Suomen poliisi varoittaa: 88 miljoonaa euroa varastettu – 5 tapaa suojautua verkkorikollisilta

Suomalaiset tekivät viime vuonna yli 10 000 rikosilmoitusta tietoverkkopetoksista, ja rikoshyöty nousi yhteensä 88 miljoonaan euroon. Suomen poliisi järjesti 16. huhtikuuta 2026 Jyväskylässä laajan tietoturvatilaisuuden ja varoitti, että verkkorikollisten hyökkäykset kohdistuvat entistä tarkemmin suomalaisten luottamukseen viranomaisia kohtaan – ja jokainen yksityishenkilö sekä yritys voi olla seuraava kohde.

Luvut ovat hätkähdyttäviä – ja vain osa totuudesta

Tietoverkkoavusteiset petokset ovat kasvaneet räjähdysmäisesti Suomessa. Poliisille ilmoitettujen tietoverkkorikosten rikoshyöty kasvoi edellisestä vuodesta noin 70 prosenttia. Pelkästään vuonna 2024 kirjattiin yli 32 000 rikosilmoitusta – käytännössä lähes 90 ilmoitusta päivässä.

Luvut kertovat kuitenkin vain osan totuudesta. Suuri osa verkkorikoksista jää kokonaan ilmoittamatta. Uhrit häpeävät, uskovat ettei ilmoitus johda mihinkään tai eivät edes tiedä joutuneensa huijatuksi. Todellinen menetys suomalaisilta on todennäköisesti huomattavasti suurempi kuin virallinen 88 miljoonaa euroa.

Suomen poliisi ja useat viranomaiset järjestivät 16. huhtikuuta 2026 Jyväskylässä julkisen tapahtuman "Alert Online – miten toimit netissä turvallisesti?". Tilaisuudessa rikosylikonstaapeli Markus Antila korosti erityisesti, että rikolliset hyödyntävät suomalaisten poikkeuksellisen korkeaa luottamusta viranomaisia ja julkisia digitaalisia palveluita kohtaan. Luottamus on vahvuus – mutta rikollisten silmissä myös haavoittuvuus.

Yleisimmät huijaustavat: mitä poliisi varoittaa?

Poliisi eritteli tilaisuudessa yleisimmät verkkopetostyypit Suomessa.

Tietojenkalastelu (phishing)

Yleisin petostyyppi on phishing, jossa rikollinen lähettää viestin, joka jäljittelee tuttua viranomaista tai palvelua. Juuri nyt yleinen esimerkki on Suomi.fi-palvelun väärennökset: rikolliset lähettävät sähköposteja tai tekstiviestejä, jotka näyttävät tulevan Suomen valtion virallisesta digitaalisesta asiointipalvelusta. Viestit pyytävät kirjautumaan tai vahvistamaan henkilötietoja.

Rikosylikonstaapeli Antila varoitti erityisesti, että rikolliset päivittävät huijauksiaan jatkuvasti aina uusien julkisten palvelujen käyttöönoton myötä. Uusi palvelu = uusi huijausaalto muutaman viikon sisällä.

Sijoitushuijaukset

Toiseksi yleisin ja taloudellisesti tuhoisin petostyyppi on sijoitushuijaukset. Poliisin mukaan ylivoimaisesti suurin osa verkon sijoitusvinkkeistä on huijauksia. Tyypillinen rakenne: lupaus poikkeuksellisen suurista tuotoista lyhyessä ajassa, kehotus siirtää rahat pikaisesti ja vakuuttelu "erityispaikasta" sijoituksessa. Kerran uhri siirtää rahat, niitä ei enää nähdä.

Romanssipetokset ja asiakirjahuijaukset

Romanssipetoksissa rikollinen rakentaa useiden kuukausien aikana aidon tuntuisen suhteen verkon kautta ennen kuin pyytää rahaa äkilliseen hätätapaukseen vedoten. Asiakirjahuijaukset puolestaan lupaavat taloudellista hyötyä tekaistuihin sopimuksiin tai dokumentteihin nojaten.

Uusi uhka: väkivaltaisiin rikoksiin rekrytointi verkossa

Poliisin tilaisuudessa nousi esiin uudenlainen, erityisen huolestuttava ilmiö: rikolliset rekrytoivat henkilöitä väkivaltaisiin tekoihin väärennettyjen työtarjousten kautta. Mainokset näyttävät tavallisilta työilmoituksilta – "kuljettaja", "pakettien toimittaja" tai "tilapäinen avustaja" – mutta tosiasiassa pyrkivät palkkaamaan kuriireita laittomaan toimintaan tai tekemään uhreista tahattomia osallisia rikollisiin tapahtumiin.

Tämä kertoo, että verkkorikollisuus on kehittymässä pelkästä taloudellisesta petoksesta laajemmaksi rikolliseksi ekosysteemiksi. Se rekrytoi myös tietämättömiä henkilöitä, joita ei voida pitää rikollisina – mutta jotka voivat silti joutua oikeudelliseen vastuuseen.

Miten tietoturva-asiantuntija suojaa sinut ja yrityksesi?

