Emma VirtanenOP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio ilmoitti 23. heinäkuuta 2026 jäävänsä eläkkeelle 1. heinäkuuta 2027 – täsmälleen johtajasopimuksensa ehtojen mukaisesti. Mies, joka on johtanut Suomen suurinta finanssiryhmää vuodesta 2018 ja toimii samalla Finanssiala ry:n puheenjohtajana, siirtyy siis loppuvuodesta varsinaisen viimeisen suoran alkuun. Uutinen herätti paljon huomiota finanssipiireissä – mutta se herättää myös laajemman kysymyksen jokaiselle suomalaiselle johtajalle, yrittäjälle tai korkeapalkkaiselle asiantuntijalle: oletko sinä selvittänyt, mitä sinulle tosiasiassa kertyy eläkkeelle jäädessäsi?
OP Ryhmä ja Ritakallion nousu – miksi uutinen on merkittävä
OP Ryhmä on Suomen suurin finanssiryhmä, jonka tase ylittää 170 miljardia euroa. Ryhmän pääjohtajan asema on yksi Suomen vaikutusvaltaisimmista johtajapaikoista. Timo Ritakallio on vuodesta 2018 lähtien vetänyt ryhmää, johon kuuluu yli 160 osuuspankkia sekä Pohjola Vakuutus ja OP:n digitaaliset palvelut. Ennen OP:ta Ritakallio johti Ilmarista, yhtä Suomen suurimmista eläkevakuutusyhtiöistä – hän tuntee siis eläkejärjestelmän sisältä päin paremmin kuin useimmat.
Eläköitymisaikomus julkaistiin 23. heinäkuuta 2026 GlobeNewswiren kautta virallisena tiedotteena – merkki siitä, kuinka merkittävästä asemasta on kyse. Ritakallio on myös tammikuusta 2026 alkaen toiminut Finanssiala ry:n puheenjohtajana. Finanssialalla tehtävään kuuluu muun muassa parlamenttivaaleihin valmistautuminen ja uuden hallituksen ohjelman vaikuttaminen – rooli, joka voi hyvin jatkua myös eläkkeelle siirtymisen jälkeen.
Ritakallio on puhunut avoimesti sijoittamisesta: "Sijoittamisesta puhutaan liikaa riskinä", hän totesi Finanssiala ry:n tilaisuudessa helmikuussa 2026. Viesti on sama, jota varainhoidon asiantuntijat toistavat eläkesuunnittelussa: pelkkä turvallisuuden hakeminen syö ostovoimaa inflaation myötä, ja riittävä tuottotavoite on välttämätön elintason säilyttämiseksi.
Nyt hän itse astuu tilanteeseen, joka koskee lopulta jokaista: eläkkeelle siirtyminen. Ja juuri tästä syntyy oivallinen lähtökohta varainhoidon asiantuntijalle.
Johtajasopimus – mitä se tarkoittaa käytännössä?
Suuryritysten ylimmässä johdossa työsuhteen ehdot eivät noudattele tavallista TES:ä tai TyEL-lain perusolettamia. Johtajasopimus on yksilöllisesti neuvoteltu sopimus, joka voi sisältää:
- Eläkeikämääräyksen: Johtajalle voidaan sopia 60–63 vuoden eläkeikä, kun lakisääteinen TyEL-eläkeikä vuonna 2027 on 65 vuotta.
- Lisäeläkkeen: Työnantaja rahoittaa vapaaehtoisen lisäeläkejärjestelyn, joka täydentää TyEL-kertymää.
- Lähtiäispaketin tai irtisanomiskorvauksen: Usein johtajasopimuksessa on myös erokorvauslauseke.
- Kilpailukieltolausekkeen: Tämä voi rajoittaa työllistymistä kilpailevaan organisaatioon eläkkeen jälkeenkin.
Eläketurvakeskuksen (etk.fi) tietojen mukaan Suomessa noin 90 000 ylemmällä toimihenkilöllä on työnantajan rahoittama lisäeläkejärjestely. Silti hämmästyttävän moni johtohenkilö ei tiedä tarkalleen, kuinka paljon lisäeläke tosiasiassa korvaa heidän ansiotuloistaan – tai millä ehdoilla se voidaan nostaa.
"Johtajasopimuksen eläkemääräys kertoo, milloin sopimussuhde päättyy. Se ei kerro, miten eläkeaika rahoitetaan", toteaa ExpertZoomin kautta tavoitettava varainhoidon asiantuntija. "Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa, ja niiden sekoittaminen on suurin yksittäinen virhe, jonka näen johtohenkilöiden varainhoidossa."
