KooKoon valmennus vaihtui yhdessä yössä – mitä laki sanoo tulosperusteisesta irtisanomisesta?

KooKoo erotti päävalmentaja Jouko Myrrän ja apuvalmentaja Tuukka Poikosen tiistaina 7. lokakuuta 2026 – alle kaksi kuukautta runkosarjan alkamisen jälkeen. Seura nimitti välittömästi tilalle 67-vuotiaan Kai Suikkasen, joka palaa SM-liigaan Slovakian HC Prešovilta, ja apuvalmentajaksi Marko Virtasen. Toimitusjohtaja Sakari Välimaan perustelu oli suorasanainen: "Ammattiurheilussa tulokset määrittävät lopulta toimintaa. Joukkueen suorituskyky ja tulokset eivät ole vastanneet odotuksia." KooKoo oli kerännyt kymmenestä ensimmäisestä runkosarjaottelustaan vain yhden pisteen – kymmenen tappiota ja yksi jatkoaikatappio.

Yhden pisteen kausi ja välitön ratkaisu

KooKoo saavutti viime kaudella seuran historian ensimmäisen SM-liiga-finaalin. Myrrä johti joukkueen finaalitaisteluun Tapparaa vastaan. Tulos oli tappio, mutta hopeamitali oli seuralle historiallinen saavutus. Silti lokakuun 2026 aloitus romahti täydellisesti: kymmenen peliä, yksi piste.

Urheiluseuroilla on vakiintunut käytäntö tällaisissa tilanteissa – kun tulokset eivät tule, vaihtuu valmennus. Käytäntö on kansainvälinen: Pohjois-Amerikan NHL-joukkueet vaihtavat vuosittain neljästä kuuteen päävalmentajaa kesken kauden, ja Euroopassa sama rytmi toistuu. Suomessa SM-liigan 15 joukkueen keskinäinen kilpailu tekee tilanteen erityisen kärjekkääksi: tippuminen jatkoaikakierroksen ulkopuolelle tarkoittaa usein valmentajan vaihtoa.

Kai Suikkanen tunnetaan suomalaisen jääkiekon pitkäaikaisena toimijana. Hän saavutti urallaan pelaajana hopeamitalin Calgaryn talviolympialaisissa 1988, ja valmentajana hän johti TPS:n SM-liigan mestaruuteen kaudella 2009–10 sekä HC Bolzanon ICEHL-mestaruuteen kaudella 2017–18. Ennen KooKoon pestiä hän valmensi HC Prešovia Slovakian Tipsport Ligassa. Nyt 67-vuotias veteraani astuu jälleen liigan kiireisimpään tilanteeseen.

Valmentajanvaihdon nopeus – sama päivä kuin irtisanominen – kertoo siitä, että seurat toimivat urheilumaailman omalla logiikalla. Oikeudellinen todellisuus on kuitenkin erilainen. Suomessa valmentajat ovat palkansaajia siinä kuin muutkin, ja heidän sopimustensa purkamiseen sovelletaan samoja lakeja. Se, miten sopimus on kirjoitettu ja miten irtisanominen toteutetaan, vaikuttaa ratkaisevasti siihen, mitä korvauksia valmentajalla on oikeus saada.

Mutta mitä Myrrän irtisanominen tarkoittaa oikeudellisesti? Voiko seura oikeasti antaa potkut heikkojen tulosten perusteella – ja jos voi, milloin ja miten?

Kolme kysymystä, joita irtisanottu valmentaja ensimmäiseksi miettii

1. Onko pelkkä heikko kausi riittävä peruste irtisanomiseen?

Ei automaattisesti. Suomen työsopimuslain 7 luvun mukaan toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanominen edellyttää "asiallista ja painavaa syytä". Tulosperusteisuus on sinänsä hyväksytty syy, mutta se täyttyy vasta, kun seuraavat kolme ehtoa on täytetty:

Ensinnäkin odotukset on dokumentoitu selkeästi työsopimuksessa tai tehtävänkuvassa – esimerkiksi "joukkue kvalifikoituu jatkoaikakierrokselle" tai "häviöitä saa olla korkeintaan kuusi kymmenestä". Epämääräinen kirjaus "saavuttaa hyviä tuloksia" ei ole oikeudellisesti riittävä peruste. Toiseksi valmentajalle on annettava mahdollisuus parantaa suoritustaan ennen irtisanomista. Tämä tarkoittaa käytännössä joko kirjallista varoitusta tai dokumentoitua palautekeskustelua, jossa valmentaja voi esittää oman näkemyksensä. Kolmanneksi irtisanominen ei saa olla suhteeton – kaksi viikkoa heikkoja tuloksia on eri asia kuin koko kauden jatkuva surkea sijoitus.

