Sanna VirtanenTappo valmistujaisjuhlissa Pieksämäellä – mitä uhrin perheelle kuuluu
Lauantai-iltana 30. toukokuuta 2026 kello 22.18 Pieksämäen hätäkeskukseen tuli hälytys vakavasta väkivaltatilanteesta. Hiekanpään ranta-alueella kaupungin keskustassa oli kokoontunut satoja nuoria juhlimaan ylioppilaskirjoitusten päättymistä – ja siellä nuori aikuinen mies sai surmansa väkivallanteon seurauksena. Poliisi otti epäillyn, paikallisen 19-vuotiaan miehen, kiinni rauhallisesti noin kymmenen minuutin kuluttua rikospaikalta. Asiaa tutkitaan tappona, joskin rikosnimike voi muuttua esitutkinnan edetessä.
Tragedia järkytti kaupunkia. Pieksämäen nuorisotoimi tarjosi välittömästi kriisiapua tapahtuman todistaneille nuorille. Mutta mitä tapahtuu seuraavaksi? Mitkä ovat uhrin perheen oikeudet Suomen rikosprosessissa? Useimmat perheet eivät tiedä, mitä voivat vaatia – ja monet tärkeät oikeudet vanhenevat, jos niitä ei käytetä ajoissa.
Tappo vai murha – mikä on ero Suomen rikoslaissa?
Suomen rikoslaissa (RL 21 luku) tappo tarkoittaa toisen ihmisen tahallista surmaamista. Rangaistus on 8–12 vuotta vankeutta. Jos rikokseen liittyy harkitsevaisuus etukäteen, erityinen julmuus tai se kohdistuu henkilöön, joka on erityisen haavoittuvassa asemassa, syyttäjä voi muuttaa nimikkeen murhaksi, josta rangaistus on elinkautinen vankeus. Murhaa harkitaan myös silloin, jos rikos tehdään erityisen vaarallisella tavalla tai esimerkiksi palkkiota vastaan.
Pieksämäen tapauksessa tutkinnanjohtaja on ilmoittanut, että rikosnimike saattaa muuttua esitutkinnan aikana. Tämä on normaalia suomalaisessa esitutkintamenettelyssä: alkuvaiheessa poliisi kirjaa tapauksen sen tiedon perusteella, joka on välittömästi saatavilla. Kun tekijän taustat, teon olosuhteet ja mahdolliset todistajanlausunnot on selvitetty, syyttäjä arvioi lopullisen syytteen.
Asianomistajan asema: viisi keskeistä oikeutta uhrin perheelle
Suomalaisessa rikosprosessissa uhrin omaiset ovat juridisesti asianomistajia. Asianomistajan asema antaa perheelle lukuisia oikeuksia, joista monet ovat laissa taattuja – mutta niitä ei automaattisesti tarjota, vaan niitä täytyy osata pyytää.
1. Oikeus maksuttomaan oikeudenkäyntiavustajaan
Vakavien henkirikosten – kuten tapon tai murhan – uhrien omaisilla on oikeus saada maksuton oikeudenkäyntiavustaja tuomioistuimen määräämänä. Avustajan palkkio katetaan valtion varoista tuloista riippumatta. Tämä tarkoittaa, että vähävarainen perhe saa saman laadukkaan oikeudellisen avun kuin varakaskin. Käytännössä: ota yhteyttä poliisiin tai oikeusaputoimistoon välittömästi ja pyydä avustajan määräämistä – älä odota oikeudenkäyntikutsua.
2. Oikeus vaatia korvausta tekijältä ja valtiolta
Asianomistaja voi vaatia rikoksentekijältä korvauksia suoraan oikeudessa syyttäjän kautta tai oman avustajansa välityksellä. Korvattavia eriä ovat muun muassa hautauskustannukset ja niihin liittyvät menot, ansionmenetys lähiomaisille jotka joutuvat jäämään pois töistä surun ja prosessin vuoksi, kärsimyskorvaus (lähi omaisten psyykkinen kipu ja suru) sekä terapia- ja kriisiavun kustannukset.
Jos tekijällä ei ole maksukykyä, Valtiokonttori korvaa rikosvahinkolain nojalla huomattavan osan vahingoista. Rikosvahinkolain mukainen hakemus on kuitenkin tehtävä kolmen vuoden kuluessa rikoksesta – se ei tapahdu automaattisesti, ja määräaika voi mennä ohi vaikean suruajan aikana. Asianajaja voi hoitaa hakemuksen perheen puolesta.
3. Oikeus saada tietoa tutkinnan etenemisestä
Asianomistajalla on oikeus tietää, miten esitutkinta etenee. Tutkinnanjohtaja voi kertoa prosessista siltä osin kuin tutkinnan salassapito sen sallii. Omaisilla on myös oikeus saada tieto, jos syytettä ei nosteta – ns. syyttämättäjättämispäätös – ja oikeus valittaa siitä syyttäjälaitoksen päällikölle.
