Sosiaali- ja terveysministeriö tiedotti 20.11.2026, että hyvinvointialueindeksiin sidottujen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen enimmäismääriä tarkistetaan vuoden 2027 alusta 2,71 prosenttia. Kansaneläkeindeksiin sidottu asiakasmaksukatto ei muutu, vaan pysyy 815 eurossa.
Kaksi indeksiä, kaksi tarkistusrytmiä
Tarkistuksen taustalla on lainsäädäntömuutos, joka tehtiin kuluneen vuoden aikana. Ministeriön tiedotteen mukaan valtaosa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista on nyt sidottu hyvinvointialueindeksiin, ja näitä maksuja tarkistetaan jatkossa vuosittain. Muutoksen tavoitteena oli, että asiakasmaksut vastaavat paremmin palvelujen tuottamisen kustannuskehitystä ja että asiakkaiden maksurasitus pysyy kohtuullisena. Vuoden 2027 alussa voimaan tulevat tarkistukset ovat ensimmäiset, jotka tehdään uuden sääntelyn mukaisesti.
Osa euromääristä on silti edelleen kansaneläkeindeksissä. Niitä tarkistetaan kahden vuoden välein. Tiedotteen mukaan tähän ryhmään kuuluvat maksukatto sekä maksukaton täyttymisen jälkeen perittävä lyhytaikaisen laitoshoidon ja laitospalvelun ylläpitomaksu. Nämä määrät tarkistettiin viimeksi syksyllä 2025, joten vuodelle 2027 niihin ei tehdä muutoksia.
Hyvinvointialueiden talous ja palvelut ovat olleet esillä myös aiemmin, ja saman aihepiirin taustaa löytyy artikkelistamme Keski-Suomen hyvinvointialueen säästöt 2026. Indeksitarkistus tarkoittaa, että euromäärät päivitetään sovitun indeksin muutoksen mukaan eikä jokaista maksua päätetä erikseen uudelleen. Hyvinvointialueindeksi seuraa hyvinvointialueiden hintakehitystä, kun taas kansaneläkeindeksiin sidotut määrät päivittyvät harvemmin. Tässä jutussa keskitytään siihen, mitä ministeriön julkaisema aineisto kertoo vuoden 2027 maksuista.
Lain euromäärät ja asetuksen euromäärät tarkistetaan eri tavoin
Asiakasmaksujen enimmäismääristä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa ja asetuksessa. Tiedotteen mukaan lakiin sisältyvien euromäärien indeksitarkistukset tehdään sosiaali- ja terveysministeriön säädösilmoituksella. Asiakasmaksuasetuksessa säädettyjä enimmäismääriä tarkistetaan valtioneuvoston asetuksella.
Asetuspuolen päätös on jo tehty. Valtioneuvoston yleisistunto hyväksyi 19.11.2026 asetuksen STM/2026/172, joka muuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettua asetusta (912/1992). Esittelijänä oli hallitussihteeri Karin Koistinen, ja asian ministerinä oli Wille Rydman. Päätössivun mukaan asetuksessa säädettyjä euromääriä tarkistetaan hyvinvointialueiden hintaindeksin muutoksen mukaisesti, mikä tarkoittaa pyöristyssääntöineen noin 2,71 prosentin korotusta maksujen enimmäismääriin. Asetukseen tehdään lisäksi tekninen korjaus, ja muutos tulee voimaan 1.1.2027.
Sana "noin" kannattaa lukea tarkasti. Päätössivu kertoo korotuksen olevan noin 2,71 prosenttia pyöristyssääntöjen kanssa, joten yksittäisen maksun lopullinen euromäärä riippuu pyöristyksestä. Ministeriö on liittänyt tiedotteeseen taulukon asiakasmaksuista vuodelle 2027, ja täsmälliset enimmäismäärät on luettava siitä.
Maksukatto 815 euroa kerryttää vain osaa maksuista
Ministeriön maksukattosivun mukaan julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuissa on kalenterivuosittainen maksukatto. Vuonna 2026 se on 815 euroa, ja tiedotteen mukaan summa säilyy samana vuonna 2027. Kun katto ylittyy, palvelut ovat maksuttomia kaikille niille henkilöille, joiden maksut ovat yhdessä kerryttäneet maksukattoa. Alle 18-vuotiaan käyttämistä palveluista perityt maksut lasketaan yhteen hänen huoltajansa maksujen kanssa.
