Sanna VirtanenSatu Taiveaho, entinen kansanedustaja ja Autismiliiton toiminnanjohtaja, yllätti läheiset elokuussa 2026 järjestämällä puolisonsa Villen kanssa yllätyshäät. Noin 80 vierasta luuli saapuvansa tavallisiin kesäjuhliin – kukaan ei tiennyt odottavansa häävieraana. Taiveahon kirkkaanpunainen häämekko ihastuttaa sosiaalisessa mediassa, ja pari oli rekisteröinyt avioliittonsa maistraatissa jo 17. heinäkuuta. Rakkaus syttyi hiihtolenkillä syksyllä 2025 ja kihlaus tapahtui marraskuussa – reilu yhdeksän kuukautta myöhemmin juhlittiin jo häitä. Ajoitus on kuvaava: Suomen avioliittolaki uudistui merkittävästi 1. kesäkuuta 2026, ja juuri nyt naimisiin menevien on syytä pysähtyä miettimään, mitä uudet säännöt tarkoittavat heidän omalle tilanteelleen.
Avioliittolaki muuttui 1.6.2026 – avio-oikeudelle tuli 10 vuoden määräaika
Hallitus hyväksyi avioliittolain 86 §:n muutoksen 30. huhtikuuta 2026, ja laki tuli voimaan 1. kesäkuuta 2026. Uudistus koskee avio-oikeuden vanhentumista avioeron jälkeen, ja se on käytännön vaikutuksiltaan yksi merkittävimmistä perheoikeudellisista muutoksista vuosiin.
Ennen uudistusta avio-oikeus ei vanhentunut. Avioeron jälkeen puoliso pystyi – periaatteessa vuosikymmeniä myöhemmin – vaatia omaisuuden ositusta. Tämä johti tilanteisiin, joissa oikeudellinen epävarmuus saattoi jatkua hyvinkin kauan avioeron jälkeen. Uuden avioliittolain 86 §:n muutoksen mukaan avio-oikeus vanhentuu nyt 10 vuoden kuluttua siitä, kun avioliitto on purettu tuomioistuimen päätöksellä.
Muutos koskee myös jo ennen lain voimaantuloa eronneita, mutta heillä osituksen vaatimisaika päättyy aikaisintaan 1. kesäkuuta 2031 – eli laki antaa heille siirtymäajan sopeutua uuteen tilanteeseen. Puolisot voivat myös erikseen sopia pidemmästä vanhentumisajasta, jos se sopii heidän tilanteeseensa paremmin.
Käytännössä muutos tarkoittaa, että avioerot, joissa omaisuutta ei ole jaettu, on nyt ratkaistava 10 vuoden sisällä erotopäätöksestä. Tämä pakottaa entisiä puolisoita tarttumaan ositusasioihin aiemmin kuin ennen. Se lisää myös asianajajan merkitystä jo avioeron varhaisessa vaiheessa: aika alkaa kulua heti tuomiosta, ei siitä, kun osapuoli muistaa asian.
Lakimuutoksen taustalla on pitkään jatkunut ongelma, jossa avioero saattoi paperilla olla ratkaistu, mutta omaisuuden jakaminen jäi roikkumaan vuosiksi. Tämä loi epäoikeudenmukaisia tilanteita erityisesti silloin, kun omaisuus oli kertynyt tai arvonnousut tapahtuneet avioeron jälkeen. Nyt selkeys paranee: 10 vuoden kello tikittää molemmille osapuolille tasapuolisesti.
Miksi yllätyshäiden kokemus voi tarkoittaa juridista yllätystä ilman oikeaa suunnittelua
Satu Taiveahon häät muistuttavat siitä, kuinka avioliitto voi syntyä nopeasti ja spontaanisti. Mutta mitä juridisesti tapahtuu sinä päivänä, kun suomalainen pari rekisteröi avioliittonsa?
Avioliitto synnyttää Suomessa automaattisesti avio-oikeuden, ellei parilla ole avioehtoa. Avio-oikeus tarkoittaa, että avioeron sattuessa kummallakin puolisolla on lähtökohtaisesti oikeus puoleen toisen puolison omaisuuden säästöstä. Tämä koskee myös ennen avioliittoa hankittua omaisuutta – kuten asuntoja, säästöjä ja sijoitussalkkuja – ellei avioehto rajaa sitä pois.
Monella parilla on käsitys, että "oma omaisuus pysyy omana". Näin ei kuitenkaan ole ilman avioehtoa. Suomen avioliittolaki kohtelee kaikkea omaisuutta lähtökohtaisesti avio-oikeuden alaisena, ellei siitä ole toisin sovittu kirjallisesti ja rekisteröidysti. Tämä on yksi yleisimpiä väärinkäsityksiä, joita asianajajat kohtaavat perheoikeudellisissa neuvotteluissa.
