Oikeusministeriö kertoi tiedotteessaan 19.11.2026, että hallitus esittää rikoslakiin uutta rangaistuksen koventamisperustetta, lapsirauhaa. Rangaistusta voitaisiin koventaa, jos tahallinen henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuva rikos tehdään lähisuhteessa ja tekijän tai uhrin oma lapsi on läsnä tai näkee tai kuulee teon. Lapsirauhaa koskevat lakimuutokset tulisivat voimaan 1.10.2027.
Mitä esitys sisältää ja mitä se ei vielä ole
Tiedote kuvaa hallituksen esitystä, ei voimassa olevaa lakia. Teksti puhuu koko ajan ehdotuksista: rangaistusta "voitaisiin" koventaa ja lait "on tarkoitettu tulemaan voimaan". Oikeusministeriön mukaan esityksen keskeisenä tavoitteena on puuttua lasten todistamaan väkivaltaan esimerkiksi lähisuhteissa sekä parantaa lähisuhdeväkivallan ja seksuaalirikosten uhrien suojelua.
Esitykseen kuuluu myös naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjuntaa koskevan direktiivin, lyhyesti NKV-direktiivin, kansallinen täytäntöönpano. Tiedotteen mukaan direktiivi sisältää EU-tason vähimmäissäännöt tiettyjen rikosten ja seuraamusten määrittelystä sekä uhrien oikeuksista, suojelusta ja tukemisesta rikosprosessin eri vaiheissa.
Oikeusministeri Leena Meri perustelee uudistusta tiedotteessa näin: väkivallan näkeminen, sen kuuleminen ja väkivaltaisessa ympäristössä eläminen on lapselle erittäin vahingollista ja traumatisoivaa. Tiedote ei kerro, milloin eduskunta käsittelee esitystä, joten sen etenemisaikataulu jää avoimeksi.
Milloin lapsirauha voisi koventaa rangaistusta
Oikeusministeriön tiedotteessa koventamisperuste on kuvattu kahdessa osassa. Ensimmäisen mukaan rangaistusta voitaisiin koventaa, jos tahallinen henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuva rikos tehdään lähisuhteessa ja jompikumpi seuraavista täyttyy:
- tekijän tai uhrin oma lapsi on läsnä, tai
- lapsi näkee tai kuulee teon.
Toisen osan mukaan rangaistusta voitaisiin koventaa myös silloin, kun henkirikos tai törkeä pahoinpitely on tapahtunut uhrin lapsen läsnä ollessa tai tämän kuullen tai nähden.
Sana "voitaisiin" on olennainen: tiedote puhuu mahdollisuudesta koventaa rangaistusta. Tiedote ei kerro, kuinka paljon rangaistus tuomioistuimen harkinnassa kovenisi, eikä se anna rangaistusasteikkoja. Näitä lukuja ei kannata etsiä tästä tiedotteesta.
Tiedotteessa uutta koventamisperustetta kutsutaan "niin sanotuksi" lapsirauhaksi. Ehdotus on kulkenut lausuntokierroksen kautta: ministeriö julkaisi aiheesta tiedotteen 25.9.2026 otsikolla "Lapsirauharikos lausuntokierroksella".
Lapsen kuuleminen esitutkinnassa vähenisi
Koventamisperusteeseen liittyen esitutkintalakiin ehdotetaan säännöstä, joka rajoittaisi alle 18-vuotiaan todistajan kuulemista koventamisperusteesta. Tiedotteen mukaan tarkoituksena on välttää lasten tarpeetonta kuulemista esitutkinnassa, koska lapsen kuuleminen rikosprosessissa on lapselle lähtökohtaisesti vahingollista.
Tämä on käytännön kannalta merkittävä kohta. Jos lapsi on nähnyt tai kuullut väkivaltaisen teon, lapsen kuulemista ei haluta käyttää pelkästään sen osoittamiseen, että koventamisperuste täyttyy. Tiedote ei kuitenkaan kerro, millä muulla tavalla lapsen läsnäolo tai havainnot voitaisiin näyttää toteen. Se on asia, jonka tarkempi esitys ratkaisee.
Uhrin riskinarviointi ja suojelu vahvistuisivat
Esityksen toinen painopiste on uhrin suojelutarpeen arviointi. Tiedotteen mukaan Suomessa naisiin kohdistuva väkivalta ja lähisuhdeväkivalta ovat edelleen vakavia yhteiskunnallisia ongelmia, ja väkivallan vaikutukset ulottuvat uhrien lisäksi lapsiin, läheisiin ja koko yhteiskuntaan. Väkivallasta aiheutuu tiedotteen mukaan huomattavia kustannuksia sosiaali- ja terveyspalveluille, oikeusjärjestelmälle ja työelämälle.