Maksukattoon lasketaan sivun mukaan muun muassa:
- terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkäripalvelujen maksut
- fysioterapiamaksut ja sarjahoidon maksut
- sairaalan poliklinikkamaksut ja päiväkirurgian maksut
- lyhytaikaisen laitoshoidon ja laitospalvelun maksut
- yö- ja päivähoidon maksut sekä kuntoutushoidon maksut
- suun terveydenhuollon käynti- ja toimenpidemaksut, kuitenkin ilman hammasteknisiä kuluja, kuten proteeseista, purentakiskoista, oikomiskojeista ja uniapneakiskoista aiheutuvia kuluja
- tilapäisen kotisairaanhoidon ja kotisairaalan maksut, terapioista perityt maksut sekä toimeentulotuella maksetut maksut
Maksukattoa kerryttävät myös ostopalveluina tuotetut palvelut, jos ne kuuluvat hyvinvointialueen järjestämisvastuulle.
Kattoon ei sen sijaan lasketa maksuja sairaankuljetuksesta, lääkärintodistuksista tai yksityislääkärin lähetteellä tehdyistä laboratorio- ja kuvantamistutkimuksista. Sen ulkopuolelle jäävät myös sosiaalihuollon palvelut lyhytaikaista laitospalvelua lukuun ottamatta, tulosidonnaiset palvelut, palvelusetelin omavastuut, kuljetuspalvelujen omavastuut ja täysin yksityiset palvelut, joiden järjestämisestä hyvinvointialue ei vastaa. Lisäksi katto ei kerry maksuista, jotka on korvattu asiakkaalle esimerkiksi työtapaturmavakuutuksen perusteella.
Lääkekustannuksilla on oma kalenterivuosittainen kattonsa, joka on sivun mukaan 636,16 euroa vuonna 2026. Sivu viittaa lääkekattoon Kelan vuosiomavastuuna, ja se on eri raja kuin 815 euron maksukatto. Tämän tiedotteen indeksitarkistukset eivät koske lääkekattoa. Kela-etuuksien taustaa voi lukea jutustamme Kelan etuudet 2026.
Esimerkki: 100 euron maksu ja 860 euron kuittipino
Seuraavat luvut ovat havainnollistavia esimerkkejä, eivät ministeriön ilmoittamia maksuja. Ne on laskettu ministeriön aineistossa esitetyillä prosenteilla ja rajoilla.
Ensimmäinen esimerkki koskee indeksitarkistusta. Jos jonkin hyvinvointialueindeksiin sidotun maksun enimmäismäärä olisi vuonna 2026 sata euroa, 2,71 prosentin korotus tarkoittaisi 2,71 euroa lisää eli 102,71 euroa (oma laskelmamme ennen pyöristyssääntöjä). Jos ministeriön taulukossa sama maksu on pyöristetty toisin, taulukon luku on se, joka pätee. Korotus on siis pieni yksittäisellä käyntikerralla. Se kannattaa silti huomioida, jos samaan maksuun palataan monta kertaa vuoden aikana ja kertymää seurataan kuiteista.
Toinen esimerkki koskee maksukattoa. Oletetaan, että huoltaja on maksanut vuoden 2027 aikana kattoon kuuluvista palveluista 600 euroa ja hänen alle 18-vuotias lapsensa 260 euroa. Maksukattosivun mukaan alaikäisen maksut lasketaan yhteen huoltajan maksujen kanssa, joten kertymä on 600 + 260 = 860 euroa. Koska 860 on 45 euroa enemmän kuin 815 (oma laskelmamme), perheellä on sivun mukaan oikeus saada liikaa suoritetut maksut takaisin.
Jos kertymä olisi vastaavasti 810 euroa, katosta puuttuisi 5 euroa (815 − 810, oma laskelmamme). Jos seuraava kattoon kuuluva maksu olisi esimerkiksi 12 euroa, kertymä ylittäisi rajan 7 eurolla (12 − 5, oma laskelmamme), ja ylittymisen jälkeen palvelut ovat maksuttomia niille, joiden maksut kertymään kuuluvat. Jos taas osa kuiteista koskee sairaankuljetusta tai lääkärintodistuksia, ne eivät kerrytä kattoa lainkaan, vaikka kuittien yhteissumma ylittäisi 815 euroa.
Kolmas huomio koskee kuittien lajittelua. Jos vuoden aikana kertyy esimerkiksi 400 euroa terveyskeskuksen lääkärimaksuja ja 150 euroa fysioterapiamaksuja, molemmat kuuluvat sivun luettelon mukaan kattoon, ja kertymä on 550 euroa (oma laskelmamme). Jos samalta vuodelta on lisäksi 80 euron sairaankuljetuslasku, se ei lisää kertymää, joten kertymä pysyy 550 eurossa ja katosta puuttuu 265 euroa (815 − 550, oma laskelmamme).
