Sointu Borgin munasolut hylättiin luovutuksesta – gynekologi selittää, kuka voi lahjoittaa ja kuka ei

Sointu Borg, 33, kertoi TikTokissa kesäkuun 2026 lopussa järkyttyneensä, kun hänen munasolujaan ei hyväksytty lahjoitettaviksi. Syy oli yllätys: Borgin veli Topi on autismikirjolla, ja Suomen hedelmöityshoitolainsäädäntö voi estää munasolujen luovutuksen, jos lähisukulaisella on tiettyjä perinnöllisiä diagnooseja. "En voi olla ainut, kenen mielestä tää on helvetin kummallista", somevaikuttaja kirjoitti sosiaalisessa mediassa nähtyään munasolujenluovutusilmoituksen. Borgin julkinen puheenvuoro keräsi tuhansia reaktioita ja herätti laajan verkkokeskustelun Suomessa.

Borgin kokemus nosti esiin kysymyksen, josta puhutaan harvoin julkisesti: ketkä todellisuudessa voivat lahjoittaa munasoluja Suomessa, millä perusteilla hakemus voidaan hylätä, ja mitä jokaisen munasolujen luovutusta harkitsevan tulisi tietää ennen kuin ottaa yhteyttä klinikalle?

Miksi lähisukulaisen autismi voi estää luovutuksen?

Suomen hedelmöityshoitolaki (1237/2006) edellyttää, että munasolujen luovuttajan terveystiedot ja suvun sairaushistoria kartoitetaan perusteellisesti ennen luovutuksen hyväksymistä. Laissa kielletään luovutus, jos se voisi siirtää vastaanottajalle tai syntyvällä lapselle vakavan perinnöllisen sairauden riskin.

Autismikirjo on vahvasti perinnöllinen: tutkimusten mukaan periytyvyysaste on 60–90 prosenttia. Tämän vuoksi hedelmöityshoitoklinikat arvioivat hakijan lähisukulaisten diagnoosit osana seulontaa. Jos yhdellä tai useammalla lähisukulaisella on autismikirjon tai ADHD:n diagnoosi, luovutushakemus voidaan hylätä – ei siksi, että hakija itse olisi sairas, vaan koska lapsen periytymisriski kasvaa tilastollisesti.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tilanne olisi kaikille sama. Autismikirjo on laaja, ja klinikat tekevät aina tapauskohtaisen arvion. Jos perheessä on vain yksi lievä tapaus, jotkut klinikat saattavat arvioida tilanteen eri tavalla kuin silloin, kun useammalla lähisukulaisella on vahvoja diagnooseja.

Sama koskee muitakin sairauksia: tyypin 1 diabetes, skitsofrenia, kaksisuuntainen mielialahäiriö, lihassairaudet ja tietyt rakenteelliset kehityshäiriöt voivat olla esteenä luovutukselle. Jokainen tapaus arvioidaan kuitenkin erikseen.

Kuka voi lahjoittaa munasoluja?

Suomessa munasolujen luovuttaja on tyypillisesti 20–35-vuotias nainen, jolla ei ole vakavia perinnöllisiä sairauksia itsellään eikä lähisukulaisilla. Omia lapsia ei edellytetä – luovuttaja voi olla myös lapsetonkin nainen, joka haluaa auttaa toista perhettä.

Muita keskeisiä kriteereitä:

• Tupakoimattomuus: tupakoinnin on täytynyt loppua vähintään kolme kuukautta ennen luovutusta. Myös sähkötupakointi huomioidaan.
• Yleinen terveys: BMI:n on yleensä oltava 18–29 kg/m², ja luovuttajan tulee olla fyysisesti terve
• Ei tartuntatauteja: HI-virus, hepatiitti B ja C sekä muut tarttuvat taudit estävät luovutuksen
• Ei vakavia psykiatrisia diagnooseja: arviointi tehdään yksilökohtaisesti, ja psykologinen arviointi on osa prosessia
• Ikä: useimmat klinikat ottavat luovuttajia 20–33-vuotiaana, sillä munasarjojen kapasiteetti heikkenee iän myötä

Suomessa luovutus ei ole anonyymiä. Valvira ylläpitää rekisteriä, johon lahjoittajan tiedot kirjataan. Lahjasukusoluista syntynyt lapsi voi 18 vuotta täytettyään selvittää biologisen luovuttajansa henkilöllisyyden. Munasoluja voi lahjoittaa enintään kolme kertaa, ja yhdeltä luovuttajalta syntyvien lasten kokonaismäärä on rajoitettu viiteen perheeseen.

Mitä seulonnassa tutkitaan?

