Elina KoskinenRallikartturi Janni Hussi, 34, paljasti hiljattain podcastissa jäädyttäneensä munasolunsa joulukuussa 2025. "Jos tulisin nyt raskaaksi, se olisi game over", Hussi kertoi avoimesti. Hänen suurin unelmansa on WRC2-mestaruus, eikä hän ole valmis luopumaan siitä vielä. Hussin rohkea avoimuus nostaa esiin kysymyksen, jonka yhä useampi suomalaisnainen kohtaa 30. ikävuoden lähestyessä: milloin munasolujen pakastaminen on oikea ja ajankohtainen ratkaisu?
Tämä artikkeli on tarkoitettu yleiseen tiedottamiseen. Se ei korvaa lääkärin tai gynekologin neuvoja. Omaa hedelmällisyystilannettaan harkitsevien suositellaan hakeutuvan ammattilaisen vastaanotolle.
Mitä munasolujen ennakoiva pakastaminen tarkoittaa?
Munasolujen ennakoiva pakastaminen – eli niin kutsuttu sosiaalinen munasolupakastus – on lääketieteellinen toimenpide, jossa naisen munasoluja kerätään ja säilytetään nestemäisessä typessä tulevaa käyttöä varten. Toisin kuin perinteinen IVF-hoito, ennakoiva pakastaminen tehdään ilman välitöntä raskaustoivetta. Tavoitteena on säilyttää mahdollisuus biologiseen lapseen myöhempää ajankohtaa varten.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastojen mukaan munasoluja on pakastettu ennakoivasti Suomessa vuosittain noin 90–170 kertaa. Luku on kasvanut tasaisesti vuodesta 2018 lähtien, josta asti THL on pitänyt asiasta rekisteriä. Suomessa ensisynnyttäjien keski-ikä on jo 30,1 vuotta, ja trendi on nousussa – mikä tekee pakastamisesta yhä ajankohtaisemman vaihtoehdon.
Hussin kaltaiset julkisuuden henkilöt, jotka puhuvat avoimesti omista valinnoistaan, madaltavat kynnystä hakea tietoa omasta tilanteesta. Aihe oli pitkään tabu, mutta on nyt yhä avoimempaa julkista keskustelua.
5 merkkiä, että munasolujen pakastamista kannattaa harkita
1. Lähestyt 35 vuoden ikää ilman välitöntä raskaustoivetta
Optimaalinen ikä pakastamiseen on 23–30 vuotta, jolloin munasolujen laatu on parhaimmillaan. Gynekologit suosittelevat toimenpidettä viimeistään ennen 35. ikävuotta – juuri se raja, jonka Hussi otti vakavasti tänä syksynä 35 täyttäessään. 35 ikävuoden jälkeen munasolujen laatu heikkenee kiihtyvällä tahdilla: 40-vuotiaana kuukausittainen hedelmöittymistodennäköisyys on enää noin 5 prosenttia, kun se 20-vuotiaana on lähes 20 prosenttia.
2. Ura tai elämäntilanne estää raskauden lähivuosina
Hussin tilanne kiteyttää kasvavan ilmiön: naiset haluavat ensin saavuttaa ammatilliset tai henkilökohtaiset tavoitteensa ennen perheen perustamista. Pakastaminen antaa biologisen liikkumavaran – raskauden voi yrittää omassa aikataulussa, ei ulkoapäin määrätyssä. Hussin sanoin: kysymys ei ole siitä, haluaako hän lapsia – vaan siitä, haluaako hän ne nyt.
3. Kumppania ei ole, mutta valinnanmahdollisuus halutaan säilyttää
Lähes puolet ennakoivaan pakastamiseen hakeutuvista naisista tekee päätöksen yksin ilman parisuhdetta. Munasoluja ei tarvitse käyttää koskaan, jos elämä kulkee eri suuntaan. Pakastaminen ei sido eikä velvoita, mutta antaa lisää aikaa tehdä omia valintoja.
4. Suvussa esiintyy varhainen vaihdevuosi-ikä
Jos äitisi tai siskosi on kokenut vaihdevuodet ennen 45. ikävuotta, myös sinulla voi olla geneettinen taipumus varhaiseen hedelmällisyyden heikkenemiseen. Tämä on vahva peruste hakeutua gynekologin arvioon ajoissa, jotta saat tietoa munasarjareservistäsi ennen kuin se ehtii laskea merkittävästi.
