Suomen poliisi varoitti satoja DDoS-palvelujen käyttäjiä: mitä yrityksesi pitää tietää kyberturvallisuudesta

IT-turvallisuusasiantuntija tarkastelee DDoS-hyökkäystä näytöltä Helsinkiläisessä toimistossa
Sofia Sofia MäkinenTietotekniikka
4 minuutin luku 18. huhtikuuta 2026

Suomen poliisi varoitti huhtikuussa 2026 satoja suomalaisia DDoS-palvelujen käyttäjiä: palvelunestohyökkäys on rikos, josta voi seurata rikossyyte. Operation PowerOFF -operaatio osoittaa, että kyberturvallisuus koskettaa jokaista yritystä ja yksityishenkilöä – ja että viranomaiset seuraavat verkkorikollisia aiempaa tehokkaammin.

Kansainvälinen operaatio paljasti tuhansia rikollisia – myös Suomessa

Keskusrikospoliisi (KRP) osallistui 13. huhtikuuta 2026 käynnistyneeseen Operation PowerOFF -kansainväliseen operaatioon, johon osallistui 21 maata. Operaatiossa takavarikoitiin 53 laitonta DDoS-palvelualuetta ja lähetettiin yli 75 000 varoitusviestiä käyttäjille maailmanlaajuisesti – mukaan lukien satoja suomalaisia.

Europol koordinoi operaatiota ja analysoi yli kolmen miljoonan käyttäjätilin tietokannat, jotka oli kerätty aiemmissa takavarikoinneissa. Suomen poliisin rikosylikomisario Mikko Rauhamaa totesi virallisessa tiedotteessa, että "palvelunestohyökkäys voi täyttää esimerkiksi tietojärjestelmän häirinnän tai viestintäsalaisuuden loukkaamisen tunnusmerkistön."

Operaation tulokset olivat mittavat: 4 henkilöä pidätettiin, 25 kotietsintää suoritettiin eri maissa ja yli 100 laittoman DDoS-palvelun URL-osoitetta poistettiin hakukoneista. Suomessa yhteydenotot tehtiin sähköpostitse, ja lisätiedusteluihin vastaa osoite poweroff.krp@poliisi.fi.

Miksi DDoS-hyökkäys on vakava rikos Suomessa

DDoS (Distributed Denial of Service) -hyökkäys tarkoittaa, että kohteena olevaa palvelinta tulvitetaan niin massiivisella liikenteellä, ettei se enää pysty palvelemaan normaaleja käyttäjiä. Monet nuoret ovat kokeilleet niin sanottuja "booter" tai "stresser" -palveluja ajatellen sitä harmiuttomana pilanteona – todellisuus on toinen.

Suomen rikoslain mukaan tietojärjestelmän häirintä voi johtaa sakkorangaistukseen tai jopa vankeusrangaistukseen. Hyökkäys voidaan tuomita myös viestintäsalaisuuden loukkaamisena. Erityisen vakavaa on se, jos hyökkäys kohdistuu kriittiseen infrastruktuuriin – kuten sairaaloiden, hätäkeskusten tai energiaverkon järjestelmiin – jolloin rangaistukset ovat huomattavasti ankarampia.

Satoja varoituksen saaneita suomalaisia ei tällä hetkellä pidetä rikoksesta epäiltyinä, mutta poliisi on selvästi ilmoittanut: DDoS-palvelujen jatkuva käyttö voi johtaa täysimittaiseen rikostutkintaan ja rikossyytteisiin.

Miten DDoS-hyökkäys vaikuttaa suomalaisiin yrityksiin

Yritysten näkökulmasta DDoS-uhka on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Hyökkäys voi lamauttaa verkkokaupan, yrityksen sisäiset järjestelmät tai asiakaspalveluportaalin tunneiksi tai päiviksi aiheuttaen suoria taloudellisia tappioita ja mainevahinkoa.

