Anna NieminenSuomen kunnissa käy parhaillaan kunnanjohtajaralli. Vuoden 2026 aikana useat kunnat ovat vaihtaneet tai vaihtamassa johtajaansa. Rääkkylässä kunnanjohtajan virkasuhde päättyi yhteisymmärryksessä helmikuussa, Tervo joutuu hakemaan uutta johtajaa maaliskuussa ilmoitetun siirtymän takia, ja Hattulaan valittiin toukokuussa Jonna Tamminen uudeksi kunnanjohtajaksi. Samanaikaisesti Inkoo etsii edelleen uutta johtajaa helmikuussa avatun haun perusteella, ja Pietarsaari haastattelee useita hakijoita kaupunginjohtajan vaativaan paikalle.
Virkasuhteen päättäminen on monimutkainen prosessi
Kunnanjohtajan virkasuhteen päättäminen ei ole yksinkertainen toimenpide. Toisin kuin yksityisellä sektorilla, jossa työsuhde voidaan useimmiten päättää noudattaen työsopimuslakia ja työsopimuslain irtisanomisperusteita, kunnanjohtajan asemaan sovelletaan kuntalakia ja julkisen hallinnon erityissäännöksiä. Virkamiehellä on myös vahvempi oikeusturva kuin työntekijällä, mikä tekee virkasuhteen päättämisestä haastavampaa. Kuntalain 42 §:n mukaan kunnanjohtajasta on laadittava johtajasopimus, jossa sovitaan muun muassa tehtävistä, vastuista ja palkkiosta.
Rääkkylän tapaus osoittaa, miten nopeasti tilanne voi kärjistyä ja miten herkästi kunnan maine voi kärsiä. Kunnanjohtaja Esko Rautiaisen virkasuhde päätettiin yhteisymmärryksessä helmikuussa 2026, kun hänet oli aiemmin yhdistetty irstaiden viestien lähettämiseen. Vaikka kunta ja johtaja pääsivät sopimukseen, prosessi herätti laajaa julkista keskustelua siitä, miten kunnat voivat suojautua vastaavilta tilanteilta ja mitä oikeudellisia vaihtoehtoja virkasuhteen päättämiselle on.
Asianajajat korostavat, että kunnanjohtajan virkasuhteen päättäminen edellyttää aina painavaa syytä. Kuntalain mukaan kunnanjohtaja voidaan irtisanoa vain laissa säädetyin perustein, ja päätöksen tekee kunnanvaltuusto. Johtajasopimus voi sisältää myös erillisiä irtisanomisperusteita, mutta niiden on oltava lainmukaisia ja kohtuullisia. Lisäksi kunnan on noudatettava huolellista asianmukaisuusarviointia ennen päätöksen tekoa.
Kunnanjohtajien vaihtuvuus kasvaa koko maassa
Ylen maaliskuussa 2026 julkaiseman selvityksen mukaan Suomen kunnissa käy todellinen kunnanjohtajaralli. Useat kunnat ovat samaan aikaan johtajahaun tai -vaihdoksen keskellä. Tervon kunnanjohtaja Lari Tiikasalo ilmoitti maaliskuussa siirtyvänsä Kuopion kaupungin lakiasiainpäälliköksi, mikä jätti Tervon ilman johtajaa. Pietarsaaren kaupunginjohtajahakuun osallistui puolestaan Inkoen kunnanjohtaja Robert Nyman, ja Pietarsaaren haastattelukutsun saivat myös oikeustieteen maisterit Marcus Henricson ja Milla Kallioinen.
Kuntalehden toukokuussa 2026 julkaiseman tiedon mukaan uuden kunnanjohtajan valinta vahvistettiin peräti viidessä eri kunnassa toukokuun aikana. Hattulan uudeksi kunnanjohtajaksi valittiin Jonna Tamminen 20. toukokuuta. Vaihtuvuus ei kuitenkaan rajoitu vain yksittäisiin kuntiin: Kuntaliiton pienten kuntien verkoston puheenjohtajistossa Ilomantsin kunnanjohtaja Marjut Ahokas ja Sauvon kunnanjohtaja Satu Simelius jatkavat vuonna 2026, mikä kertoo alueiden aktiivisesta kehittämistyöstä ja verkostojen merkityksestä pienten kuntien selviytymisessä.
Kirkkonummen kunnanjohtaja Virpi Sailas on puolestaan painottanut vuoden 2026 talousarviossaan vahvaa panostusta palveluihin, kuntatalouden kestävään kasvuun ja elinvoimaan erityisesti vaikeassa taloustilanteessa. Tämä kertoo siitä, että kunnanjohtajien rooli on strategisesti keskeinen, ja heidän vaihtumisensa vaikuttaa koko kunnan suunnan määrittelyyn pitkällä aikavälillä.
