Emma VirtanenSuomen sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti lokakuussa 2025 työeläkeindeksin arvoksi 3104 vuodelle 2026 — mikä tarkoittaa 0,88 prosentin korotusta tammikuun alusta maksussa oleviin eläkkeisiin. Muutos koskee noin 1,5 miljoonaa suomalaista eläkkeensaajaa. Palkkakerrointa nostettiin samalla 2,33 prosenttia, mikä vaikuttaa karttuviin eläkkeisiin. Valtioneuvosto julkaisi vahvistuksen virallisella sivustollaan.
Mitä 0,88 %:n korotus tarkoittaa euromääräisesti?
Käytännössä muutos on vaatimaton. Kaksi tuhatta euroa kuukaudessa bruttona eläkettä saava henkilö saa noin 18 euron lisäyksen kuukausieläkkeeseensä — eli noin 216 euroa lisää vuodessa. Tämä ei kata läheskään viime vuosien inflaation aiheuttamaa ostovoiman heikkenemistä: kuluttajahinnat nousivat Suomessa vuonna 2023 yli seitsemän prosenttia, ja vuoden 2024 inflaatio pysyi silti selvästi yli korotuksen tason.
Kyseessä on niin kutsuttu taitettu indeksi, jossa ansiotaso vaikuttaa 20 prosenttia ja elinkustannukset 80 prosenttia. Se suosii pienempiä eläkkeitä ja puskuroi suuria ostovoiman laskuja — mutta jättää korkeampaa eläkettä nauttiville silti selvän reaalivajeen vuosi toisensa jälkeen.
Vertailun vuoksi: Euroopan unionin tilastoviraston Eurostatin mukaan Suomen eläkkeiden ostovoima on heikentynyt noin viisi prosenttia vuosien 2021–2025 välillä inflaation seurauksena, vaikka nimelliset euromäärät ovat nousseet.
Miksi eläkeindeksin korotus ei yksin riitä vanhuusajan talousturvaksi?
Monille suomalaisille pelkkä lakisääteinen eläke ei riitä ylläpitämään totuttua elintasoa. Eläketurvakeskuksen tietojen mukaan suomalaisten lakisääteinen korvausaste — eli se, kuinka suuri osuus eläke on aiemmasta palkasta — jää usein 40–60 prosentin välille riippuen uran pituudesta ja tuloista.
Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi 4 000 euron kuukausipalkalla työskentelyt henkilö voi odottaa lakisääteistä eläkettä noin 1 600–2 400 euroa kuukaudessa. Riippuen elämäntilanteesta — asumiskustannuksista, mahdollisista lainoista, omaishoitotilanteista — tämä voi jäädä selvästi riittämättömäksi.
Varsinkin jos eläkkeelle jäädään ennen virallista vanhuuseläkeikää, tai jos työskentelyssä on ollut pitkiä katkoksia esimerkiksi lastenhoidon tai sairauden takia, eläkekertymä voi jäädä odotettua huomattavasti pienemmäksi. Näissä tilanteissa lisäsäästäminen on erityisen tärkeää.
Kolme syytä, miksi varainhoitajan tapaaminen kannattaa juuri nyt
1. Vapaaehtoisen eläkesäästämisen verovähennys on rajattu — ja usein hyödyntämätön
Suomessa voit vähentää verotuksessa vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen tai pitkäaikaissäästötilille (PS-tilille) maksettuja maksuja enintään 5 000 euroa vuodessa. Tämä tarkoittaa parhaimmillaan noin 1 500 euron verosäästöä vuodessa, jos maksimivähennysoikeus käytetään täysimääräisesti. Silti suuri osa suomalaisista ei hyödynnä tätä etua lainkaan — usein yksinkertaisesti siksi, että kukaan ei muistuta siitä.
2. Sijoitusten allokaatio muuttuu eläkeiän lähestyessä — suunnitelmallisesti tai pakkotilanteessa
Nuorena sijoittajana voit ottaa enemmän riskiä osakesijoituksissa — markkinoiden laskuista on aikaa toipua. Eläkeiän lähestyessä varojen painopiste siirretään yleensä turvallisempiin korkotuotteisiin tai sekarahastoihin. Tämä muutos kannattaa tehdä suunnitelmallisesti vuosien kuluessa, eikä vasta sitten kun eläkeikä on käsillä ja markkinat mahdollisesti laskevat.
Hyvä varainhoitaja auttaa rakentamaan sijoitussuunnitelman, jossa riski vähenee hallitusti ajan myötä.
