Sanna VirtanenSuomen avioliittolaki muuttuu kolmen päivän kuluttua — 1. kesäkuuta 2026. Uudistus on merkittävin muutos suomalaiseen perheoikeuteen vuosikymmeniin, ja se koskee kaikkia avioeropareja: myös niitä, joiden liitto päättyi jo vuosia sitten. Ensitreffit alttarilla -ohjelma on jälleen herättänyt laajan keskustelun siitä, mitä nopeasti solmittu avioliitto oikeasti tarkoittaa. Nyt keski-suomalaisen juristin mukaan on aika puhua siitä, mitä uusi laki tarkoittaa käytännössä.
Kyse on avio-oikeuden vanhentumisesta: 1.6.2026 alkaen entinen puoliso menettää oikeuden vaatia omaisuuden ositusta 10 vuoden kuluttua avioeron lainvoimaisuudesta. Tämä on ensimmäinen kerta Suomen oikeushistoriassa, kun avio-oikeudelle asetetaan selkeä aikaraja. Muutos koskee sekä uusia että jo tapahtuneita avioeroja.
Mikä avioliittolaissa muuttuu 1.6.2026?
Tähän asti Suomessa ei ole ollut aikarajaa sille, milloin omaisuuden ositus avioeron jälkeen on vaadittava. Tämä on tarkoittanut käytännössä, että lakimääräinen omaisuuden jako on voinut olla tekemättä vuosia — jopa vuosikymmeniä — avioeron jälkeen. Kummallakin entisellä puolisolla on teoriassa ollut edelleen avio-oikeus toistensa omaisuuteen, vaikka arki ja elämä ovat jatkuneet täysin erillään.
Uusi laki muuttaa tilanteen perusteellisesti. Asianajotoimisto Ferendan analyysiin perustuen 1.6.2026 alkaen:
- Ositusvaatimus on tehtävä 10 vuoden kuluessa avioeron tai avioliiton kumoamisen lainvoimaisuudesta
- Jos ositusta ei vaadita tässä ajassa, avio-oikeus vanhenee eikä omaisuusvaatimuksia voi enää esittää
- Avioliiton aikaiset omistusoikeuden rajoitukset ja yhteisomistusolettama puolison henkilökohtaiseen irtaimeen omaisuuteen poistuvat 10 vuoden kuluttua liiton päättymisestä
- Muutos koskee avioeron lisäksi tilanteita, joissa avioliitto on kumottu
Uudistus tuo pareille ennakoitavuuden, jota lainsäätäjä on pitkään kaivannut: omaisuudenjakuasiat on pakko hoitaa kuntoon aikarajan puitteissa.
Mitä tämä tarkoittaa Ensitreffit alttarilla -pareille?
Ensitreffit alttarilla -ohjelmassa avioparit solmivat liiton toisilleen tuntemattomina asiantuntijoiden yhdistämänä. Ohjelman kausi 12 on parhaillaan käynnissä, ja uudet jaksot keräävät suuria katsojalukuja. Ohjelma herättää joka kausi kysymyksiä siitä, mitä nopeasti solmittu avioliitto oikeasti oikeudellisesti tarkoittaa.
Juuri nopean avioliiton ja mahdollisen yhtä nopean eron yhdistelmä tekee uudesta laista erityisen tärkeän tiedostaa. Jos pari eroaa ohjelman jälkeen — mikä ei ole harvinaista — ja omaisuuden ositusta ei ole tehty, kello alkaa tikittää. Kymmenen vuotta kuulostaa pitkältä ajalta, mutta omaisuudenjaon viivyttely on yllättävän yleistä: ositukseen liittyvä tunnekuorma, taloudelliset epäselvyydet tai pelkkä arjen kiire voivat siirtää asian myöhemmäksi ja myöhemmäksi.
Entä jos parilla ei ole juuri ollenkaan omaisuutta ohjelman aikana? Tilanne voi muuttua nopeasti. Ostettu asunto, perintö, yrityksen arvonnousu tai muut varallisuuden muutokset voivat tehdä osituksesta äkillisesti hyvin merkittävän asian — mutta vain jos se ehditään tehdä ennen 10 vuoden takarajaa.
Lue myös Expert Zoomin aikaisempi artikkeli, joka käy läpi Ensitreffit alttarilla -parien avioliitto- ja avioero-oikeuksia käytännössä.
Avioehto — kannattaako se tehdä nyt?
Avioehtosopimus on asiakirja, jolla puolisot sopivat etukäteen, ettei heillä ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen tai sen osaan. Avioehdon voi tehdä ennen avioliittoa tai sen aikana — jopa jo avioeron ollessa horisonteissa, jos molemmat ovat siihen valmiita.