Maksukaton seuranta jää asiakkaalle, ja takaisinmaksu vaatii vaatimuksen
Maksukattosivun mukaan asiakkaan on itse seurattava maksukaton täyttymistä ja ylittymistä. Alkuperäiset maksukuitit on säilytettävä, ja ne on esitettävä pyydettäessä. Hyvinvointialueella on oikeus saada ja kerätä välttämättömiä tietoja katon täyttymisen seuraamiseksi. Laskulla on oltava tieto siitä, kerryttääkö asiakasmaksu maksukattoa, joten kuitista ja laskusta kannattaa katsoa tämä merkintä.
Kun katto on ylittynyt, hyvinvointialue antaa asiakkaalle todistuksen maksukaton täyttymisestä. Jos asiakas on kalenterivuoden aikana maksanut kattoon sisältyvistä palveluista enemmän kuin katto sallii, hänellä on oikeus saada liikaa suoritetut maksut takaisin. Vaatimus tehdään hyvinvointialueelle katon ylittymistä seuraavan kalenterivuoden aikana. Jos katto ylittyy vuonna 2027, vaatimukselle on siis aikaa vuoden 2028 loppuun (oma päätelmämme sivun säännöstä).
Ylläpitomaksu on erillinen asia. Lyhytaikaisesta laitoshoidosta ja laitospalvelusta, kuten sairaalan tai terveyskeskuksen vuodeosastohoidosta, voidaan 18 vuotta täyttäneeltä periä ylläpitomaksu myös katon täyttymisen jälkeen. Sen määrä on sidottu kansaneläkeindeksiin eikä muutu vuodelle 2027.
Eduskunnassa on kaksi erillistä esitystä, joita indeksitarkistus ei koske
Tiedotteen mukaan eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan hallituksen esitys HE 185/2026 vp. Siinä ehdotetaan muun muassa uusia erityistutkimusmaksuja, leikkaus- ja toimenpidemaksua sekä kuolinpesältä perittäviä maksuja. Lisäksi esitys sisältää ehdotuksen tiettyjen terveydenhuollon asiakasmaksujen enimmäismäärien korottamisesta asetuksella. Tiettyjen pitkäaikaisten palvelujen tulosidonnaisiin maksuihin esitettävät muutokset ovat käsiteltävinä esityksessä HE 180/2026 vp.
Ministeriö korostaa, että nämä ehdotukset ovat erillisiä vuoden 2027 indeksitarkistuksista. Ministeriön sivulla on lisäksi 21.9.2026 julkaistu tiedote, jonka otsikon mukaan hallitus esittää uusia asiakasmaksuja erikoissairaanhoitoon. Esitykset eivät ole vielä voimassa, joten niistä ei voi päätellä vuoden 2027 laskujen sisältöä. Se, mitä eduskunta lopulta päättää, selviää vasta käsittelyn jälkeen. Siksi vuoden 2027 maksuja arvioidessa kannattaa erottaa kaksi asiaa: jo päätetty indeksitarkistus ja vasta käsittelyssä olevat ehdotukset.
Mitä asiakkaan kannattaa tarkistaa ennen 1.1.2027
Ensimmäinen tarkistettava asia on, mihin indeksiin oma maksu kuuluu. Hyvinvointialueindeksiin sidotut maksut nousevat noin 2,71 prosenttia, kun taas maksukatto ja katon täyttymisen jälkeinen ylläpitomaksu pysyvät ennallaan. Täsmälliset euromäärät löytyvät ministeriön taulukosta, ja asetus STM/2026/172 on luettavissa valtioneuvoston päätössivulla.
Tarkistuksessa auttaa se, että vuoden 2026 ja vuoden 2027 maksut pidetään omissa pinoissaan: maksukatto lasketaan kalenterivuosittain, joten joulukuun lasku ja tammikuun lasku kuuluvat eri vuoden kertymään. Toiseksi kannattaa aloittaa kuittien keruu heti vuoden alusta. Alkuperäiset kuitit on säilytettävä, ja laskussa pitäisi olla merkintä siitä, kerryttääkö maksu kattoa. Kolmanneksi on hyvä pitää erillään ne maksut, jotka eivät kerrytä kattoa, kuten sairaankuljetus ja lääkärintodistukset. Perheessä alaikäisen ja huoltajan maksut lasketaan yhteen, joten kertymää kannattaa seurata yhtenä lukuna.
Jos lasku tai kertymä jää epäselväksi, ministeriön ohje on ottaa ensisijaisesti yhteyttä siihen hyvinvointialueeseen, joka vastaa palvelun järjestämisestä ja maksujen määräämisestä. Hyvinvointialueen velvollisuus on vastata tiedusteluihin ja tarvittaessa antaa ohjausta ja neuvontaa. Jos kokee tulleensa kohdelluksi väärin, voi olla yhteydessä hyvinvointialueen sosiaali- tai potilasasiamieheen. Perustiedot katon laskennasta ovat ministeriön sivulla Terveydenhuollon maksukatto.

Laura Virtanen