Esityksessä ehdotetaan seuraavia muutoksia:
- Uusi sääntely seksuaalirikoksen tai lähisuhdeväkivallan asianomistajaan kohdistuvan väkivallan riskin arvioinnista. Poliisin olisi arvioitava uhrin riski joutua uudelleen väkivallan kohteeksi.
- Esitutkintaviranomaisten olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin asianomistajan suojelemiseksi. Riskinarvioinnissa olisi otettava huomioon myös eräät asianomistajan läheiset.
- Esitutkintalain asianomistajan kuulustelua koskevat säännökset soveltuisivat jatkossa myös eräisiin seksuaalirikoksen tai lähisuhdeväkivallan asianomistajan todistajan asemassa oleviin läheisiin.
- Asianomistajan yhteystietojen välittämistä uhrien tukipalveluihin koskevaa sääntelyä täsmennettäisiin.
- Uusi rangaistussäännös koskisi tilanteita, joissa henkilötietoja levitetään tarkoituksena saada muut vahingoittamaan toisen terveyttä. Tiedotteen esimerkkeinä ovat fyysistä terveyttä vahingoittava ruumiillinen väkivalta ja psyykkistä terveyttä vahingoittava häiritseminen.
- Seksuaaliväkivallan uhrien Seri-tukikeskusten toiminta turvattaisiin säätämällä hyvinvointialueille laissa velvollisuus tukikeskusten ylläpitämiseen. Palvelut säilyisivät asiakkaille maksuttomina.
Esityksessä arvioidaan, että Suomen lainsäädäntö täyttää pitkälti direktiivin vaatimukset. Täytäntöönpanoa tukevat tiedotteen mukaan myös hallitusohjelman muut toimet perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi.
Aikataulu ja rahoitus
Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan pääosin 14.6.2027 mennessä, jolloin direktiivi on viimeistään pantava kansallisesti täytäntöön. Lapsirauhaa koskevat lakimuutokset tulisivat kuitenkin voimaan 1.10.2027.
Hallitus antoi lisäksi esityksensä talousarvioesityksen 2027 täydentämisestä. Siinä ehdotettiin vuodelle 2027 lisämäärärahoja oikeusministeriön hallinnonalan eri toimijoille yhteensä 375 000 euroa. Lapsiin liittyvien rikosepäilyjen selvittämisessä avustavien terveydenhuollon yksiköiden rahoitukseen sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle ehdotettiin 150 000 euroa. Oma laskelmamme: 375 000 + 150 000 = 525 000 euroa, kun molemmat ehdotetut summat lasketaan yhteen.
Esimerkkitapaus: lapsi kuulee riidan viereisestä huoneesta
Seuraava tilanne on kuvitteellinen, ja sen tarkoitus on havainnollistaa, miten tiedotteen kuvaama sääntö voisi vaikuttaa. Tiedote ei sisällä oikeustapauksia eikä siirtymäsäännöksiä, joten esimerkki ei ole lupaus siitä, miten tuomioistuin ratkaisisi vastaavan asian.
Kuvitellaan pariskunta, jonka yhteinen 6-vuotias lapsi nukkuu viereisessä huoneessa. Riidan aikana toinen osapuoli pahoinpitelee toisen tahallaan niin, että teko kohdistuu uhrin terveyteen. Lapsi herää ja kuulee tapahtuman seinän läpi.
Jos teko tehdään lähisuhteessa ja lapsi on tekijän tai uhrin oma lapsi, tiedotteen kuvaus täyttyy kahdella tavalla: rikos on tahallinen terveyteen kohdistuva rikos lähisuhteessa, ja lapsi kuulee teon. Silloin rangaistusta voitaisiin tiedotteen mukaan koventaa lapsirauhaperusteella.
Päivämäärällä on tässä merkitystä. Tiedotteen mukaan lapsirauhaa koskevat lakimuutokset tulisivat voimaan 1.10.2027. Jos kuvitellun teon päivä olisi 15.10.2027, teko ajoittuisi ehdotetun voimaantulopäivän jälkeiseen aikaan: 15.10.2027 on 14 päivää myöhemmin kuin 1.10.2027 (oma laskelmamme). Jos päivä olisi 15.9.2027, se olisi ennen ehdotettua voimaantuloa. Tiedote ei kerro, miten ennen voimaantuloa tehtyihin tekoihin suhtauduttaisiin, joten tätä ei voi päätellä tekstistä.
Jos lapsi taas ei olisi läsnä eikä näkisi tai kuulisi tekoa, ensimmäinen koventamisperuste ei tiedotteen kuvauksen mukaan täyttyisi. Silloin sovellettaisiin muita rikoslain säännöksiä, joita tiedote ei käsittele.
Esitutkinnassa tilanne olisi tiedotteen mukaan seuraava: koventamisperusteen vuoksi alle 18-vuotiaan todistajan kuulemista rajoitettaisiin. Kuusivuotiasta ei siis kuulusteltaisi tarpeettomasti pelkästään sen selvittämiseksi, täyttyykö koventamisperuste.
