Emma VirtanenSuomen tunnetuin meteorologi Markus Mäntykannas nousi jälleen keskusteluun kesällä 2026, kun hänen sääennusteensa Euroopan hellepiikeistä levisivät laajalti. Foreca-meteorologi ja MTV:n sääkasvo on kuitenkin poikkeuksellinen myös toisella mittarilla: julkisten verotietojen mukaan hänen vuosiansionsa ovat ylittäneet 118 000 euroa, mikä tekee hänestä yhden Suomen parhaiten tienaavista meteorologeista. Näkyvä ura yhdistää useita eri tulolähteitä – ja juuri se tekee hänen taloudestaan opettavaisen esimerkin jokaiselle, jonka tulot kertyvät useammasta kuin yhdestä lähteestä.
Mäntykannas on työskennellyt Forecalla ja esiintynyt television sääruuduissa vuodesta 2013. Vuonna 2022 hän laajensi uraansa Toyotan rallitallin meteorologiksi rallin MM-sarjaan, ja hän tekee lisäksi freelancerina kirjoitus- ja valokuvaustöitä matkoiltaan yli 85 maasta. Tällainen monimuotoinen tulopohja on Suomessa yleistyvä ilmiö – ja verottajan silmissä usein monimutkaisempi kuin yhden työnantajan palkka.
Miksi julkiset verotiedot puhuttavat joka vuosi
Suomessa henkilöiden tuloverotiedot ovat julkisia. Verohallinto julkaisee ne vuosittain marraskuun 1. päivänä, ja media saa käyttöönsä listan suurituloisimmista. Tästä syystä yksittäisten julkisuuden henkilöiden ansiot – Mäntykannaan tapaan – päätyvät otsikoihin joka syksy. Luvut kertovat verovuoden ansio- ja pääomatulot sekä maksetut verot.
On kuitenkin hyvä muistaa, että julkinen luku kertoo vain lopputuloksen. Se ei paljasta, miten tulot jakautuvat palkan, yritystoiminnan ja pääomatulojen kesken tai kuinka paljon niistä on maksettu ennakkoveroa. Juuri tässä piilee tavallisen suurituloisen todellinen haaste: eri tulolajeja verotetaan Suomessa hyvin eri tavoin.
Verotietojen julkisuus herättää joka syksy myös periaatteellista keskustelua. Osa pitää sitä avoimuuden ja yhteiskunnallisen luottamuksen kulmakivenä, osa taas kokee yksittäisten henkilöiden ansioiden nostamisen otsikoihin tungettelevaksi. Käytännössä luvut kuitenkin pysyvät julkisina, ja siksi näkyvässä asemassa olevan ammattilaisen kannattaa varautua siihen, että hänen taloudestaan puhutaan – ja huolehtia, että oma verotus on hoidettu moitteettomasti.
Kolme tulolajia, kolme verokohtelua
Palkkatuloa – kuten Forecan tai mediaesiintymisten palkkioita – verotetaan ansiotulona progressiivisesti. Mitä enemmän tienaa, sitä suurempi on marginaaliveroprosentti, joka voi ylimmillään kunnallisveron kanssa nousta yli 50 prosentin.
Yritystoiminnan tulo, esimerkiksi toiminimen kautta laskutettu freelance-työ, jaetaan puolestaan ansio- ja pääomatuloon yrityksen nettovarallisuuden perusteella. Pääomatulojen verokanta on 30 prosenttia 30 000 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 34 prosenttia, kertoo Verohallinto pääomatulojen verotusta koskevalla sivullaan. Tekijänoikeuskorvaukset omasta työstä, kuten valokuvista tai teksteistä, verotetaan pääsääntöisesti ansiotulona.
Kun tulot kertyvät kolmesta lähteestä yhtä aikaa, ennakonpidätykset eivät välttämättä osu kohdalleen. Seurauksena voi olla ikävä mätky jäännösverosta – tai tarpeettoman suuri ennakonpidätys, joka sitoo rahaa koko vuodeksi.
Havainnollistava esimerkki: kuvitellaan asiantuntija, joka saa päätyöstään palkkaa, laskuttaa sivutoimista projektityötä toiminimellä ja saa lisäksi tekijänoikeuskorvauksia. Palkasta työnantaja pidättää veron automaattisesti, mutta toiminimen tuloista ja korvauksista vastuu jää tulonsaajalle itselleen. Jos ennakkoveroa ei ole haettu riittävästi, verovuoden lopussa saldo voi olla tuhansia euroja miinuksella. Vastaavasti liian varovainen ennakko tarkoittaa, että rahat makaavat verottajalla ilman tuottoa – kummassakaan tapauksessa lopputulos ei ole optimaalinen.