Kattava seulontaprosessi alkaa jo ennen hormonihoitoja, ja se vie useita käyntejä. Se sisältää yleensä seuraavat vaiheet:

1. Sukutaustatiedot: vähintään kaksi sukupolvea kartoitetaan yksityiskohtaisesti, mukaan lukien perinnölliset sairaudet, kehityshäiriöt ja neurologiset diagnoosit
2. Geneettiset testit: kromosomianalyysi sekä usein kantajuustestaus esimerkiksi kystisen fibroosin ja spinaalisen lihasatrofian suhteen
3. Hormonitasot: munasarjojen toimintaa arvioidaan FSH-, AMH- ja estradiolikokeilla
4. Ultraääni: munasarjojen follikkelipoolista saadaan kattava arvio, joka kertoo mahdollisista kerättävistä munasoluista
5. Psykologinen arviointi: luovuttajan motivaatiota, henkistä hyvinvointia ja kykyä käsitellä prosessin pitkäaikaiset seuraukset arvioidaan

Koko prosessi vie useita viikkoja. Jos kaikki kriteerit täyttyvät, luovuttaja aloittaa noin kaksi viikkoa kestävän hormonihoitostimulaation, jonka jälkeen munasolut kerätään lyhyessä keräystoimenpiteessä.

Korvaus nousi 350 euroon vuoden 2026 alusta

Suomessa munasolujen luovuttaja sai aiemmin 250 euron kertakorvauksen toimenpiteestä. Valtioneuvosto vahvisti asetusmuutoksen, joka nosti korvauksen 350 euroon tammikuusta 2026 alkaen. Muutos on osa väestöpoliittisen toimikunnan suositusten toimeenpanoa, jonka tavoitteena on tukea lapsitoiveita ja kasvattaa luovuttajien määrää Suomessa, missä monet klinikat kärsivät luovuttajapulasta.

Korvauksen lisäksi luovuttajalle korvataan matkakulut kaikilta luovutukseen liittyviltä käyntikerroilta sekä mahdollinen ansionmenetys, jos käynnit osuvat työaikaan. Luovutus ei siis tarkoita taloudellista tappiota.

Mitä tehdä, jos oma tilanne on epäselvä?

Sointu Borgin kokemus osoittaa, että monella on virheellinen tai puutteellinen käsitys munasolujenluovutuskriteereistä. Rajat voivat tuntua kovilta tai epäreiluilta, mutta ne perustuvat syntyvän lapsen edun turvaamiseen ja lainsäädäntöön, joka tasapainottaa monia eri intressejä.

Jos harkitset munasolujen luovuttamista tai sinulla on kysymyksiä oman hedelmällisyytesi suhteen, terveydenhuollon ammattilainen voi auttaa selvittämään tilanteen juuri sinun kohdallasi. Lue myös, miten Janni Hussi pakasti munasolunsa 34-vuotiaana – hänen tarinansa muistuttaa, että hedelmällisyyspäätökset kannattaa tehdä tietoon perustuen ja ajoissa.

Gynekologi tai hedelmällisyyslääkäri osaa arvioida yksilöllisen tilanteesi, selittää miksi tietyt kriteerit ovat olemassa ja ohjata sinut oikeiden palveluiden piiriin. Lähisukulaisen diagnoosi ei aina tarkoita automaattista hylkäämistä, joten asiantuntijan konsultaatio kannattaa ennen kuin luovuttaa toivon. Voit varata luottamuksellisen konsultaation Expert Zoomin kautta.

Sointu Borgin tapaus avaa tärkeän yhteiskunnallisen keskustelun

Borgin avoimuus nostaa esiin kysymyksen, joka koskettaa monia: millä perusteella perinnöllisyyteen liittyvät rajoitukset ovat oikeutettuja hedelmöityshoidoissa, ja missä kulkee raja lääketieteellisen varovaisuuden ja yksilön oikeuksien välillä?

Tämä on yhteiskunnallinen keskustelu, johon ei ole helppoja vastauksia. Autismikirjo on laaja spektri, jossa yksilöiden väliset erot ovat valtavia, ja pelkkä perheen diagnoosi kertoo hyvin vähän yksittäisen luovuttajan tilanteesta. Hedelmöityshoitolaki tasapainottuu syntyvän lapsen oikeuksien, luovuttajan vapauden ja vastaanottajaperheen toiveiden välillä – ja se on jatkuvassa kehityksessä.

Asiantuntijat ovat avainasemassa, kun yksilö haluaa ymmärtää, mitä lainsäädäntö tarkoittaa juuri hänen kohdallaan. Yksittäinen tapaus ei aina vastaa yleisiä ohjeita, ja siksi henkilökohtainen neuvonta lääkäriltä tai juristilta on korvaamatonta.

Tämä artikkeli on tarkoitettu yleistiedoksi eikä korvaa lääkärin tai terveydenhuollon ammattilaisen henkilökohtaista neuvontaa. Munasolunluovutuspäätökset tehdään aina yksilöllisen lääketieteellisen arvioinnin perusteella.