3. Perintösuunnittelu on olennainen osa eläkevalmistautumista
Eläkejärjestelyihin liittyy lähes aina myös kysymyksiä omaisuuden siirtämisestä tuleville sukupolville. Säästöhenkivakuutuksilla, lahjakirjoilla ja testamenteilla voidaan vaikuttaa siihen, kuka saa mitä — ja millä veroseuraamuksilla. Perintövero Suomessa voi nousta jopa 33 prosenttiin suuremmissa perintöosuuksissa, joten ennakoiva suunnittelu voi säästää merkittävän summan.
YLE:n eläkekone ja sukupolvien välinen kuilu
Keväällä 2026 YLE:n eläkekone herätti laajan julkisen keskustelun sukupolvien välisestä epätasa-arvosta eläkejärjestelmässä. Nuoret ikäluokat saavat tilastojen valossa selvästi huonompaa vastinetta maksamilleen maksuille kuin nykyiset eläkeläiset — osin väestön ikääntymisen, osin heikentyneen syntyvyyden vuoksi.
Tämä on rakenteellinen haaste, johon lainsäätäjät etsivät ratkaisuja. Hallitus on ajoittain puhunut mahdollisista muutoksista eläkeikään ja indeksijärjestelmään — mutta niistä ei ole vielä tehty päätöksiä. Epävarmuus itsessään on syy varautua.
Mitä nuorempi olet, sitä suurempi on riski, että lakisääteinen eläke ei yksin riitä. Tämä ei tarkoita paniikkia — vaan ennakoivaa suunnittelua mahdollisimman aikaisin.
Milloin on oikea hetki ottaa yhteyttä varainhoitajaan?
Ei ole olemassa väärää ajankohtaa. Mutta muutama elämäntilanne tekee konsultaatiosta erityisen ajankohtaisen:
- Olet täyttämässä 45 vuotta ja et ole koskaan laskenut tulevaa eläkettäsi
- Olet vaihtamassa työpaikkaa tai perustamassa yritystä
- Sinulle on kertymässä omaisuutta — perintö, kiinteistökauppa, sijoitukset
- Olet jäämässä eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden sisällä
Eläkekertymä kannattaa tarkistaa — ja laskea aukot
Suomessa jokainen voi tarkistaa oman eläkekertymänsä Kevan tai oman eläkeyhtiönsä verkkopalvelusta. Monille tämä on silmiä avaava hetki. Pitkät opiskeluajat, osa-aikaiset työjaksot tai yrittäjyys, jossa TyEL-maksuja ei ole maksettu täysimääräisesti, voivat jättää merkittäviä aukkoja kertymään.
Jos huomaat, että kertymä jää selvästi alle odotustesi, on kolme pääasiallista tapaa paikata tilannetta:
- Vapaaehtoiset eläkesäästöt — PS-tili tai eläkevakuutus verovähennysetuineen
- Osakesäästötili tai rahastosäästäminen — joustavampi vaihtoehto, mutta ilman verovähennystä
- Kiinteistösijoittaminen — vuokratulot voivat täydentää eläkettä, mutta vaativat enemmän hallinnointia
Jokainen vaihtoehto sopii eri elämäntilanteeseen. Varainhoitaja osaa auttaa vertailemaan vaihtoehtoja oman tilanteesi ja verotuksesi näkökulmasta.
Yrittäjät ovat erityisasemassa — ja erityisriskeissä
Suomessa arvioidaan olevan yli 300 000 yrittäjää. Yrittäjän eläkelaki (YEL) on pakollinen, mutta monet yrittäjät maksavat YEL-maksunsa minimiin pitääkseen kulut kurissa. Lyhyellä aikavälillä tämä säästää rahaa — mutta pitkällä aikavälillä se voi tarkoittaa hyvin pientä eläkettä.
Lisäksi moni yrittäjä ei ymmärrä, että YEL-vakuutus vaikuttaa myös sairauspäivärahaan, vanhempainrahaan ja työkyvyttömyyseläkkeeseen. Liian pienen YEL-työtulon valinta on siis riski monella tasolla. Varainhoitajan konsultaatio auttaa tasapainottamaan liiketoiminnan kassavirran ja pitkän aikavälin talousturvan.
Expert Zoomin kautta voit löytää varainhoitajan, joka auttaa rakentamaan sinulle sopivan vanhuusajan talousturvan — oli kyse sitten eläkesäästämisestä, sijoitussuunnitelmasta tai perintöjärjestelyistä.
Huomio: Tämä artikkeli on yleistä tietoa, eikä se korvaa yksilöllistä taloudellista neuvontaa. Ota yhteys varainhoitajaan arvioidaksesi oma tilanteesi.
Voit myös lukea lisää aiheen taustoista Expert Zoomin julkaisemasta artikkelista: YLE:n eläkekone paljastaa: miksi nuoret saavat vähemmän