Oikeudellinen merkitys on myös sillä, onko sopimus toistaiseksi voimassa vai määräaikainen, ja kuinka pitkä irtisanomisaika siihen on kirjattu. SM-liigan huippuvalmentajilla irtisanomisaika on tyypillisesti kolmesta kuuteen kuukautta, mikä tarkoittaa, että seura saattaa olla velvollinen maksamaan palkkaa myös irtisanomisajan, vaikka valmentaja ei enää työskentelisikään joukkueen kanssa.

Jos seura ampuu heti ilman varoitusta tai kuulemista, valmentajalla voi olla oikeus vahingonkorvaukseen – vaikka tulokset olisivatkin olleet heikot.

2. Entä määräaikainen sopimus? Voiko sen purkaa kesken kauden?

Tämä on valmentajien yleisin sopimusmalli ja juridiikan kannalta haastavin tilanne. Määräaikainen sopimus päättyy pääsääntöisesti sovitun kauden lopussa. Ennenaikainen purku edellyttää joko molemminpuolista sopimista tai sopimukseen erikseen kirjattua purkuklausuulia, jossa on määritelty sekä purkuperuste että korvaussumma.

Ilman purkuklausuulia seura voi joutua maksamaan palkan koko loppukaudelta, vaikka irtisanomiselle olisikin muita perusteita. Pelkät heikot tulokset eivät yksin riitä oikeudelliseksi purkuperusteeksi, jos sopimuksessa ei tätä mahdollisuutta ole mainittu.

3. Mitä kilpailukiellosta pitää tietää – voiko heti mennä toiseen seuraan?

Kilpailukielto on sitova Suomessa vain, jos siihen on erityisen painava syy – kuten valmentajan hallussa oleva strateginen tieto tai yksityiskohtaiset pelaajaanalyysit – ja valmentajalle maksetaan kohtuullinen korvaus rajoitusajalta. Rajoitusaika saa enimmillään olla yksi vuosi. Kilpailukielto ilman korvauksen maksamista on lain mukaan mitätön.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että Kai Suikkanen pystyi ottamaan KooKoon tehtävän vastaan välittömästi, kun sopimuksen päättymisestä HC Prešovin kanssa sovittiin. Ellei HC Prešovilla ollut pätevää kilpailukieltoa, estettä uudelle pestille ei ollut.

Asiantuntijakulma: miksi irtisanomismenettely ratkaisee yhtä paljon kuin syy

Juridiikassa ei pyöritä pelkästään irtisanomisperusteessa – menettelyllä on yhtä ratkaiseva merkitys. Suomen työsopimuslaki edellyttää, että ennen irtisanomista valmentajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi asiassa. Tätä kutsutaan kuulemisvelvoitteeksi, ja se tarkoittaa käytännössä sitä, että seura ei voi vain lähettää tekstiviestiä tai soittaa puhelun ja todeta "sopimus on purettu".

Jos seura tekee ratkaisun ilman ennakkovaroitusta tai dokumentoitua kuulemistilaisuutta, se voi muodostaa lainvastaisen menettelyn – vaikka tulosperuste olisikin muodollisesti kelvollinen. Tällöin valmentajalla on oikeus riitauttaa irtisanominen ja vaatia korvausta myös menettelyvirheen perusteella.

Liiga-tason asiat päätyvät harvoin tuomioistuimeen saakka. Useimmiten ne ratkaistaan sovintoneuvotteluissa, joihin kuuluu usein salassapitosopimus ja kertakorvaus. Asianajajan läsnäolo neuvotteluissa muuttaa tasapainoa merkittävästi: se viestii seuralle, että valmentaja tuntee oikeutensa ja on valmis käyttämään niitä.

Erityisen tärkeä yksityiskohta on bonusten kohtelu irtisanomistilanteessa. Jos valmentaja on irtisanottu lokakuussa mutta joukkue pääsee finaaliin toukokuussa, onko valmentajalla oikeus tulospalkioon? Vastaus riippuu täysin sopimuksen sanamuodosta. Jos bonusehto on kirjattu epäselvästi, asia voidaan riitauttaa tuomioistuimessa – ja siinä tapauksessa jokainen euro asianajajan palkasta on perusteltua sijoitusta.

Lue myös: Mikko Koivu ulos valmennuksesta – mitä oikeuksia valmentajalla on, kun sopimus puretaan?

