SM-Liigan siirtymäkausi 2026 kuumensi pelaajasopimukset – asianajaja kertoo, mitä nyt pitää tietää

SM-Liigan siirtymäkausi 2026 kuumensi pelaajasopimukset – asianajaja kertoo, mitä nyt pitää tietää

SM-Liigan kauden 2026–2027 siirtymäkausi on synnyttänyt ennennäkemättömän palkkaräjähdyksen: keskitason pelaajien vuosiansiot ovat nousseet 75 000 eurosta jopa 140 000 euroon, ja huippupelaajat tienaa jo 350 000–400 000 euroa vuodessa. Jokereiden paluu liigaan, 18 joukkueen siirtymäkilpailu ja pelaajayhdistyksen sopimusrikkomussyytteet ovat muuttaneet kentän paitsi jäällä, myös juridiikan puolella.

Historiallinen palkkaräjähdys – ja sen juridinen tausta

Kausi 2026–2027 on poikkeuksellinen: 18 joukkuetta kilpailee paikoistaan ennen pysyvää 14 joukkueen rakennetta, joka astuu voimaan kaudesta 2027–2028. Jokereille myönnetty SM-liigalisenssi kaudelle 2026–2027 ja seuran yli 3 miljoonan euron pelaamisbudjetti ovat käynnistäneet palkkasodan, jonka laajuudesta ei ollut ennakkomerkkejä.

Konkreettiset esimerkit kertovat kaiken: Patrick Curry siirtyi KalPasta Jokereille noin 200 000 euron nettovuosiansioilla. Jaakko Lantta siirtyi Ilvekseen lähes kaksinkertaisella palkalla – noin 140 000 euroon nousseilla ansioilla. Aiemmin 75 000–80 000 euron tasolla olleet keskitason pelaajat tienaavat nyt 130 000–140 000 euroa. Tapparan urheilujohtaja Janne Vuorinen kommentoi tilannetta suoraan Ylen mukaan: "Markkinat ovat ylikuumentuneet. Riski on, että jotkin seurat menevät täysin konkurssiin."

Palkkaräjähdyksellä on suora oikeudellinen seuraus: yli puolet Liigan 15 seurasta on käynnistänyt YT-neuvottelut eli yhteistoimintaneuvottelut, joiden tarkoituksena on selvittää, voidaanko pelaajien palkkoja alentaa tai sopimuksia uudelleenjärjestellä.

SJRY syyttää SM-Liigaa sopimusrikkomuksesta

Siirtymäkauden juridiset kiemurat eivät pysähdy palkkoihin. Suomen Jääkiekkoilijat ry (SJRY) on syyttänyt SM-Liigaa virallisella valituskirjeellä työehtosopimuksen rikkomisesta. Riidan ytimessä on kauden sisäinen siirtymäikkunan päättymispäivä: liiga siirsi sen yksipuolisesti 15. helmikuulta 31. tammikuuhun, mitä pelaajayhdistys pitää laittomana yksipuolisena muutoksena.

SJRY:n puheenjohtaja Teemu Ramstedt lähetti muodolliset kirjeet SM-Liigalle, Suomen Jääkiekkoliitolle (SJL) ja kaikille jäsenseuroille. Tapaus muistuttaa, miten pienikin muutos sopimusehdoissa voi muuttua merkittäväksi oikeudelliseksi kysymykseksi.

Taustalla siintää myös aiempi oikeudellinen ennakkotapaus: kilpailuoikeuden asiantuntija Petteri Sihvonen on nostanut esiin mahdollisuuden, että seurojen epävirallinen sopimus olla rekrytoimatta KHL-kauden Jokereiden pelaajia saattoi olla suomalaisen kilpailulainsäädännön vastainen kartelli.

SM-Liigakauden siirtymäikkunat ja niiden oikeudelliset raamit

Suomen Jääkiekkoleiiton siirtosäännöt määrittävät siirtymisen aikataulut: vapaa kesäsiirtoikkuna on 1.–30. kesäkuuta 2026, minkä jälkeen siirtyminen edellyttää molempien seurojen suostumusta. Kansainvälinen siirtymäikkuna päättyi 15. helmikuuta 2026 kuluvalle kaudelle.

Näissä raameissa on useita oikeudellisia yksityiskohtia, jotka pelaajan on syytä ymmärtää ennen sopimuksen allekirjoittamista:

Määräaikainen työsopimus – SM-Liigapelaajan sopimus on suomalaisen lainsäädännön tarkoittama määräaikainen työsopimus. Sitä ei voi irtisanoa ilman erittäin painavia syitä. Jos seura purkaa sopimuksen yksipuolisesti, pelaajalla on oikeus 3–24 kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen.

Sopimuksen purkamisen menettely – Purkaminen vaatii kirjallisen perustelukirjeen, vähintään 24 tunnin kuulemisajan ja lopullisen purkukirjeen – kaikki 14 vuorokauden sisällä purkuperusteen ilmenemisestä. HIFK purki äskettäin yhteisestä sopimuksesta Jesse Seppälän (153 Liiga-ottelua) ja Viljo Kähkösen sopimukset. Yhteinen purkaminen on mahdollista milloin tahansa, mutta se edellyttää molempien osapuolten nimenomaista kirjallista suostumusta.