Mitä tästä opitaan tavallisen tienaajan taloudessa
Vaikka harva yltää Mäntykannaan lukemiin, monen suomalaisen tulopohja muistuttaa hänen tilannettaan pienemmässä mittakaavassa: palkkatyö, jonka rinnalla pyörii sivutoiminen yritys, vuokratuloja tai osinkoja. Näissä tilanteissa verosuunnittelu ei ole veronkiertoa vaan tulojen ja vähennysten oikea-aikaista järjestelyä lain sallimissa rajoissa.
Käytännön kysymyksiä ovat esimerkiksi nämä: kannattaako sivutoimista laskutusta harjoittaa toiminimellä vai osakeyhtiöllä? Onko ennakkovero mitoitettu oikein, jotta vältytään jäännösverolta? Voiko YEL-vakuutuksen tai vapaaehtoisen eläkesäästämisen kautta tasata verotusta? Miten kansainväliset tulot, kuten ulkomailta maksetut palkkiot, ilmoitetaan oikein?
Nämä kysymykset korostuvat vuonna 2026, kun verotukseen on tulossa muutoksia. Käsittelimme aihetta erikseen artikkeleissa Verohallinnon uudistukset 2026 ja Riikka Purran veronalennukset 2026. Muutokset vaikuttavat eri tavoin sen mukaan, painottuvatko tulot palkkaan vai pääomaan.
Milloin kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen
Yksittäisen palkansaajan verotus hoituu useimmiten esitäytetyllä veroilmoituksella ilman erillistä apua. Tilanne muuttuu, kun tulolähteitä on useita tai tulot vaihtelevat vuosittain voimakkaasti – kuten esiintymispalkkioista, freelance-työstä tai kausiluonteisista projekteista eläville.
Varainhoitaja tai veroasiantuntija voi auttaa hahmottamaan kokonaisuuden: mitoittamaan ennakkoverot, valitsemaan sopivan yritysmuodon, kohdistamaan vähennykset oikein ja rakentamaan sijoituksista verotehokkaan, hajautetun kokonaisuuden. Hyvin tehty suunnittelu ei ainoastaan pienennä veroriskiä vaan tuo myös ennakoitavuutta talouteen, kun tulot eivät ole tasaisia.
Ammattilaisen puoleen kannattaa kääntyä erityisesti silloin, kun sivutoiminen yritystoiminta alkaa kasvaa, kun tuloja kertyy ulkomailta tai kun harkitsee sijoitusvarallisuuden uudelleenjärjestelyä. Näissä tilanteissa yksittäinenkin virhe ennakkoverossa tai tulolajin määrittelyssä voi maksaa satoja tai tuhansia euroja.
Vaihtelevista tuloista elävälle myös säästäminen ja sijoittaminen kannattaa suunnitella pitkäjänteisesti. Hyvien vuosien ylijäämällä voi tasata heikompia kausia, ja verotehokas, hajautettu sijoitussalkku auttaa kasvattamaan varallisuutta ilman, että kaikki munat ovat yhdessä korissa. Varainhoitaja voi mitoittaa riskitason tulojen epäsäännöllisyyden mukaan – mitä enemmän tulot heiluvat, sitä tärkeämpää on pitää käteispuskuri kunnossa ja välttää liian sitovia sijoituksia. Näin talous kestää myös sellaiset vuodet, jolloin projektit ja palkkiot jäävät odotettua pienemmiksi.
Näkyvä ura, näkyvät luvut
Markus Mäntykannaan tapaus muistuttaa, että Suomessa menestyksekäs ja monialainen ura näkyy myös verotiedoissa – ja että usean tulolähteen hallinta vaatii enemmän suunnittelua kuin yhden palkan. Meteorologin ammatti on kasvanut perinteisestä sääruudusta television, rallin MM-sarjan ja sosiaalisen median yhdistelmäksi, ja samalla myös tulopohja on muuttunut monimuotoisemmaksi. Sama kehitys koskee yhä useampaa suomalaista, jonka toimeentulo rakentuu palkan, keikkatyön ja sijoitusten yhdistelmästä.
Sään ennustaminen on tarkkaa työtä, mutta niin on myös oman talouden ennakointi. Molemmissa pätee sama periaate: mitä paremmin varautuu etukäteen, sitä vähemmän yllätyksiä tulee jälkikäteen. Verovuoden lopussa kiitollisimpia ovat ne, jotka ovat tehneet laskelmansa ajoissa – eivät ne, jotka joutuvat reagoimaan vasta mätkyn saavuttua.
Tämä artikkeli on yleisluontoinen katsaus eikä korvaa henkilökohtaista vero- tai talousneuvontaa. Verotukseen liittyvissä päätöksissä kannattaa aina konsultoida pätevää asiantuntijaa oman tilanteen pohjalta.
