Anna NieminenTampereen Ilves teki 17. elokuuta 2026 virallisen sopimuksen, jolla joukkueen hyökkääjä Eemil Laurell lainattiin Imatran Ketterään kaudelle 2026–2027. Päätös kertoo paljon suomalaisen jääkiekon nykytilasta: Liiga-seurat siirtävät nuoria pelaajia alemmille sarjatasoille pelaamaan, jotta kehitys ei pysähdy pitkiin penkkijaksoihin. Harva kuitenkaan pysähtyy kysymään, mitä pelaaja itse saa lainasta vastaan – tai onko hänellä edes oikeus kieltäytyä siitä.
Lainaustrendi kasvaa SM-Liigassa – ja mukana kasvavat myös rahasummat
Ilveksen ja Ketterän lainasopimus ei ole poikkeus – se on osa selkeää ja kiihtyvää trendiä. SM-Liigan kaikki seurat käyttävät nykyisin systemaattisesti lainausyhteistyötä Mestis-tasoisten seurojen kanssa. Pelkästään elokuussa 2026 Liiga-seurat ovat julkistaneet kymmeniä vastaavia siirtosopimuksia. Ilves aloitti oman Ketterä-yhteistyönsä jo kevään 2026 sopimusneuvotteluissa, ja Laurellin laina on ensimmäinen konkreettinen tulos tästä yhteistyöstä.
Lainausyhteistyöllä on kiistattomia etuja kaikkien osapuolten kannalta. Nuori pelaaja saa säännöllistä peliaikaa sen sijaan, että istuisi Liiga-joukkueen vaihtopenkillä kuukausia. Kehittymiselleen kriittisessä iässä oleva pelaaja saa otteluita, vastuuta ja kokemusta – asioita, joita ei voi korvata pelkillä harjoituksilla. Seura puolestaan optimoi kulurakennettaan, kun se ei maksa täyttä Liiga-sopimuksen mukaista palkkaa pelaajasta, jota ei tarvita kokoonpanoon. Kaikki vaikuttaa paperilla järkevältä.
Todellisuus on silti monimutkaisempi. Lainasopimukset kattavat suuria rahasummia, ne voivat muuttaa pelaajan asuinpaikkaa kuukausiksi ja niissä sovitaan asioista, joilla on ratkaiseva vaikutus sekä urakehitykseen että henkilökohtaiseen talouteen. Silti monet nuoret pelaajat allekirjoittavat lainasopimuksen lukematta sitä kunnolla – tai ilman minkäänlaista oikeudellista neuvontaa. Kiire ja seuraauktoriteetti painostavat usein nopeaan päätökseen.
Asiantuntijan reaktio: lainasopimukset ovat lainsäädännöllinen harmaa vyöhyke
ExpertZoomissa toimivat urheiluoikeuden asianajajat törmäävät lainasopimuksiin liittyviin ongelmiin yhä useammin. Pelaajat ottavat yhteyttä useimmiten vasta sitten, kun ongelma on jo syntynyt – jolloin sen ratkominen on vaikeampaa ja huomattavasti kalliimpaa kuin ennaltaehkäisy.
Suomessa urheilijan työsopimuksia säätelee ensisijaisesti laki urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvasta sekä yleinen työsopimuslaki. Urheilusopimuksia ei kuitenkaan ole erikseen säännelty samalla tavoin kuin monissa muissa Euroopan maissa, joten sopimusten tulkinnassa on runsaasti harkinnanvaraisuutta. Tämä harkinnanvaraisuus on sekä etu että ongelma. Se antaa seuroille ja pelaajille vapauksia sopia asioista joustavasti, mutta se myös tarkoittaa, että heikompi osapuoli – useimmiten nuori pelaaja ilman kokemusta tai edustajaa – voi jäädä huomattavasti huonommille ehdoille.
Suomen Jääkiekkoliitto edellyttää, että kaikki lainasopimukset rekisteröidään liitolle ennen kauden alkua. Rekisteröintivelvollisuus takaa hallinnollisen seurannan, mutta se ei tarkoita, että liitto tarkistaisi sopimusten sisällöllisen reiluuden tai puuttuisi epäreiluihin ehtoihin. Rekisteröinti on hallinnollinen toimenpide, ei oikeudellinen suoja pelaajalle. Moni pelaaja luulee virheellisesti, että liiton rekisteröimä sopimus on automaattisesti tarkistettu myös pelaajan edun kannalta.
Vastaavista pelaajien sopimusoikeudellisista tilanteista voit lukea lisää: SM-Liigan siirtymäkausi 2026 kuumensi pelaajasopimukset.