Kuvaoikeudet ja henkilökohtaiset sponsorit – SJRY:n mallisopimusten mukaan pelaajalla on oikeus tehdä henkilökohtaisia mainossopimuksia. Seura ei voi tätä rajoittaa. Joukkuepuvuissa otettuihin kuviin on seuralla kuitenkin yksinoikeus. Lisäksi on huomioitava sponsorikielloklausuuli: pelaaja ei voi tehdä yhteistyötä seuran kymmenen pääyhteistyökumppanin kilpailijoiden kanssa.

YT-neuvottelut ja palkan alentaminen – mitä pelaajalla on oikeus odottaa?

Suomen yhteistoimintalaki velvoittaa työnantajan käymään neuvottelut ennen kuin se tekee palkkaa alentavia tai henkilöstöä koskevia ratkaisuja. Yli puolen Liigan seurojen käynnistämät YT-neuvottelut tarkoittavat, että tämän kauden palkkakeskusteluihin tulee poikkeuksellisen paljon oikeudellista painoarvoa.

Pelaajan on tärkeää tietää, ettei YT-neuvottelu automaattisesti tarkoita palkanalennusta. Neuvottelussa on mahdollista myös löytää vaihtoehtoisia ratkaisuja – kuten muutoksia työsuhteen muihin ehtoihin – tai kiistää työnantajan esittämät perustelut. Juridinen neuvonantaja voi olla ratkaiseva tekijä tässä prosessissa.

Milloin kannattaa konsultoida asianajajaa?

Urheilulakimies on erityisen arvokas silloin, kun:

• Siirtymisessä on epäselvyyksiä esimerkiksi siirtokorvauksen tai vapautuksen suhteen
• Palkka- tai sopimusneuvottelut ovat hankalat eikä omaa tilannettaan tiedä suhteuttaa markkinatasoon
• Seura pyrkii purkamaan sopimuksen ja pelaaja haluaa selvittää oikeutensa
• YT-neuvottelut koskevat nimenomaan pelaajaa ja hän harkitsee, pitäisikö ehtoihin suostua
• Kuvaoikeuksiin tai sponsorisopimuksiin liittyy kiista seuran kanssa

SM-Liigan sopimusten mukaan riidat käsitellään välimiesmenettelyssä Helsingissä, jonka tavoiteaikataulu on kuusi kuukautta. Suomen oikeusturvavakuutus kattaa yleensä välimiesmenettelystä aiheutuvat kulut.

Myös nuoremmille pelaajille – kuten Valtteri Pullille (25 v., Djurgårdenista Jokereille) tai Eetu Liuksaselle (23 v., NHL-organisaatiosta HIFK:lle) – usean vuoden sopimuksen ehdot on syytä käydä läpi asiantuntijan kanssa ennen allekirjoittamista.

ExpertZoomissa voit löytää urheilu- ja sopimusoikeuden asianajajan, joka tuntee SM-Liigan sopimuskäytännöt ja osaa arvioida tilanteesi: ExpertZoomin asianajajat.

Lisätietoa pelaajasopimuksista löydät myös Rauman Lukon sopimuspurkutilanteesta 2026 – konkreettinen esimerkki siitä, miten siirtymäkauden sopimuskysymykset ratkaistaan käytännössä.

Mitä tapahtuu, jos seura ajautuu taloudellisiin vaikeuksiin?

Yksi siirtymäkauden 2026 tunnistamaton riskitekijä on seurojen taloudellinen vakaus. Tapparan urheilujohtajan varoitukset konkurssiriskistä eivät ole liioiteltuja: suomalaisen osakeyhtiölain ja konkurssilain mukaan pelaaja on työsuhteen päättyessä konkurssipesän saatava. Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei palkka tai korvauksien periminen maksukyvyttömältä seuralta ole itsestäänselvyys.

Pelaajan kannattaa sopimusta neuvotellessa huomioida erityisesti:

• Seuran taloudellinen tilanne ja mahdolliset YT-neuvottelut – nämä ovat julkista tietoa
• Sopimukseen kirjattu palkanmaksuaikataulu ja mahdolliset vakuudet tai viivästyssanktiot
• Palkkaennakon tai siirtokorvauksen takaisinperintälausekkeet epäonnistuneen kauden varalta

Kun markkinoilla on 18 joukkuetta kilpailemassa ja osa seuroista ottaa historiallisia palkkavelvoitteita, asiantuntijan arvio seuran maksukykyisyydestä ennen sopimuksen allekirjoitusta voi suojata pelaajan merkittäviltä taloudellisilta riskeiltä.

Yhteenveto

SM-Liigan siirtymäkausi 2026 on oikeudellisesti poikkeuksellinen: historiallinen palkkaräjähdys, SJRY:n virallinen sopimusrikkomussyyte, laajat YT-neuvottelut ja kohoava konkurssiriski ovat tehneet pelaajasopimukset ajankohtaisemmiksi kuin koskaan. Jokainen pelaaja – ammattilainen tai juniori – hyötyy siitä, että ymmärtää sopimuksensa oikeudelliset reunaehdot ennen kuin kirjoittaa nimensä.

Huom: Tämä artikkeli on yleistä tiedotusta eikä korvaa henkilökohtaista juridista neuvontaa. Sopimusoikeudellisissa kysymyksissä on suositeltavaa konsultoida asianajajaa.