Europolin arvioiden mukaan yksi merkittävä DDoS-hyökkäys voi aiheuttaa keskikokoiselle yritykselle kymmeniä tuhansia euroja vahinkoja. Tyypilliset seuraukset yritykselle hyökkäyksestä:

  • Verkkopalvelun katkos tunteista vuorokausiin
  • Myynnin menetykset erityisesti verkkokaupalle
  • IT-infrastruktuurin korjauskustannukset nousevat usein tuhansiin euroihin
  • Asiakkaiden luottamuksen heikkeneminen pitkäaikaisesti
  • Mahdolliset sopimussakot, jos palvelutasosopimus (SLA) rikkoutuu
  • Henkilöstön ylityöt ja hätäkorjaukset lisäävät kustannuksia

Suomen Kyberturvallisuuskeskus (NCSC-FI) suosittelee kaikkia yrityksiä valmistautumaan DDoS-uhkiin ennakoivasti eikä vasta hyökkäyksen jälkeen.

NIS2-direktiivi velvoittaa yrityksiä – oletko jo vaatimustenmukaisessa tilassa?

Euroopan unionin NIS2-direktiivi (Network and Information Security 2) tuli Suomessa voimaan vuonna 2024. Se velvoittaa keskeisten ja tärkeiden sektorien yritykset ottamaan kyberturvallisuusriskit vakavasti käytännön toimenpitein.

Direktiivi koskee muun muassa energia-, liikenne-, terveys- ja digitaaliinfrastruktuurisektoreita sekä suuria ja keskisuuria yrityksiä. Suomessa NIS2-direktiivin rikkominen voi johtaa hallinnollisiin seuraamuksiin, joiden enimmäismäärä on 10 miljoonaa euroa tai 2 % yrityksen maailmanlaajuisesta vuosiliikevaihdosta. Traficoms on Suomen toimivaltainen valvontaviranomainen NIS2-asioissa.

NIS2 myös velvoittaa yritykset raportoimaan vakavista kyberturvallisuuspoikkeamista, kuten DDoS-hyökkäyksistä, toimivaltaiselle viranomaiselle 24 tunnin kuluessa havaitsemisesta ja antamaan täydellisen raportin 72 tunnin sisällä. Tämä on radikaali muutos verrattuna aiempaan käytäntöön, jossa monet yritykset yrittivät pitää tietoturvaloukkaukset piilossa.

Mitä yrityksen tulee tehdä nyt – IT-asiantuntijan suositukset

Kyberturvallisuusasiantuntijat korostavat, että DDoS-hyökkäyksiltä ei voi suojautua jälkikäteen – varautuminen on tehtävä ennen hyökkäystä. Keskeisiä toimenpiteitä ovat:

Tekninen suojaus: DDoS-mitigaatiopalvelut, kuten sisältönjakeluverkot (CDN) ja liikenteen suodatuspalvelut, ovat tehokkain tapa torjua hyökkäyksiä. Pilvipalveluntarjoajat tarjoavat usein DDoS-suojausta osana peruspalveluaan, mutta vain tiettyyn liikennetasoon asti. Kriittistä infrastruktuuria operoivien yritysten on usein syytä hankkia erillinen DDoS-suojauspalvelu.

Reagointisuunnitelma: Jokaisen yrityksen tulisi dokumentoida selkeä toimintasuunnitelma DDoS-hyökkäyksen varalle. Kenen puoleen kääntyä, miten tiedottaa asiakkaille ja kuinka nopeasti palvelu voidaan palauttaa? Ilman kirjallista suunnitelmaa toiminta on kaaosta paineen alla.

Vakuutusturva: Kyberturvallisuusvakuutukset kattavat monissa tapauksissa DDoS-hyökkäysten aiheuttamat liiketoimintakatkokset ja korjauskustannukset. On tärkeää tarkistaa vakuutusturvan kattavuus ja omavastuut ennen hyökkäystä.

Henkilöstön koulutus: Merkittävä osa kyberturvallisuusriskeistä johtuu inhimillisistä virheistä. Henkilöstön säännöllinen koulutus auttaa tunnistamaan uhkia ja toimimaan oikein.