Lakimies neuvoo: näin kunta suojautuu riskeiltä
Kunnanjohtajan virkasuhteen päättämisessä tai johtajasopimuksen laatimisessa juridinen asiantuntemus on välttämätöntä. Asianajaja voi auttaa kuntaa varmistamaan, että johtajasopimus sisältää selkeät ehdot tehtävästä, vastuista, irtisanomisperusteista ja salassapitovaatimuksista. Lisäksi oikeudellinen neuvonta on tarpeen, jos virkasuhde joudutaan päättämään epäselvissä olosuhteissa.
Kuntalain mukaan kunnanjohtajan johtajasopimuksesta on tullut lakisääteinen vuoden 2017 kuntauudistuksesta lähtien. Sopimuksessa on sovittava muun muassa tehtävän ja vastuunjaosta, palkkiosta ja muista eduista sekä sopimuksen irtisanomisesta. Asianajajan avulla kunta voi varmistaa, että sopimus on sekä lainmukainen että kunnan edun mukainen. Hyvin laadittu sopimus toimii myös ennaltaehkäisevänä riskienhallintatyökaluna.
Erityisesti irtisanomistilanteissa kunnan on noudatettava huolellisesti menettelysääntöjä. Valtuuston on tehtävä päätös, ja johtajalla on oikeus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekoa. Jos päätös riitautetaan, kunnan on pystyttävä perustelemaan se laissa säädetyin perustein. Tässä tilanteessa oikeudellinen asiantuntija on korvaamaton, sillä virheellinen menettely voi johtaa kalliiseen oikeudenkäyntiin ja vahingonkorvausvastuuseen.
Mitä kuntapäättäjien tulisi tietää?
Kuntapäättäjille ja luottamushenkilöille on erityisen tärkeää ymmärtää tarkasti, että kunnanjohtajan virkasuhde ei missään nimessä ole tavallinen työsuhde. Julkisen hallinnon erityissäännökset, kuntalaki ja johtajasopimus muodostavat monimutkaisen oikeudellisen kokonaisuuden, johon pätevät omat tiukat sääntönsä. Yksittäinen valtuutettu tai hallituksen jäsen ei voi tehdä päätöksiä yksin, vaan kaikki virkasuhteeseen liittyvät ratkaisut kulkevat valtuuston kautta.
Kunnanjohtajan valintaprosessi on myös juridisesti säädeltyä. Hakijoiden on täytettävä tietyt kelpoisuusvaatimukset, ja valintaprosessin on oltava avoin ja tasapuolinen. Jos valintaprosessissa tapahtuu virheitä, kunta voi joutua oikeudelliseen riitaan hylättyjen hakijoiden kanssa. Asianajajan konsultointi jo valintavaiheessa voi ehkäistä myöhempiä ongelmia ja varmistaa, että kunta noudattaa hyvää hallintotapaa.
Kunnanjohtajan irtisanomistilanteissa on lisäksi huomioitava julkisuus ja viestintä. Rääkkylän tapaus osoittaa, että kuntien on kyettävä viestimään tilanteesta läpinäkyvästi samalla, kun ne kunnioittavat osapuolten yksityisyyttä ja oikeusturvaa. Tämä vaatii usein sekä juridista että viestinnällistä asiantuntemusta. Virheellinen viestintä voi vahingoittaa kunnan mainetta ja johtaa lisäoikeudenkäynteihin.
Kunta tarvitsee asiantuntijaa – myös ennen kuin ongelma syntyy
Useimmiten kunnat ottavat yhteyttä asianajajaan vasta, kun ongelma on jo puhjennut ja kärjistynyt julkiseksi kiistaksi. Fiksumpi ja edullisempi strategia on kuitenkin konsultoida juridista asiantuntijaa jo johtajasopimuksen laatimisvaiheessa ja säännöllisesti sopimuksen voimassaoloaikana. Näin kunta voi ennakoida riskit, päivittää sopimuksen vastaamaan muuttunutta lainsäädäntöä ja varmistaa, että sopimus kestää oikeudellisen tarkastelun myös poikkeusolosuhteissa.
Kunnanjohtajaralli vuonna 2026 osoittaa selvästi, että kuntien johtajien vaihtuvuus on poikkeuksellisen korkeaa koko Suomessa. Tämä tekee hyvin laadituista johtajasopimuksista ja selkeistä menettelytavoista entistä tärkeämpiä pienten ja keskisuurten kuntien arjessa. Asianajaja, joka tuntee sekä kuntalain että työoikeuden perusteellisesti, voi auttaa kuntaa navigoimaan monimutkaisessa lainsäädännössä ja suojautumaan oikeudellisilta riskeiltä. Expert Zoom -alustalta löytyy asianajajia, jotka erikoistuvat juuri julkisen sektorin työoikeuteen ja kuntalakiin. Oikea-aikainen asiantuntijan apu säästää kunnalta sekä rahaa että mainetta pitkällä aikavälillä.
Lisätietoa kunnanjohtajan asemasta, tehtävistä ja johtajasopimuksesta löytyy laajasti Finlexin kuntalaista.