Monet parit eivät ajattele tätä häissä. Asiantuntijoiden mukaan juuri tässä vaiheessa – avioliiton alussa tai jo ennen sitä – on kuitenkin paras hetki pohtia, tarvitaanko avioehtoa. Ennakointi on aina edullisempaa kuin jälkikäteen tehdyt korjaukset.
Lue myös: Avioliittolaki 2026: avioehto ja 10 vuoden sääntö
Konkreettinen esimerkki: mitä avioehdon puuttuminen voi maksaa?
Tarkastellaan lähemmin tilannetta, joka koskee tänä vuonna naimisiin menneitä. Kuvitellaan pariskunta – kutsutaan heitä Annaksi ja Markukseksi – joka rekisteröi avioliittonsa kesällä 2026 ilman avioehtoa.
Annan omaisuus avioliiton alkaessa:
- Asunto, jonka hän on ostanut vuonna 2021 ennen avioliittoa. Asunnon nykyarvo on 220 000 euroa, siihen liittyy vielä 40 000 euron asuntolaina. Nettoarvo: 180 000 euroa.
- Säästöjä ja sijoituksia yhteensä 50 000 euroa.
- Yhteensä: 230 000 euroa.
Markuksen omaisuus avioliiton alkaessa:
- Säästöjä 35 000 euroa.
- Auto arvoltaan 12 000 euroa.
- Yhteensä: 47 000 euroa.
Varallisuuksien erotus on 183 000 euroa. Jos pari eroaisi avioliiton alkuvuosina ilman avioehtoa, osituksessa tasataan puolisoiden omaisuuden säästöt. Anna joutuisi maksamaan Markukselle tasinkoa 91 500 euroa – eli puolet varallisuuksien erotuksesta.
Jos heillä sen sijaan olisi osittainen avioehto, joka sulkee ennen avioliittoa hankitun omaisuuden (Annan asunnon ja säästöt) avio-oikeuden ulkopuolelle, tilanne muuttuu ratkaisevasti. Osituksessa huomioitaisiin tällöin vain avioliiton aikana yhdessä kertynyt varallisuus. Jos avioliiton aikana ei ole kertynyt merkittävää yhteistä varallisuutta, tasinkoa ei maksettaisi lainkaan – tai se olisi murto-osa ilman avioehtoa maksettavasta summasta.
Avioehdon kustannus: Asianajajan avustuksella laadittu avioehto maksaa Suomessa tyypillisesti 400–1 000 euroa. Suhteessa 91 500 euron potentiaaliseen tasinkomaksuun tämä on murto-osa. Jos otetaan huomioon myös se, että oikeusprosessi avioeron yhteydessä voi maksaa tuhansia euroja lisää, ennaltaehkäisevän avioehdon arvo on huomattava.
Uuden lain valossa Markuksella on 10 vuotta aikaa vaatia ositusta siitä päivästä, kun mahdollinen avioerotuomio annetaan. Jos hän jättää asian hoitamatta yli 10 vuoden ajaksi, oikeus vaatia ositusta vanhentuu kokonaan. Tämä pakottaa molempia osapuolia toimimaan ajoissa – mikä korostaa entisestään asianajajan roolia jo avioerotilanteen alkuvaiheessa.
Lue myös: Maajussille morsian 2026 – mitä laki sanoo maatilan avioliitossa
Mitä avioehto voi sisältää – ja miten se laaditaan oikein?
Avioehto ei ole yksiselitteinen "kaikki tai ei mitään" -sopimus. Se voidaan räätälöidä tarpeen mukaan, ja oikein laadittu avioehto ottaa huomioon molempien puolisoiden tilanteen ja tulevaisuuden tarpeet.
Täydellinen avioehto poistaa avio-oikeuden kokonaan. Kumpikin puoliso pitää oman omaisuutensa avioerossa. Tämä sopii tilanteisiin, joissa puolisoiden varallisuuserot ovat merkittäviä tai molemmilla on lapsia aiemmista liitoista.
Osittainen avioehto rajaa tietyn omaisuuden – esimerkiksi ennen avioliittoa hankitun tai perintönä ja lahjana saadun – avio-oikeuden ulkopuolelle. Tämä on yleisin muoto Suomessa ja tarjoaa joustavan tavan suojata tiettyjä varallisuuseriä ilman, että luo täydellistä omaisuuden erillisyyttä.