5. Edessä on hoitoja tai leikkauksia, jotka voivat vaikuttaa hedelmällisyyteen
Syöpähoidot, munasarjaleikkaukset ja endometrioosikirurgia voivat heikentää hedelmällisyyttä huomattavasti. Näissä tapauksissa pakastaminen on lääketieteellisesti perusteltua, ja Kela voi korvata osan kustannuksista. Asiasta kannattaa puhua hoitavan lääkärin kanssa hyvissä ajoin ennen toimenpiteiden alkamista.
Miten prosessi etenee käytännössä?
Pakastaminen vaatii tyypillisesti 10–14 päivän hormonihoidon, jolla stimuloidaan munasarjoja tuottamaan tavallista enemmän kypsyviä munasoluja. Hormonipistokset annostellaan kotona päivittäin, ja prosessia seurataan klinikkakäynneillä ultraäänellä. Hoitojakson päätteeksi munasolut kerätään kevyessä anestesiassa transvaginaalisella ultraääniohjauksella – toimenpide kestää noin 20–30 minuuttia, ja useimmat naiset palaavat normaaliin arkeen seuraavana päivänä.
Yksi hoitokierros maksaa yksityisellä klinikalla Suomessa noin 3 000–5 000 euroa, johon sisältyvät hormonilääkkeet, munasolujen keräys ja ensimmäisen vuoden säilytysmaksu. Riittävän onnistumistodennäköisyyden takaamiseksi tarvitaan usein 2–3 kierrosta ja vähintään 10–15 pakastettua munasolua. Pakastettuja munasoluja voidaan lain mukaan säilyttää viisi vuotta; erityisluvalla pidempiäkin jaksoja on mahdollista sopia klinikan kanssa.
Suomessa toimenpidettä tarjoavat muun muassa HUS:n hedelmällisyysyksikkö, Ovumia ja Fertinova. Klinikan valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota hoitokierrosten määrään, säilytyssopimusten ehtoihin sekä siihen, miten klinikka tukee potilasta koko prosessin ajan. THL seuraa hoidon yleisyyttä ja tuloksia osana hedelmällisyyshoitotilastoa.
Pakastaminen ei ole takuu – mutta se laajentaa mahdollisuuksia
Munasolujen pakastaminen ei takaa raskaaksi tulemista. Se on vakuutus mahdollisuudelle. Nuorena pakastetuilla munasoluilla on parempi laatu, ja niiden avulla voidaan tarvittaessa yrittää raskautta myöhemmin IVF-hoidon kautta.
Onnistumistodennäköisyys riippuu merkittävästi pakastamisiästä. Alle 35-vuotiaana pakastetuista munasoluista alkion kehitykseen johtaa arviolta 40–60 prosenttia. 38–40-vuotiaana pakastetuilla luku on selvästi pienempi. Hussin päätös 34-vuotiaana on siksi ajallisesti perusteltu – hän toimi juuri ennen biologista rajapyykkiä.
Hussin avoimuus käynnistää laajemman yhteiskunnallisen pohdinnan: pitääkö naisen edelleen valita uran ja perheen välillä? Pakastaminen tarjoaa ainakin biologisen valinnanvapauden – vaikka se ei poista muita elämänvalintoja eikä lupaa varmaa lopputulosta. Kyse on siitä, että omat mahdollisuudet pysyvät auki mahdollisimman pitkään.
Suomessa naisten keski-ikä ensisynnyttäjänä on jo 30,1 vuotta ja nousee edelleen. Yhä useampi nainen rakentaa ensin uraa, odottaa oikeaa kumppania tai haluaa yksinkertaisesti lisää aikaa päätökselle. Pakastaminen sopii hyvin tähän muuttuneeseen tilanteeseen.
Tarvitsetko asiantuntijan apua?
Jos haluat selvittää oman hedelmällisyystilanteesi tai harkitset munasolujen pakastamista, ensimmäinen konkreettinen askel on gynekologinen konsultaatio. AMH-verikoe (anti-Müllerian hormoni) ja antraalisten follikkelien ultraäänimittaus antavat selkeän kuvan munasarjareservistäsi – ja auttavat sinua tekemään informoidun päätöksen oikeaan aikaan.
Myös naisten terveyteen ja lisääntymiseen liittyvät kysymykset 43-vuotiaana, kuten Anne Hathawayn tapauksessa osoittavat, että rajoja ei aina ole siellä missä luulemme – mutta asiantuntijan apu on korvaamatonta oikean päätöksen tekemisessä.
Expert Zoomista löydät terveydenhuollon asiantuntijoita, jotka voivat auttaa sinua luottamuksellisesti hedelmällisyyskysymyksissä. Olipa tilanteesi samanlainen kuin Hussilla tai täysin erilainen, ammattilaisen näkökulma auttaa tekemään parhaan mahdollisen päätöksen juuri sinulle.