TyEL-katto – tekijä, jonka moni unohtaa
Keskeinen, mutta usein vähälle huomiolle jäävä asia on TyEL:n ansiorajaus. Lakisääteistä TyEL-eläkettä kertyy vuonna 2027 enintään noin 193 000 euron vuosiansioihin asti. Sen yli ansaitseva henkilö kerryttää TyEL-eläkettä katon mukaisesta summasta – ylijäävä ansio-osuus ei kartuta eläkettä lainkaan.
Toisin sanoen: jos bruttovuosipalkka on 300 000 euroa, noin 107 000 euron osuus ansioista jää kokonaan eläkekertymän ulkopuolelle. Se tarkoittaa, että lisäeläkejärjestelyn tai oman sijoitusomaisuuden on korvattava tämä aukko – muuten elintaso putoaa merkittävästi.
Ritakallion kaltaisilla pääjohtajilla tämä aukko on valtava. Mutta sama ilmiö koskee kaikkia, joiden vuosiansiot ylittävät TyEL-katon: kaupunginjohtajia, lääkäreitä, lakimiehiä, yrittäjiä ja monia asiantuntijoita.
Konkreettinen tapaus: yritysjohtajan eläke laskettuna auki
Oletetaan, että 62-vuotias yritysjohtaja on ansainnut 250 000 euroa vuodessa viimeiset 15 vuotta. Hänellä on työnantajan lisäeläkejärjestely, josta kertyy 1 800 euroa kuukaudessa elinikäisesti. TyEL-kartuma on noin 3 800 euroa kuukaudessa bruttona, kun eläkeikä on 63 vuotta (kaksi vuotta ennen lakisääteistä ikää).
Kokonaiseläke on siis noin 5 600 euroa kuukaudessa bruttona.
Mutta hänen kuukausibruttopalkkansa oli töissä noin 20 800 euroa. Eläkkeen korvaavuusaste on 27 prosenttia – alle kolmasosa entisestä tuloista.
Jos tavoitteena on ylläpitää 65 prosentin korvausaste, kuukausitulo pitäisi olla noin 13 500 euroa. Se tarkoittaa, että sijoitusomaisuuden on tuotettava 7 900 euroa kuukaudessa, eli noin 94 800 euroa vuodessa.
4 prosentin vuotuisella tuottotavoitteella tähän tarvitaan noin 2,4 miljoonan euron sijoitussalkku. Jos sijoitushorisontti on kymmenen vuotta ennen eläkettä ja palkasta säästää vuodessa 50 000 euroa, jäljelle tarvittava kertymä edellyttää, että olemassa olevien sijoitusten on kasvanut noin 1,9 miljoonaan euroon.
Tämä on mahdollista – mutta vain jos suunnittelu alkaa ajoissa, eikä vasta vuosi ennen eläkettä.
Eläkevalmistelu eri tulotasoilla: missä rajassa oma varainhoito tulee välttämättömäksi?
Varainhoidon ammattilaiset käyttävät usein seuraavaa nyrkkisääntöä:
- Alle 50 000 € vuodessa: TyEL kattaa noin 50–60 % ansioista. Omaehtoinen lisäsäästäminen on suositeltavaa, ei kriittistä.
- 50 000–100 000 € vuodessa: TyEL-kertymä alkaa suhteellisesti pienentyä. Vapaaehtoinen eläkesäästäminen tai pitkäjänteinen sijoittaminen tulee tärkeäksi.
- Yli 100 000 € vuodessa: TyEL ei yksin riitä säilyttämään elintasoa. Lisäeläkejärjestely tai oma sijoitussalkku on käytännössä välttämättömyys.
- Yli 193 000 € vuodessa: TyEL-katon ylittävä ansio-osuus ei kartuta eläkettä lainkaan. Jokainen lisäeuro tämän rajan yli on korvattava omin varoin.
Lue lisää siitä, miten eläkeindeksimuutokset vaikuttavat karttumiin vuonna 2026: Eläkkeet nousevat 0,88 % – mitä se tarkoittaa sinulle?
Viisi toimenpidettä, jotka jokainen johtohenkilö tekee liian myöhään
Varainhoidon asiantuntijoiden mukaan nämä viisi asiaa laiminlyödään toistuvasti:
1. Eläkeotteen pyytäminen hyvissä ajoin. ETK:n eläkeote kertoo, paljonko TyEL:ä kertyy eri eläkeikävaihtoehtoilla. Moni pyytää sen vasta kun eläkeajatus jo konkretisoituu – silloin ei enää ehdi korjata suuntaa.
2. Lisäeläkkeen ehtojen selvittäminen. Työnantajakohtaisten lisäeläkejärjestelyjen hakuaika ja nostoehdot voivat olla tarkat. Myöhässä tehty hakemus tai väärä nostotapa voi maksaa kymmeniä tuhansia euroja menetettyinä etuuksina.