Mitä hyvässä lainasopimuksessa pitää olla kirjattuna?
Urheiluoikeuden asiantuntijat korostavat, että hyvä lainasopimus ei jätä mitään tulkinnan varaan. Jokaisen kohdan on oltava selkeä, numeroitu ja molemminpuolisesti ymmärretty. Erityisesti seuraavat kohdat ovat kriittisiä jokaisen pelaajan kannalta:
Palkanmaksuvastuun selkeä jako. Kuka maksaa pelaajalle palkan laina-aikana – alkuperäinen seura vai lainaseura? Ja minkä suuruinen se on? Monessa sopimuksessa tämä on epäselvä, ja käytännössä pelaaja voi löytää itsensä tilanteesta, jossa kumpikaan seura ei katso olevansa ensisijaisesti vastuussa tiettyjen korvausten maksamisesta.
Laina-ajan kesto ja ennenaikaisen purkamisen ehdot. Jos lainaseura haluaa palauttaa pelaajan ennen sovittua ajankohtaa, miten asiasta sovitaan? Entä jos pelaaja itse haluaa palata, koska hänet on asetettu pääasiassa sivuun myös lainaseurassa? Hyvässä sopimuksessa on selvät kirjatut säännöt molempiin suuntiin.
Peliaikaa koskevat ehdot. Toisin kuin monissa muissa maissa, Suomessa lainasopimukset eivät tyypillisesti sisällä minimipeliaikalauseketta. Pelaaja voi siis teknisesti päätyä lainaseuraan, jossa hän ei mahdu kokoonpanoon sen enempää kuin alkuperäisessäkään seurassa – juuri se tilanne, jota lähdettiin välttämään.
Asumisjärjestelyt ja matkakorvaukset. Jos pelaaja muuttaa toiselle paikkakunnalle, kuka maksaa vuokran tai asumistuen? Kuljetuskorvaukset harjoituksiin? Tätä ei aina ole kirjattu sopimukseen, vaikka kyseessä voi olla satoja euroja kuukaudessa.
Lue myös: Roope Taposen sopimus purettiin – mitä pelaajan oikeudet ovat?
SM-Liigan pelaajayhdistys ja lainasopimukset: mitä kaikkia pelaajia suojaavat ehdot kattavat?
Suomen Jääkiekkoilijat ry edustaa SM-Liigan pelaajia ja on neuvotellut yhteiset vähimmäisehdot Liigan kanssa. Nämä ehdot koskevat kuitenkin ensisijaisesti Liiga-sopimuksia – ei automaattisesti lainasopimuksia Mestis-seurojen kanssa. Kun pelaaja siirtyy lainaan alemmalle sarjatasolle, hän siirtyy osin pois yhteisohjatun sopimuskehyksen alta.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että Mestis-seuran kanssa tehtävässä lainasopimuksessa on paljon enemmän neuvotteluvaraa – mutta myös paljon enemmän riskiä. Pelaaja ei voi automaattisesti luottaa samoihin suojaehtoihin, joita Liiga-sopimus tarjoaa. Jokainen lainasopimuksen yksityiskohta on erikseen neuvoteltava ja kirjattava.
Asiantuntijat suosittelevat, että pelaaja tai hänen agenttinsa pyytää aina ennen lainasopimuksen allekirjoittamista kirjallisen vahvistuksen siitä, mitkä Liiga-tason ehdot säilyvät voimassa laina-aikana ja mitkä eivät. Tämä selvitys voi paljastaa yllättäviä aukkoja – esimerkiksi tapaturmavakuutuksen kattavuudessa tai sairauspoisissaoloajan palkanmaksussa.
Konkreettinen tapaus: Mikaelin 31 800 euron lasku kuuden kuukauden lainasta
Ajatellaan tilanne, joka vastaa hyvin monen nuoren suomalaisen jääkiekkoilijan todellisuutta elokuussa 2026 – juuri nyt, kun seurat viimeistelevät siirtoaan ennen kauden alkua.
Mikael, 23-vuotias hyökkääjä Tampereelta, on allekirjoittanut kaksivuotisen sopimuksen SM-Liiga-seuran kanssa. Sopimus takaa hänelle 8 500 euroa bruttona kuukaudessa sekä asumistuen Tampereella. Kolme kuukautta kauden alettua seura ilmoittaa, että Mikael lainataan Mestis-tasoiseen seuraan Etelä-Suomeen kuudeksi kuukaudeksi.
Lainasopimuksessa ei mainita palkkatasoa erikseen. Lainaseura tarjoaa 3 200 euroa kuukaudessa – vedoten siihen, että kyseinen summa vastaa kyseisen seuran yleistä palkkaskaalaa. Mikaelin kuukausipalkka putoaa näin yli 5 000 eurolla kuukaudessa.