Mitä tiedote jättää auki
Tiedote on lyhyt tiivistelmä, ja moni käytännön kysymys jää siinä vastaamatta. Näitä kohtia kannattaa seurata, kun varsinainen esitys tulee luettavaksi:
- Tiedote ei kerro, kuinka paljon rangaistus voisi koventua, eikä se mainitse rangaistusasteikkoja.
- Tiedote ei kerro, miten lapsen läsnäolo tai havainnot osoitettaisiin, jos lapsen kuulemista rajoitetaan.
- Tiedote ei kerro, miten ennen 1.10.2027 tehtyihin tekoihin suhtauduttaisiin.
- Tiedote ei määrittele, keitä asianomistajan "eräät läheiset" ovat riskinarvioinnissa tai kuulustelussa.
- Tiedote ei kerro, miten poliisin riskinarviointi käytännössä tehtäisiin tai mitä toimenpiteitä esitutkintaviranomaisten olisi tehtävä uhrin suojelemiseksi.
Kun nämä kohdat selviävät, esityksen vaikutus yksittäisen perheen tilanteeseen on helpompi arvioida. Siihen asti tiedote antaa luotettavan kuvan esityksen suunnasta mutta ei yksityiskohdista.
Toinen esimerkki: riskinarvioinnin ja suojelun ajoitus
Kuvitellaan toinen tilanne: seksuaalirikoksen tai lähisuhdeväkivallan uhri tekee rikosilmoituksen, ja uhrilla on lapsi. Esimerkki on kuvitteellinen, eikä tiedote kuvaa tällaista tapausta.
Jos ehdotettu sääntely olisi voimassa, poliisin olisi tiedotteen mukaan arvioitava, onko uhrilla riski joutua uudelleen väkivallan kohteeksi. Jos arvio osoittaisi suojelutarpeen, esitutkintaviranomaisten olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin asianomistajan suojelemiseksi. Riskinarvioinnissa olisi otettava huomioon myös eräät asianomistajan läheiset, joten arvio ei rajoittuisi pelkästään uhriin.
Jos uhrille välitettäisiin yhteystiedot tukipalveluihin, kuten Seri-tukikeskukseen, palvelu olisi tiedotteen mukaan asiakkaalle maksuton. Tiedote ei kerro, kuinka nopeasti riskinarviointi pitäisi tehdä tai miten usein sitä pitäisi tarkistaa, joten näitä yksityiskohtia ei voi päätellä tekstistä.
Mitä lukijan kannattaa tarkistaa
Tiedote ei anna neuvoja yksittäisille ihmisille, mutta siitä voi poimia asioita, joita kannattaa seurata tai tarkistaa.
Seuraa esityksen etenemistä. Ehdotukset ovat vasta hallituksen esityksiä. Tiedote ei kerro eduskuntakäsittelyn aikataulua, joten voimaantulopäivä 1.10.2027 on tavoite eikä vahvistettu päivämäärä.
Tarkista, mihin päivään oma tilanne osuu. Lapsirauhaa koskevat muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.10.2027, muut ehdotetut lait pääosin 14.6.2027 mennessä. Jos oma asia liittyy rikosepäilyyn, jonka teko-ajankohta on lähellä näitä päiviä, asianajajan kanssa kannattaa selvittää, mitä säännöksiä asiaan sovelletaan. Tiedote ei ota kantaa siirtymäkauteen.
Muista tukipalvelut. Tiedotteen mukaan Seri-tukikeskusten palvelut säilyvät asiakkaille maksuttomina ja hyvinvointialueille säädettäisiin velvollisuus ylläpitää tukikeskuksia. Esitys täsmentäisi myös asianomistajan yhteystietojen välittämistä uhrien tukipalveluihin.
Ota huomioon henkilötietojen levittäminen. Uusi rangaistussäännös koskisi tilanteita, joissa henkilötietoja levitetään tarkoituksena saada muut vahingoittamaan toisen terveyttä. Jos olet kohdannut tällaista, asianajaja voi arvioida, mitä sinun tilanteessasi on tehtävissä nyt voimassa olevan lain mukaan.
Kysy asianajajalta, kun lapsi on osallisena. Lapsen asema rikosprosessissa on herkkä aihe. Jos perhettä koskee rikosepäily tai lähisuhdeväkivalta, asianajaja voi kertoa, millaisia vaihtoehtoja asiassa on voimassa olevan lain nojalla. Tämä artikkeli ei ole oikeudellinen neuvo, eikä se korvaa yksittäistapauksen arviointia.
Jos tarvitset apua lähisuhdeväkivaltaa tai rikosprosessia koskevassa asiassa, Expert Zoomin asianajajat vastaavat kysymyksiin omasta tilanteestasi.

Anna Nieminen