uravalinnat ja sopimuksen todelliset kustannukset
Tarkastellaan realistista tilannetta, jonka kaltainen voi odottaa satoja nuoria suomalaisia jääkiekkoilijoita: 18-vuotias Mikko on maalivahti, joka allekirjoittaa ensimmäisen Liiga-sopimuksensa ennen kautta 2026–2027. Sopimuksen vuosipalkka on 38 000 euroa, sopimuskausi kaksi vuotta. Sopimuksessa ei ole siirtolauseketta eikä kuvalauseketta ole selkeästi rajoitettu.
Skenaario A – ilman lakimiestä, ei siirtolauseketta: Mikko pelaa vakuuttavan kauden, ja ruotsalainen SHL-seura kiinnostuu hänestä. Tarjolla on kolmivuotinen sopimus 85 000 euron vuosipalkalla. HIFK asettaa lunastushinnan 150 000 euroon. SHL-seura ei hyväksy pyyntöä. Mikko jää Suomeen, neuvottelee toisen HIFK-kauden 42 000 euron vuosipalkalla. Viiden vuoden kokonaisansiot: noin 194 000 euroa (brutto). Lisäksi kuvalausekkeen vuoksi sponsorituotot – arviolta 8 000–20 000 euroa – siirtyvät seuralle.
Skenaario B – lakimies mukana, siirtolauseke ja kuvalauseke neuvoteltuna: Sopimukseen lisätään ehto, jonka mukaan jos ulkomainen seura tarjoaa vähintään 65 000 euron vuosipalkkaa, HIFK voi vaatia enintään 50 000 euron lunastuksen. Kuvalauseke rajataan seuran markkinointimateriaaliin – muu on pelaajan omaa. SHL-seura hyväksyy. Mikko siirtyy Ruotsiin kaudelle 2027–2028 ja etenee NHL-varaukseen saakka. Viiden vuoden kokonaisansiot: noin 390 000 euroa (brutto) ilman NHL-sopimusta.
Ero on lähes 200 000 euroa – ja asianajajan palkkio sopimuksen tarkistamiseen oli 900 euroa. Jos Mikko päätyy NHL-varaukseen, ero voi olla moninkertainen.
Suomalainen jääkiekkojärjestelmä kasvattaa – mutta ei suojele
Suomalainen jääkiekkojärjestelmä on maailman parhaita nuorten kasvattajia. Liigan seurat sijoittavat junioreihin merkittävästi, ja nuoret lahjakkuudet saavat ensiluokkaisen valmennuksen. Mutta järjestelmä on rakennettu seurojen näkökulmasta – ei yksittäisen pelaajan taloudellisen suojan kannalta.
Toisin kuin NHL:ssä, jossa CBA (Collective Bargaining Agreement) säätelee tarkasti rookie-sopimusten ehdot ja minimipalkkatason, Liigassa ei ole vastaavaa yhtä vahvaa sopimusneuvottelujärjestelmää nuorten pelaajien osalta. Liigan yleinen sopimuspohja on olemassa, mutta yksittäiset lausekkeet neuvotellaan tapauskohtaisesti – ja kokenut seura neuvottelee vahvemmilta lähtökohdilta kuin 18-vuotias pelaaja ilman oikeudellista tukea.
Jääkiekkoilijoiden Liitto tarjoaa jäsenilleen neuvontaa, mutta konsultaatio asianajajan kanssa antaa pelaajalle mahdollisuuden arvioida oman sopimuksensa ehdot suhteessa markkinatasoon ja neuvotella tarvittavat muutokset ennen kuin sopimus lukitaan.
Mitä nuoren urheilijan ja hänen vanhempansa pitää tehdä nyt?
Asiantuntijat suosittelevat nuorille urheilijoille ja heidän perheilleen selkeää toimintamallia ennen sopimuksen allekirjoittamista:
Varaa aika urheiluoikeuteen erikoistuneelta lakimieheltä. Suomessa on kasvava joukko asianajajia, jotka tuntevat urheilusopimukset – mutta heidät pitää löytää ennen kuin seura on asettanut määräajan.
Älä allekirjoita painostuksen alla. Seuroilla on tapana antaa lyhyt vastausaika. Hyvä tarjous kestää myös viikon, joka tarvitaan asianajajan konsultaatioon. Jos seura ei anna aikaa, se kertoo neuvottelutilanteesta enemmän kuin mikään lauseke sopimuksessa.
Tarkista verotuksen vaikutus heti. 38 000 euron bruttopalkka tarkoittaa Helsingissä noin 25 000–27 000 euron nettotuloa vuodessa. Suoritusperusteiset bonukset voivat nostaa verotettavaa tuloa yllättävästi: 10 000 euron bonus tarkoittaa käteen vain 5 800–6 500 euroa. On tärkeää ymmärtää nettoluvut ennen neuvottelujen aloittamista.
Muista alaikäisten erityistilanne. Jos nuori pelaaja on alle 18-vuotias, vanhempien allekirjoitus on lakisääteinen vaatimus. Tämä ei ole pelkkä muodollisuus – se on velvollisuus ymmärtää kaikki sopimusehdot, niiden juridiset seuraukset ja se, mihin lapsi on sitoutumassa pitkälle tulevaisuuteen.
Vastaavanlaisista tilanteista on aiemmin kirjoitettu, muun muassa Jimi Suomen tapauksessa, jossa siirtolausekkeen puuttuminen osoittautui ratkaisevaksi tekijäksi SHL-kiinnostuksesta huolimatta.
Asiantuntija auttaa – mutta vain ennen kuin paperi on allekirjoitettu
Vili Varosenkin ura on vasta alussa. Tänä iltana hän torjuu Liigassa – mutta kentän ulkopuolella hänen tulevaisuuttaan voivat suojata ne henkilöt, jotka tuntevat sopimusoikeuden ja urhailun liiketoimintalogiikan. ExpertZoomin kautta nuoret urheilijat ja heidän perheensä voivat löytää kokeneita asianajajia, jotka ovat erikoistuneet urheilun sopimuskysymyksiin. Ensimmäisen sopimuksen tarkistuttaminen asiantuntijalla on yksi elämän tärkeimmistä sijoituksista – se maksetaan kerran, mutta sen vaikutus kestää vuosikymmeniä.
Huomio: Tämä artikkeli tarjoaa yleistä tietoa urheilijan sopimusoikeudesta eikä korvaa yksilöllistä oikeudellista neuvontaa. Ota aina yhteyttä pätevään asianajajaan ennen sopimuksen allekirjoittamista.