Yksipuolinen avioehto asettaa rajoituksen vain toisen puolison omaisuuteen. Esimerkiksi tilanteessa, jossa toinen puoliso perii merkittävän yrityksen tai perheen tilan, tämä voi suojata yrityksen perheen sisällä ilman, että toisen puolison varallisuuteen puututaan.
Avioehto on aina tehtävä kirjallisesti, se vaatii kahden todistajan allekirjoituksen, ja se rekisteröidään Digi- ja väestötietovirastossa. Rekisteröimätön avioehto ei ole oikeudellisesti pätevä. Pelkkä allekirjoitettu sopimus ei siis riitä – asiakirja on toimitettava viranomaisrekisteröintiin, ennen kuin se astuu voimaan.
Avioehdon voi tehdä myös avioliiton aikana, mutta se tulee voimaan vasta rekisteröintihetkestä alkaen, eikä se ole takautuva. Lisäksi avioliiton aikana tehty avioehto voidaan riitatilanteessa asettaa herkemmin kyseenalaiseksi kuin ennen avioliittoa solmittu. Asianajaja osaa neuvoa, kumpi vaihtoehto sopii pariskunnalle paremmin ja miten avioehto kannattaa muotoilla niin, että se kestää mahdollisen oikeustarkastelun.
Milloin asianajajan konsultaatio on erityisen välttämätöntä?
Perheoikeuteen erikoistunut asianajaja on ensisijainen tietolähde, kun arvioidaan avioehtotarvetta. Erityisesti seuraavissa tilanteissa konsultaatio on lähes välttämätön:
- Kummallakin tai toisella on lapsia aiemmista suhteista
- Toisella tai kummallakin on omistus yrityksessä tai maatilassa
- Toisella on huomattavasti enemmän omaisuutta kuin toisella ennen avioliittoa
- Odotettavissa on perintöjä lähivuosina
- Avioliitolla on kansainvälinen ulottuvuus – eri kansalaisuudet, ulkomainen omaisuus tai kiinteistöt
Lisäksi uuden 10 vuoden vanhentumissäännön valossa asianajajan neuvoa tarvitaan myös silloin, kun avioero on jo tapahtumassa tai tapahtunut. Jos ositus on jäänyt tekemättä, on syytä tarkistaa viipymättä, minkä verran määräaikaa on jäljellä.
Expert Zoomin kautta voit löytää perheoikeuteen erikoistuneita asianajajia koko Suomesta. He osaavat arvioida, tarvitsetko avioehtoa, miten se kannattaa muotoilla ja miten uusi avioliittolaki vaikuttaa juuri sinun tilanteeseesi. Ensimmäinen konsultaatio auttaa hahmottamaan kokonaisuuden – ja useimmiten se paljastaa, onko avioehto tarpeen vai ei.
Muista nämä askeleet ennen avioliittoa tai heti sen jälkeen
Satu Taiveahon häät ovat kaunis muistutus siitä, että rakkaus voi yllättää milloin vain. Juridinen suoja sen sijaan vaatii harkintaa.
- Kartoita varallisuus yhdessä: Listaa molempien omistukset, velat ja säästöt. Vasta kun tilanne on selkeä, voidaan arvioida tarvitaanko avioehtoa.
- Harkitse avioehtoa avoimesti: Se ei ole epäluottamuksen merkki vaan taloudellinen suoja molemmille osapuolille muuttuvissa elämäntilanteissa.
- Käytä asiantuntijaa: Nettimallipohja ei korvaa ammattilaista. Väärin laadittu tai virheellisesti rekisteröity avioehto voidaan riitatilanteessa kumota.
- Rekisteröi avioehto: Muista toimittaa sopimus Digi- ja väestötietovirastoon – ilman rekisteröintiä avioehto on mitätön.
- Huomioi uusi 10 vuoden sääntö: Jos avioeroprosessi käynnistyy, muista, että ositusvaatimus on tehtävä 10 vuoden sisällä tuomiosta. Älä odota liian kauan.
Uudistuneen avioliittolain myötä vuosi 2026 on erityisen tärkeä hetki tarkistaa omat tiedot perheoikeudesta. Satu Taiveahon yllätyshäät muistuttavat, että elämän suurimmat hetket syntyvät usein odottamatta – mutta oikeudellinen suoja kannattaa rakentaa harkiten. Asianajajan lyhyt konsultaatio avioliiton alkumetreillä voi säästää tuhansia euroja – tai paljon enemmän – myöhemmin.
YMYL-huomio: Tämä artikkeli tarjoaa yleistä tietoa Suomen avioliittolainsäädännöstä eikä korvaa ammatillista oikeudellista neuvontaa. Oman tilanteesi arviointi edellyttää aina henkilökohtaista konsultaatiota pätevän asianajajan kanssa.