Jos Mikael hyväksyy sopimuksen sellaisenaan: Kuuden kuukauden laina-ajalta hän menettää laskennallisesti noin 31 800 euroa alkuperäiseen sopimustasoonsansa verrattuna (5 300 € × 6 kk). Lisäksi hän maksaa itse muuttamisesta Tampereelta Etelä-Suomeen koituvat kulut, koska matkakorvauksista ei ole sovittu. Kokonaismenetys voi nousta lähelle 35 000 euroa.
Jos Mikael kääntyy asianajajan puoleen ennen allekirjoitusta: Asiantuntija voi neuvotella, että alkuperäinen seura kattaa palkan Liiga-tasolla koko laina-ajan, tai että lainaseura maksaa tasauslisän. Sopimukseen voidaan neuvotella myös kirjattu minimipeliaikalauseke sekä oikeus vetäytyä lainasta, jos peliaika jää alle puoleen joukkueen otteluista. Nämä ehdot ovat käytännössä mahdollisia saavuttaa – jos ne vain osataan vaatia ajoissa.
Kriittinen oikeudellinen sääntö: Suomalaisen työsopimuslain mukaan työnantaja ei voi yksipuolisesti muuttaa työntekijän keskeisiä työsuhteen ehtoja – kuten työskentelypaikkakuntaa tai palkkaa – ilman perusteltua syytä ja kohtuullista irtisanomisaikaa. Jos alkuperäisen seuran sopimuksessa ei ole lainausoikeutta erikseen kirjattu, seura ei voi pakottaa pelaajaa lainaan. Kieltäytyminen ei automaattisesti tarkoita sopimusrikkomusta, vaikka seurat eivät tätä aina kerro pelaajille.
Milloin asianajajan puoleen kannattaa kääntyä?
Urheiluoikeuden asiantuntijat suosittelevat, että pelaaja tai hänen edustajansa käyttää oikeudellista apua erityisesti seuraavissa tilanteissa:
- Seura tarjoaa lainasopimusta yllättäen tai hyvin lyhyellä varoitusajalla ennen kauden alkua
- Lainasopimuksessa ei ole selvästi kirjattu, kuka maksaa palkan ja kuinka paljon
- Pelaaja muuttaa toiselle paikkakunnalle, mutta asumiskuluista ei ole sovittu mitään
- Lainaseura tai alkuperäinen seura haluaa purkaa sopimuksen ennenaikaisesti yksipuolisesti
- Alkuperäinen seura haluaa jatkaa lainaa alkuperäistä pidempään ilman pelaajan kirjallista suostumusta
- Pelaajalle ei tarjota riittävästi peliaikaa lainaseurassa, mutta hän ei pääse palaamaan
Urheilusopimuksen tarkistaminen maksaa asianajajalta tyypillisesti 300–800 euroa. Summa on pieni verrattuna sopimuserimielisyydestä koituvaan taloudelliseen menetykseen, joka voi nousta kymmeniin tuhansiin euroihin – kuten Mikaelin esimerkki osoittaa.
Mitä tehdä, jos olet tällaisessa tilanteessa nyt?
Jos olet pelaaja, pelaajan huoltaja tai urheilija-agentti ja sinulle tarjotaan lainasopimusta kauden alla, toimi näin heti:
Ensin: Pyydä sopimus kirjallisena vähintään viisi arkipäivää ennen allekirjoitushetkeä. Älä allekirjoita painostuksen alla – seuroilla on yleensä enemmän aikaa kuin ne antavat ymmärtää, ja kiire on useimmiten taktiikka, ei fakta.
Sitten: Tarkista vähintään nämä kohdat ennen allekirjoitusta: palkan suuruus laina-aikana, kuka on maksaja, laina-ajan tarkka kesto, purkuehdot molemmin puolin, peliaikalauseke sekä asumisjärjestelyt ja matkakorvaukset.
Lopuksi: Konsultoi urheiluoikeuteen erikoistunutta asianajajaa ennen allekirjoitusta. ExpertZoomin kautta löydät asianajajia, jotka ovat erikoistuneet nimenomaan urheilijoiden sopimusoikeudellisiin kysymyksiin. He pystyvät auttamaan myös kiiretilanteissa ennen kauden alkua – ja 300–800 euron sijoitus voi säästää kymmeniä tuhansia euroja.
Huomio: Tämä artikkeli on tarkoitettu yleiseen tiedottamiseen eikä muodosta oikeudellista neuvontaa. Yksittäisessä sopimusasiassa ota aina yhteyttä pätevään asianajajaan.