Verkkorikollisuudelta suojautuminen ei enää ole pelkästään yksittäisen käyttäjän vastuulla. Yritykset ja organisaatiot ovat erityisen haavoittuvia, koska yksi klikkauksen tekevä työntekijä voi avata rikollisille pääsyn koko yrityksen järjestelmiin, asiakastietoihin ja taloudellisiin tietoihin.

Kyberturvallisuuskeskus julkaisee ajantasaisia tiedotteita aktiivisista uhista sekä käytännön ohjeita sekä yksityishenkilöille että organisaatioille. Tiedotteiden säännöllinen seuraaminen on yksi ennakoivan tietoturvan perusteista.

IT-tietoturva-asiantuntija voi auttaa yrityksesi suojauksessa konkreettisesti:

• Haavoittuvuuskartoitus – mitkä järjestelmät ja prosessit ovat suurimmassa vaarassa tällä hetkellä?
• Henkilöstökoulutus – miten tunnistaa phishing-viestit, sijoitushuijaukset ja tekaistujen työtarjousten merkit?
• Tekniset suojaukset – monivaiheinen tunnistautuminen, ohjelmistopäivitykset, varmuuskopiointi ja käyttöoikeuksien hallinta
• Toimintasuunnitelma häiriötilanteeseen – mitä tehdään, jos tietomurto kuitenkin tapahtuu?

Investointi tietoturvaan etukäteen on lähes aina halvempaa kuin tietomurron seurausten korjaaminen jälkikäteen, johon liittyy lakisääteiset ilmoitusvelvollisuudet, maine-haitat ja mahdolliset korvausvaatimukset.

Lue myös: Spotify-huijaus leviää Suomessa – miten suojaat tilisi

Mitä tehdä, jos joudut uhriksi?

Jos epäilet joutuneesi verkkohuijauksen kohteeksi, toimi välittömästi:

1. Ota yhteyttä pankkiisi ja pyydä epäilyttävien maksujen peruuttamista tai tilin väliaikaista sulkemista
2. Soita poliisin palvelunumero 020 333
3. Vaihda kaikkien tärkeiden palveluiden salasanat heti ja ota monivaiheinen tunnistautuminen käyttöön
4. Tee rikosilmoitus – myös silloin, kun summa tuntuu pieneltä

Rikosilmoitus on tärkeä, vaikka yksittäistä rikosta ei saataisikaan ratkottua. Se auttaa poliisia kokonaiskuvan hahmottamisessa ja laajempien rikollisverkostojen tunnistamisessa.

Suomi perusti valtakunnallisen kyberrikosyksikön

Verkkorikostorjunnan parantamiseksi Suomen poliisi perusti toukokuussa 2024 valtakunnallisen Tietoverkkoavusteisten rikosten tutkintayksikön Sisä-Suomen poliisilaitokseen. Yksikkö toimii pilottina, jonka tulosten perusteella Poliisihallitus tekee päätöksen toiminnan jatkosta.

Uusi yksikkö tehostaa poliisin kykyä tutkia yhä monimutkaisempia verkkorikoksia, jotka ylittävät yksittäisten poliisilaitosten resurssit. Kansainvälinen yhteistyö on olennaista, koska monet verkkorikolliset toimivat useiden maiden rajojen yli.

Milloin ottaa yhteyttä IT-asiantuntijaan?

Tietoturva ei ole kertaluonteinen projekti – se vaatii jatkuvaa ylläpitoa, koska uhat kehittyvät jatkuvasti. Jos yrityksesi ei ole päivittänyt tietoturvakäytäntöjään viimeiseen vuoteen, käyttää samoja salasanoja useissa järjestelmissä tai ei ole kouluttanut henkilöstöä phishing-viestien tunnistamiseen, nyt on oikea hetki toimia.

Käytännön vinkit: viisi tapaa parantaa tietoturvaasi heti tänään

Poliisi korostaa, että yksinkertaisetkin toimet vähentävät merkittävästi uhriksi joutumisen riskiä:

1. Käytä monivaiheista tunnistautumista kaikissa tärkeissä palveluissa – sähköposti, pankki, some. Vaikka salasana varastetaan, toinen tekijä estää kirjautumisen.
2. Tarkista lähettäjän sähköpostiosoite huolellisesti ennen kuin klikkaat linkkejä. Viralliset palvelut eivät pyydä salasanaa tai pankkitietoja sähköpostilla.
3. Pysähdy ennen kuin toimit – kiireellisyys on huijauksen merkki. Laillinen palvelu ei uhkaa sulkea tiliä 24 tunnin kuluessa.
4. Käytä eri salasanaa eri palveluissa ja tallenna ne salasananhallintaohjelmaan. Yhden salasanan vuoto ei silloin kaada kaikkia tilejä.
5. Tarkista tilisi säännöllisesti epäilyttävän toiminnan varalta – kirjautuminen tuntemattomasta paikasta tai maksu, jota et tunnista.

Lue myös: Suomen poliisi varoitti satoja DDoS-palvelujen käyttäjiä – mitä se tarkoittaa sinulle?

Verkkorikolliset ovat ammattilaisia, jotka kehittävät menetelmiään jatkuvasti. Paras suoja on ennakointi – eikä tietoturva-asiantuntijan konsultointi vaadi läheskään niin suuria resursseja kuin tietomurron seurausten korjaaminen jälkikäteen.