Anna NieminenJimi Suomi, 23-vuotias suomalainen puolustaja KooKoo Kouvolasta, on herättänyt mielenkiintoa ruotsalaisessa SHL-sarjassa: Växjö Lakers HC on tammikuusta 2026 lähtien seurannut läheltä espoolaisen pelaajan kehitystä Liigassa. Siirtohuhut Ruotsiin ovat herättäneet laajemman kysymyksen – mitä nuoren suomalaisen urheilijan pitää tietää ennen kuin hän allekirjoittaa sopimuksen ulkomaiselle seuralle?
Kuka on Jimi Suomi?
Jimi Suomi syntyi 1. maaliskuuta 2003 Espoossa ja on noussut yhdeksi Suomen Liigan seuratuksi nuoreksi puolustajaksi. Hän on pelannut KooKoo Kouvolassa ja kerännyt huomiota eurooppalaisessa jääkiekkopiirissä kovalla pelillään. EliteProspects-tilastot kertovat tasaisesta kehityksestä, ja nyt Ruotsin SHL-liiga on osoittanut kiinnostuksensa – Växjö Lakers HC mainittiin siirtokohteena tammikuussa 2026.
Tällaiset siirtymiset ovat kiehtovia faneille, mutta pelaajalle ja hänen lähipiirilleen ne tarkoittavat monimutkaisia sopimus- ja oikeudellisia kysymyksiä, joihin kannattaa perehtyä huolella ennen päätöksentekoa. Nuorelle ammattilaiselle ensimmäinen kansainvälinen siirto on iso elämänmuutos, johon liittyy paljon muutakin kuin jääkiekon pelaaminen.
Urheilusopimus ulkomaille: neljä asiaa, jotka jokaisen pelaajan on ymmärrettävä
1. Sopimuksen rakenne vaikuttaa kaikkeen
Ammattilaisurheilijoiden sopimukset eroavat merkittävästi tavallisista työsopimuksista. Suomessa jääkiekkopelaaminen on usein järjestetty jonkin yhtiömuodon kautta, mutta Ruotsissa ja muualla Euroopassa käytännöt vaihtelevat. Pelaajan on selvitettävä, millä lainsäädännöllä sopimus vahvistetaan – suomalaisella vai ruotsalaisella oikeudella – ja mitä oikeuspaikkaa mahdollisissa riitatilanteissa käytetään.
Ruotsissa SHL-pelaajien sopimukset kuuluvat yleensä Ruotsin jääkiekkojärjestön (Svenska Ishockeyförbundet) ja pelaajayhdistyksen (SICO – Swedish Ice Hockey Players' Association) välisten työehtosopimusten piiriin. Tämä tarkoittaa, että noudatettavat säännöt ovat erilaisia kuin Suomessa, ja asianajajan konsultoiminen ennen allekirjoittamista on välttämätöntä.
Sopimuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota:
- Sopimuskauden pituus ja irtisanomisehdot
- Palkkiorakenne ja bonukset (pelikohtaiset, pisteet, sarjasijoitus)
- Loukkaantumisklausuulit – maksetaanko palkka, jos pelaaja loukkaantuu?
- Kilpailukieltoklausuuli seurasiirroissa
2. Verovelvollisuus kaksinkertaisessa veroasumisessa
Yksi suomalaisten urheilijoiden yllättyvä asia ulkomaille siirryttäessä on verotus. Jos Suomi jää verotukselliseksi kotivaltioksi samalla kun Ruotsissa kertyy tuloja, voi tilanne johtaa kaksinkertaiseen verotusriskiin – ellei kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevaan sopimukseen perehdytä etukäteen.
Suomella on verosopimus Ruotsin kanssa, mutta sopimuksen yksityiskohtien soveltaminen urheilutuloon on monimutkaista. Pelaajan on pohdittava, muuttaako hän verotuksellisesti Ruotsiin vai pysyykö hän Suomen verovelvollisena. Veroasiantuntija tai varainhoidon neuvoja osaa auttaa optimaalisimman verotusrakenteen löytämisessä ja selvittää, milloin asumisen katsotaan siirtyvän toiseen maahan.
Käytännön esimerkki: 2025–2026 SHL-kaudella suomalaispelaajien siirtymisessä ruotsalaisseuroihin on havaittu tilanteita, joissa pelaaja on joutunut maksamaan veroja molemmissa maissa puuttuvien ennakoiden ja verokirjamuutosten viivästymisen takia. Tätä voidaan ehkäistä ennakkosuunnittelulla ja asiantuntijan avulla.
3. Loukkaantumisturva – kenen vastuulla?
Jääkiekko on fyysinen laji, ja loukkaantumisia tapahtuu. Ulkomailla pelattaessa on selvitettävä tarkkaan:
- Onko seuralla riittävä vakuutusturva pelaajalle myös harjoittelukauden aikana?
- Mitä suomalainen sosiaalivakuutus (Kela, tapaturmavakuutus) kattaa ulkomailla pelattaessa?
- Kuka korvaa fysikaaliset hoidot ja kuntoutuksen, jos loukkaantuminen tapahtuu vierasottelussa?