Lakimuutos tekee avioehdon entistä tärkeämmäksi varallisuussuunnittelun välineeksi. Kun avio-oikeudelle on nyt selkeä aikaraja, on viisasta sopia pelisäännöistä jo etukäteen kirjallisesti. Tämä vähentää merkittävästi epäselvyyksiä ja mahdollisia riitoja jälkikäteen.
Suomessa avioehdon tekeminen on prosessiltaan verrattain suoraviivainen:
- Sopimus on tehtävä kirjallisesti
- Molempien puolisoiden on allekirjoitettava sopimus
- Paikalla tulee olla kaksi todistajaa
- Sopimus on rekisteröitävä Digi- ja väestötietovirastossa (DVV) — rekisteröinti maksaa vuonna 2026 87 euroa
Suomi.fi tarjoaa virallisen ohjeen avioehdon tekemisestä askel askeleelta — se on hyvä lähtökohta ennen asianajajalle menoa.
Avioehto ei korvaa ositusta: se estää avio-oikeuden syntymisen, mutta se ei tarkoita, että kaikki omaisuuteen liittyvät kysymykset katoavat automaattisesti. Parit, joilla ei ole avioehtoaan kunnossa, voivat päätyä ositukseen myös tilanteessa, jossa molemmat haluaisivat jatkaa itsenäisesti — ja ilman selkeää sopimusta prosessi voi olla kallis ja hidas.
Lue myös, miten avioliittosopimuksia ja parisuhteen oikeuksia käsitellään Unelmahäät-ohjelmassa.
Jos avioero on jo tapahtunut — nyt on kiire
Ehkä tärkein osa uudesta laista koskee vanhoja tapauksia. Jos avioero on tapahtunut ennen 1.6.2026, sovelletaan siirtymäsääntöä: oikeus vaatia ositusta on voimassa vähintään 5 vuotta lain voimaantulosta — eli ainakin kesäkuuhun 2031 saakka.
Tämä kuulostaa riittävältä, mutta käytännössä se tarkoittaa: jos avioerosi on tapahtunut esimerkiksi vuonna 2019 tai sen jälkeen, eikä ositusta ole tehty tai vaatimus osituksesta esitetty, sinulla on nyt konkreettinen takaraja. Vuosi 2031 ei ole kaukana — ja asianajajan palveluille voi olla siinä vaiheessa merkittävää kysyntää.
Erityistä huomiota ansaitsevat tilanteet, joissa avioeron yhteydessä on ollut mukana:
- Asunto-omaisuutta, jonka arvo on muuttunut eron jälkeen
- Yritysomistuksia tai osakkeita
- Perintöä tai lahjoja, joiden avio-oikeuskysymys on epäselvä
- Pitkäaikaisia sijoituksia tai eläkesäästöjä
Kaikissa näissä tilanteissa asiantuntijan neuvoa on syytä hakea pikimmiten, eikä viimeisenä päivänä.
Milloin asianajajan apu on välttämätön?
Perheoikeuden asiantuntija auttaa tilanteissa, joissa:
- Ositus on tekemättä ja deadline lähestyy
- Avioehto on epäselvä, puutteellinen tai kokonaan tekemättä
- Omaisuudesta syntyy riita eikä yhteistä sopimusta löydy
- Yritysosakkeita, sijoituksia tai perintöomaisuutta on mukana osituksessa
- Avioliittoon tai avioeroon liittyy kansainvälisiä elementtejä, kuten eri maiden omaisuus
Asianajaja voi myös auttaa siirtymäsäännön aikarajojen laskemisessa ja siinä, onko vanhan avioeron yhteydessä tehty jokin toimenpide, joka on katkaissut tai pidentänyt vanhentumisaikaa.
Kolme päivää aikaa herätä
Avioliittolain uudistus astuu voimaan 1.6.2026 — kirjaimellisesti muutaman päivän kuluttua. Se koskee kaikkia avioeropareja Suomessa, olipa ero tapahtunut viime vuonna tai jo vuosikymmenen sitten. Jos tilanne on sinulle epäselvä, nyt on paras hetki ottaa yhteyttä asianajajaan ja selvittää, mitä sinun tapauksessasi kannattaa tehdä.
Ensitreffit alttarilla muistuttaa joka kausi, että avioliitto on paljon muutakin kuin tunne. Se on myös oikeudellinen sopimus, jonka ehdot kannattaa ymmärtää — olivatpa he tulleet yhteen lavan edessä tai vuosien seurustelun tuloksena.
Oikeudellinen vastuuvapauslauseke: Tämä artikkeli on tarkoitettu yleiseksi tiedoksi eikä muodosta yksilöllistä oikeudellista neuvontaa. Omaisuudenjakoon tai avioehtosopimukseen liittyvissä kysymyksissä suosittelemme ottamaan yhteyttä pätevään asianajajaan.