Mikon tapaus: kuinka 78 000 euron ero syntyy

Kuvitellaan Mikon tilanne. Mikko, 44 vuotta, toimii päävalmentajana SM-liiga-seurassa. Hänen sopimuksensa on kaksivuotinen, se alkoi elokuussa 2025, ja palkkio on 8 500 euroa kuukaudessa. Sopimukseen on lisäksi kirjattu 20 000 euron tulospalkio Liiga-finaaleihin pääsemisestä. Sopimuksessa ei ole erityistä purkuklausuulia, eikä irtisanomisperustetta ole dokumentoitu etukäteen.

Marraskuun alussa 2025 seura kutsuu Mikon toimistoon ja ilmoittaa, että tulokset eivät täytä odotuksia ja sopimus halutaan purkaa välittömästi. Kuulemisvelvoitetta ei ole täytetty: Mikolle ei annettu kirjallista varoitusta tai mahdollisuutta esittää omaa näkemystään ennen päätöstä.

Skenaario A – ilman asianajajaa:

Mikko hyväksyy seuran ensimmäisen tarjouksen paineen alla. Seura tarjoaa kahden kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen eli 17 000 euroa, ja Mikko allekirjoittaa sovinnon. Hän menettää loppukauden palkkansa – yhteensä noin 85 000 euroa (10 kuukautta × 8 500 €) – sekä mahdollisuuden 20 000 euron tulospalkioon.

Skenaario B – asianajajan avulla:

Asianajaja tarkistaa sopimuksen ja toteaa, ettei purkuklausuulia ole, eikä kuulemisvelvoitetta ole täytetty. Neuvotteluissa asianajaja vaatii loppukauden palkan kokonaisuudessaan: 85 000 euroa. Lisäksi sovitaan 10 000 euron korvauksesta menettelyvirheestä sekä 3 000 euron osittaisesta tulospalkiokorvauksesta. Lopputulos: 95 000–98 000 euroa.

Ero skenaarioiden välillä: 78 000–81 000 euroa. Asianajajan palkkio tämänkaltaisessa sopimusneuvottelussa on tyypillisesti 1 500–3 500 euroa – pienehkö suhteessa saavutettuun hyötyyn.

Jos Mikko olisi tarkistuttanut sopimuksensa asianajajalla jo ennen allekirjoittamista, tilanne olisi alusta alkaen ollut selkeämpi: purkuklausuuli, dokumentoidut tulospaineet ja sovittu korvaussumma mahdolliseen irtisanomistilanteeseen. Selkeät ehdot suojaavat molempia osapuolia – niin seuraa kuin valmentajaakin.

Mitä sinun tulisi tehdä, jos seura irtisanoo sinut kesken kauden

Urheilusopimukset ovat pitkälle räätälöityjä asiakirjoja, joissa yhdistyvät palkkaehdot, tulospalkiot, mediavelvoitteet ja kilpailukiellot tavalla, johon tavallinen työsopimus ei yllä. Siksi myös oikeudellinen neuvonta kannattaa etsiä alan asiantuntijalta.

Jos saat potkut kesken kauden, toimi näin:

1. Älä allekirjoita mitään heti. Ensimmäinen tarjous on harvoin paras mahdollinen. Pyydä aikaa harkita – vähintään kolme päivää.
2. Tarkista sopimuksesi yksityiskohtaisesti. Onko siinä purkuklausuuli? Onko irtisanomisaika tai korvaus kirjattu selkeästi?
3. Selvitä, onko kuulemisvelvoitetta noudatettu. Jos ei, oikeudellinen asemasi neuvottelussa on vahvempi.
4. Ota yhteyttä työoikeuden asiantuntijaan. Urheilusopimusten erikoispiirteet – bonusehdot, kilpailukielto, julkisuussäännökset – vaativat erityisosaamista.
5. Tarkista kilpailukieltoehdot. Jos seura vaatii kilpailukieltoa ilman korvausta, se on lain mukaan mitätön ja voit ottaa uuden tehtävän vastaan välittömästi.

Tämä artikkeli käsittelee oikeudellisia kysymyksiä yleisellä tasolla. Se ei korvaa henkilökohtaista oikeudellista neuvontaa. Oman tilanteesi arvioinnissa suosittelemme ottamaan yhteyttä asianajajaan.

KooKoon tapaus muistuttaa, että ammattiurheilu on tulosorientoitunutta myös sopimusoikeuden näkökulmasta. Kai Suikkasen paluuta SM-liigaan 67-vuotiaana voidaan pitää suomalaisen valmennusosaamisen juhlistamisena. Jouko Myrrän asema sen sijaan riippuu siitä, miten sopimus ja irtisanomismenettely vastasivat lain vaatimuksia – ja kuinka hyvin hän tiesi oikeutensa.