Suomessa urheilijoita suojaavaa lainsäädäntöä kehitetään jatkuvasti. Opetus- ja kulttuuriministeriön urheilupolitiikka painottaa urheilijoiden toimeentuloturvan parantamista, mutta ulkomailla pelaavat jäävät usein "harmaalle alueelle", jossa suomalainen sosiaaliturva ei automaattisesti seuraa mukana. Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluohjelma tarjoaa tukipalveluita ammattilaisurheilijoille – lisätietoja löytyy Olympiakomitean huippu-urheilusivustolta.
4. Eläkkeen ja uranjälkeisen elämän suunnittelu
Jääkiekkoilijat saattavat lopettaa urheilu-uransa 30–35-vuotiaina. Ulkomailla pelattaessa kertyvät eläkeoikeudet vaihtelevat huomattavasti: Ruotsissa pelattu kausi voi kerryttää eläkettä Ruotsin järjestelmässä, mutta sen siirtäminen Suomeen takaisin voi olla hankalaa. Tähän on olemassa EU:n sisäiset eläkeoikeuksien siirtojärjestelyt, mutta niiden hyödyntäminen vaatii aktiivisuutta ja asiantuntija-apua.
Agentin rooli: tarpeellinen vai välttämätön?
Nuorten pelaajien uraa Liigassa ja ulkomailla seuratessa nousee toistuvasti esiin, kuinka harvoin heillä on ammattitaitoinen agentti sopimuksia tehtäessä. Jääkiekon kansainvälinen agenttijärjestelmä (IIHF:n hyväksymät agentit) tarkoittaa, että laillistettu agentti voi toimia pelaajan edustajana kaikissa sopimuksissa.
Agentin valinnassa on kuitenkin oltava tarkkana: kaikki agentit eivät ole rekisteröityjä IIHF:lle, ja jotkut perivät epäeettisiä palkkioita tai sitovat pelaajan pitkiin sopimuksiin heikoilla ehdoilla. Agenttisopimus voi olla 2–3-vuotinen, ja sen ehdot määrittävät pitkälle, millaisiin neuvotteluihin agentti voi pelaajan puolesta suostua. Urheiluoikeuteen perehtynyt asianajaja voi tarkistaa agenttisopimusten lainmukaisuuden ennen allekirjoittamista.
Mitä tapahtuu, jos siirto ei sujukaan?
Siirtotilanteet menevät joskus pieleen: seura voi vetäytyä neuvotteluista viime hetkellä, tai pelaaja saa paremman tarjouksen muualta jo neuvottelujen ollessa pitkällä. Jos sopimus on jo osittain tehty tai suullinen lupaus annettu, oikeudellinen tilanne voi olla monimutkainen.
Suomalaisessa sopimusoikeudessa suulliset sopimukset voivat tietyissä tilanteissa olla sitovia, ja sama pätee monessa Euroopan maassa. Tätä riskiä hallitaan parhaiten siten, että kaikki siirtoihin liittyvät neuvottelut dokumentoidaan sähköpostilla tai kirjallisella esisopimuksella jo alustavasta kiinnostuksesta lähtien. Dokumentointi suojaa sekä pelaajaa että seuraa.
Ensimmäinen kansainvälinen siirto voi määrittää koko uran
Urheilu-uralla tehdyt sopimukset voivat vaikuttaa kymmenien vuosien tuloihin, eläkkeeseen ja siirtymiseen uranjälkeiseen elämään. Nuorelle pelaajalle ensimmäinen kansainvälinen sopimus on usein se tärkein – ja se, jossa haavoittuvaisuus on suurin.
Urheilulakimies tai sopimuksiin erikoistunut asianajaja voi varmistaa, että siirtoehdot ovat oikeudenmukaiset, verotus on suunniteltu oikein ja loukkaantumisturva kattaa kansainvälisen uran vaatimukset. Tällaista asiantuntemusta on saatavilla myös Suomessa: Expert Zoom yhdistää sinut päteviin asianajajiin ja varainhoidon asiantuntijoihin, joilla on kokemusta urheiluoikeuden ja kansainvälisten sopimusten erityiskysymyksistä.
YMYL-huomio: Tämä artikkeli käsittelee oikeudellisia ja taloudellisia kysymyksiä yleisellä tasolla. Yksittäisiin sopimus-, vero- tai vakuutustilanteisiin liittyvissä asioissa suositellaan aina henkilökohtaista neuvottelua lakimiehen tai varainhoidon asiantuntijan kanssa.
Pelaajien siirtyminen Liigasta Ruotsiin tai muualle Eurooppaan on kasvava trendi suomalaisessa jääkiekossa. Jimi Suomen kaltaisten lupausten siirtyminen kertoo suomalaisen tason korkeudesta – ja samalla korostaa tarvetta oikeudelliselle osaamiselle, joka kulkee mukana kentän ulkopuolellakin. Ensimmäinen kansainvälinen siirto on mahdollisuus, mutta vain silloin, kun sen oikeudelliset ja taloudelliset puitteet on rakennettu kunnolla. Älä jätä urasi tärkeintä sopimusta allekirjoitettavaksi ilman asiantuntijan tarkistusta.