4. Oikeus olla läsnä oikeudenkäynnissä ja esittää oma kanta
Asianomistaja saa osallistua oikeudenkäyntiin ja esittää oman kantansa tuomioistuimelle. Käräjäoikeuden istunto on pääsääntöisesti julkinen, mutta tuomioistuin voi määrätä osan istunnosta salaiseksi esimerkiksi uhrin yksityisyyden tai todistajan suojaamisen vuoksi. Asianomistajalla on myös oikeus vaatia vahingonkorvausta rangaistuksen ohella.
5. Oikeus tukihenkilöön koko prosessin ajan
Asianomistajalla on oikeus tukihenkilöön koko rikosprosessin ajan kuulustelusta oikeudenkäyntiin saakka. Lisäksi Rikosuhripäivystys (RIKU) tarjoaa maksutonta tukea, neuvontaa ja käytännön apua kaikille rikosten uhreille ja heidän läheisilleen – puhelimitse, verkossa ja paikan päällä ympäri Suomea. RIKU:n auttava puhelin on 116 006.
Mitä todistajien – paikalla olleiden nuorten – on tiedettävä?
Satoja nuoria oli valmistumisjuhlissa Hiekanpäällä lauantai-iltana. Monet saattoivat nähdä tai kuulla tapahtumat. Suomessa todistajilla on lakisääteinen velvollisuus kertoa totuus poliisikuulustelussa ja oikeudessa. Mutta heillä on myös oikeuksia:
Oikeus kieltäytyä vastaamisesta kysymyksiin, jotka voisivat saattaa heidät itsensä rikosvastuuseen. Oikeus pyytää tukihenkilöä, jos todistaminen on henkisesti raskasta. Alle 18-vuotiaille todistajille voidaan järjestää erityistoimenpiteitä, kuten kuuleminen videoyhteyden kautta niin, ettei heidän tarvitse olla fyysisesti samassa tilassa epäillyn kanssa.
Kriisiapua on saatavilla: Pieksämäen kaupunki ja seurakunta järjestävät ammatillista tukea sekä kasvotusten että puhelimitse ja verkossa. Pelkkä tapahtuman näkeminen tai sen lähellä oleminen voi laukaista akuutin stressireaktion – avun hakeminen on rohkeaa, ei heikkoa.
Esitutkinta etenee vaiheittain – mitä perhe voi odottaa?
Pieksämäen tapauksessa epäilty on jo kiinni, mutta esitutkinta on vasta alussa. Suomalaisessa rikosprosessissa esitutkinta voi kestää kuukausia, riippuen todistajien ja mahdollisen oikeudenkäyntiasiakirjojen määrästä. Tyypillinen aikataulu etenee seuraavasti:
Ensimmäisinä päivinä ja viikkoina poliisi kuulustelee epäiltyn, uhrin omaisia, todistajia sekä suorittaa teknistä tutkintaa, kuten mahdollista oikeuslääketieteellistä ruumiinavausta. Tässä vaiheessa rikosnimike voi täsmentyä. Syyttäjä tekee päätöksen syytteen nostamisesta tai jättämisestä nostamatta, kun esitutkinta on valmis. Vakavissa rikoksissa tämä vaatii usein 3–12 kuukautta. Käräjäoikeudessa asia käsitellään, kun syyte on nostettu. Tuomioistuin päättää rangaistuksesta, korvausvelvollisuudesta ja muista kysymyksistä.
Koko tämän ajan uhrin omaisilla on oikeus tietää prosessin etenemisestä ja esittää vaatimuksensa syyttäjän tai oman avustajansa kautta.
Milloin omaisen kannattaa ottaa yhteyttä asianajajaan?
Vakavan rikoksen uhrin perhe on usein sokissa, eikä välttämättä tiedä, mitä tehdä tai mistä aloittaa. Asianajaja voi auttaa monessa käytännön asiassa: korvausvaatimusten tekemisessä oikeaan aikaan ja muodossa, esitutkinnan seuraamisessa perheen puolesta, rikosvahinkokorvauksen hakemisessa Valtiokonttorilta sekä kaiken tarvittavan dokumentoinnissa.
Pieksämäen tapauksessa moni paikalla olleista oli nuori, ja osa saattaa olla ahdistunut tai peloissaan kuulusteluprosessin edessä. Ahdistus on ymmärrettävää – poliisin kuulusteluun on kuitenkin velvollisuus mennä kutsuttuna, mutta siellä on oikeus olla kertomatta sellaista, mikä voisi asettaa itsensä syylliseksi.
Tärkeintä on toimia nopeasti: maksuttoman avustajan saaminen ei edellytä varattomuutta, sillä oikeus perustuu rikoksen vakavuuteen. Pyydä avustajaa heti, kun olet ensimmäisen kerran yhteydessä poliisiin tai oikeusaputoimistoon.
Tärkeää: Tämä artikkeli sisältää yleistä oikeudellista tietoa. Se ei korvaa ammattimaista oikeudellista neuvontaa yksittäiseen tilanteeseen. Jos olet rikoksen uhrin omainen tai todistaja, ota yhteyttä asianajajaan tai Rikosuhripäivystykseen (116 006).
Itä-Suomen poliisilaitoksen virallinen tiedote tapauksesta löytyy poliisi.fi-sivustolta.