Jos sait poliisin varoitusviestin DDoS-palvelujen käytöstä tai epäilet, että yrityksesi on joutunut kyberuhkan kohteeksi, kannattaa konsultoida IT-turvallisuusasiantuntijaa välittömästi. Asiantuntija pystyy arvioimaan nykyisen tietoturvatason, tunnistamaan haavoittuvuudet ja rakentamaan kestävän suojastrategian.

Booter-palvelut kasvattivat suosiotaan – miksi nuoret käyttävät niitä?

Tutkijat ovat selvittäneet, miksi DDoS-for-hire -palvelut houkuttelevat erityisesti nuoria käyttäjiä. Palvelut ovat usein markkinoitu "stressereinä" – ikään kuin ne olisivat laillisia palvelinsovelluksia oman verkon kuormituksen testaamiseen. Todellisuudessa palveluja käytetään useimmiten muiden palvelimien, pelitilejen tai verkkosivujen hyökkäämiseen.

Operaatiossa PowerOFF takavarikoiduista 53 palvelusta monilla oli käyttäjäystävälliset verkkosivut, hinnoittelu suunnitelmineen ja jopa asiakaspalvelu – kaikki suunniteltu luomaan vaikutelma laillisuudesta. Europolin mukaan osa palveluista oli ollut toiminnassa jo vuodesta 2013, ja ne olivat keränneet satoja tuhansia tilaajia.

Nuorten käyttäjien motiiveina on usein kostaminen verkkopelaajille, kilpailijoiden häiritseminen tai puhdas uteliaisuus tekniikan rajoista. Poliisi muistuttaa, että tietämättömyys laista ei vapauta vastuusta – myös alaikäiset voivat joutua juridiseen vastuuseen vakavista kyberrikoksista.

Kyberturvallisuuden merkitys suomalaiselle pk-yritykselle

Suomalaiset pk-yritykset ovat usein aliresursoituja kyberturvallisuuden suhteen. Vuoden 2025 Kyberturvallisuuskeskuksen raportin mukaan lähes 60 % suomalaisista pk-yrityksistä ei ollut teettänyt tietoturva-arviointia viimeisen kahden vuoden aikana.

DDoS-hyökkäykset kohdistuvat yhä useammin juuri pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, koska näillä on usein heikompi suojaus kuin suurilla organisaatioilla. Hyökkääjät tietävät tämän ja valitsevat kohteensa strategisesti.

Ulkopuolisen IT-turvallisuusasiantuntijan käyttö on usein kustannustehokkain tapa varmistaa, että yrityksen tietoturva on kunnossa. Asiantuntija pystyy tunnistamaan haavoittuvuudet, joita yrityksen oma henkilöstö ei välttämättä näe, ja suosittelemaan sopivia suojausmenetelmiä yrityksen kokoon ja riskiprofiiliin sopivalla tavalla.

Huomio: Tämä artikkeli on tarkoitettu yleiseksi tiedoksi kyberturvallisuudesta. Kyberturvallisuuden juridisissa kysymyksissä tai NIS2-direktiivin vaatimustenmukaisuudessa suosittelemme konsultoimaan asianajajaa tai sertifioitua IT-turvallisuusasiantuntijaa.

Haluatko tietää, onko yrityksesi kyberturvallisuus kunnossa? Expert Zoom -alustan IT-asiantuntijat osaavat arvioida yrityksesi tietoturvan tason ja auttaa rakentamaan kestävän suojauksen. Lisätietoa Operation PowerOFF -operaatiosta ja DDoS-lainsäädännöstä löydät Suomen poliisin virallisesta tiedotteesta. Lue myös, miten kyberturvallisuus vaikuttaa suomalaisiin yrityksiin.

Asiantuntijamme

Edut

Nopeita ja tarkkoja vastauksia kaikkiin kysymyksiisi ja avunpyyntöihisi yli 200 kategoriassa.

Tuhannet käyttäjät ovat antaneet arvosanan 4,9/5 avustajiemme antamista neuvoista ja suosituksista.