3. Sijoitussalkun rakenteen tarkistaminen viisi vuotta ennen eläkettä. Kasvupainotteinen salkku toimii hyvin säästövaiheessa, mutta eläkevaihe vaatii tuottovirtaa – osinko-osakerahastoja, kiinteistösijoituksia tai korkotuloja. Rakennemuutos kannattaa tehdä rauhassa, ei markkinapaineen alla.
4. Verotuksen optimointi ennen viimeistä työvuotta. Lisäeläkkeen nostotapa (kertasuoritus vai kuukausimaksu), bonusten ajoittaminen eri verovuosille ja pääomatulojen suhde ansiotuloihin vaikuttavat lopulliseen verorasitukseen merkittävästi. Asiantuntijan avulla on mahdollista säästää kymmeniä tuhansia euroja – mutta suunnittelu on aloitettava ennen viimeistä vuotta.
5. Testamentti ja edunvalvontavaltuutus ajan tasalle. Suurella varallisuudella on tapana aiheuttaa perinnönjakoriitoja, jos asiakirjat ovat vanhentuneet. Sukupolvenvaihdos yritykseen tai kesämökkiin on syytä suunnitella etukäteen perintöverooptimointeineen.
Eläkesiirtymän psykologinen puoli – taloudellista, mutta myös henkistä
Tutkimusten mukaan eläkkeelle siirtyminen on yksi elämän suurimmista identiteettimuutoksista, erityisesti johtavissa asemissa toimineille. Työ on rakentanut paitsi toimeentulon myös sosiaalisen verkoston, päivärytmin ja identiteetin. Hallittu eläkesiirtymä – kuten Ritakalliolla, joka ilmoittaa yli vuosi etukäteen – antaa aikaa myös näille prosesseille.
Varainhoidon asiantuntijat korostavat yhä useammin ns. eläkesiirtymäsuunnitelman merkitystä: se ei ole pelkästään varallisuuden hallintaa, vaan myös aikataulutus sille, mitä tapahtuu seuraavan 12–18 kuukauden aikana ennen varsinaista eläkepäivää. Osa asiakkaista siirtyy osa-aikatyöhön, osa ottaa hallitustehtäviä tai neuvonantajarooleja. Nämä kaikki vaikuttavat tulotasoon ja verotukseen – ja siksi ne on syytä ottaa mukaan kokonaissuunnitelmaan.
Milloin on viimeisin hetki hakea apua?
Ritakallion esimerkki opettaa yhtä asiaa selkeästi: hallittu eläkesiirtymä vaatii päätöksiä hyvissä ajoin, ei viime hetkessä. Vuosi ennen eläkettä on minimi – mutta kolme tai viisi vuotta on se aika, jolloin kaikki merkittävimmät korjausliikkeet pystytään vielä tekemään ilman paniikkia tai markkinoiden armoilla olemista.
Suomessa eläkkeelle siirtyvistä johtohenkilöistä huomattava osa hyödyntää varainhoidon asiantuntijan palveluita vasta eläkepäätöksen jälkeen – siinä vaiheessa monet mahdollisuudet ovat jo menneet. Verovuosi on sulkeutunut, lisäeläkkeen hakuaika umpeutunut tai sijoitussalkku on väärässä rakenteessa.
ExpertZoomissa voit varata ajan varainhoidon asiantuntijalle, joka on erikoistunut johtajatason eläkesiirtymiin ja suurituloisten kokonaisvaltaiseen taloussuunnitteluun. Konsultaatio on luottamuksellinen, ja se voidaan toteuttaa täysin etänä. Asiantuntija voi auttaa selvittämään, mitä lisäeläkejärjestelyistäsi todella saa, miten sijoitussalkkusi rakenne vastaa eläkeajan tarpeita ja miten verotus kannattaa optimoida viimeisten työvuosien aikana.
Jokainen eläkevalmistelu on erilainen. Joku lähtee eläkkeelle johtajasopimuksen mukaisesti 62-vuotiaana lisäeläkkeen turvin; toinen jatkaa töitä 68-vuotiaaksi yrittäjänä. Mutta yhteinen nimittäjä on: mitä aikaisemmin selität itsellesi, mistä rahasi tulevat eläkkeellä, sitä enemmän sinulla on valinnanvaraa.
Vastuuvapauslauseke: Tämä artikkeli sisältää yleistä tietoa eikä muodosta henkilökohtaista sijoitus-, vero- tai oikeudellista neuvontaa. Yksilöllisestä eläketilanteestasi suosittelemme aina konsultoimaan asiantuntijaa.
