Juho Piiparinen NHL-draftiin: mitä suomalaisen urheilusopimus vaatii oikeudellisesti?

Juho Piiparinen, 17-vuotias tamperelainen puolustaja Tapparan riveistä, on yksi tämän hetken haetuimmista pelaajista tulevassa NHL:n varaustilaisuudessa kesäkuussa 2026. Keskeiset NHL-skautit, kuten NHL Central Scouting, ovat arvioineet hänet ensimmäisen kierroksen ehdokkaiksi. Yhdysvaltalainen The Hockey Writers on nimennyt hänet muun muassa Chicagon Blackhawksin, Detroit Red Wingsin ja Vancouver Canucksin todennäköisimmäksi varauskohteeksi. Piiparisen tarina on esimerkki siitä, miten suomalainen nuori urheilulahjakkuus matkaa kohti ammattilaistasoa – ja tässä matkassa oikeudellinen osaaminen on yhtä tärkeää kuin pelitaidot.

Kuka on Juho Piiparinen ja miksi hän on NHL-draftissa huomion kohde?

Juho Piiparinen (s. 10.8.2008) on Tapparan kasvatti, joka on noussut viime kuukausina Suomen parhaiden nuorten puolustajien kärkeen. Hän on 187 cm pitkä oikean käden puolustaja, jonka vahvuuksia ovat poikkeuksellinen pelihäntä, fyysinen pelivalmius ja kyky lukea peliä nopeassa pelitempossa.

Kaudella 2025–2026 Piiparinen on pelannut yhteensä 29 Liiga-ottelua Tapparan miesten joukkueessa sekä esiintynyt kansainvälisissä nuorisoturnauksissa, mukaan lukien maailman nuorten MM-kisat. Hänen arvostuksensa näkyy konkreettisesti: useat NHL-joukkueet ovat seuranneet häntä livenä.

NHL-draftissa ensimmäiseltä kierrokselta valittu pelaaja voi odottaa aloituspalkaksi 925 000–1 100 000 Yhdysvaltain dollaria vuodessa (kolmevuotinen entrylevelsopimus, kaudelta 2026–2027 alkaen), minkä lisäksi sopimukseen voi sisältyä merkittäviä bonuksia ja varausrahojen liittymismaksuja.

NHL-sopimus on monimutkainen juridinen kokonaisuus

NHL-sopimukset eivät ole yksinkertaisia työsopimuksia. Ne perustuvat NHL:n ja pelaajayhdistyksen (NHLPA) väliseen yhteiseen sopimukseen (Collective Bargaining Agreement, CBA), joka sääntelee kaikkia sopimusehtoja. Suomalaisen pelaajan kannalta tässä kohtaa astuukin esiin keskeinen kysymys: kuka huolehtii pelaajan eduista monimutkaisessa transatlanttisessa oikeudellisessa viidakossa?

Entrylevelsopimus (ELC): Alle 18-vuotiaana draftatuilla pelaajilla on oikeus allekirjoittaa enintään kolmevuotinen ELC. Sopimus sisältää sekä peruspalkan että suoritusperusteisia bonuksia, joita kutsutaan nimellä "performance bonuses" (A-bonukset ja B-bonukset). A-bonukset maksetaan, jos tietyt pelaajakohtaiset tilastotavoitteet täyttyvät.

Kauppakieltolausekkeet: Ammattiurheilijoiden sopimuksiin voidaan lisätä NMC (no-movement clause) tai NTC (no-trade clause) -lausekkeita, jotka rajoittavat seuran mahdollisuuksia vaihtaa pelaajan seuraa. Nämä ovat tyypillisesti neuvottelukysymyksiä, eikä nuori pelaaja yleensä saa niitä ensimmäiseen sopimukseensa.

Agenttisopimus: NHL-pelaajien agentit ovat lisensoituja NHLPA:n toimesta. Agentin palkkio on rajoitettu 3 prosenttiin pelaajan palkasta ensimmäisen sopimuksen jälkeen – entrylevelsopimuksissa palkkio on tyypillisesti 1,5–3 %. Agentin valinta on yksi tärkeimmistä päätöksistä nuoren pelaajan uralla.

Suomalainen asianajaja varmistaa pelaajan oikeudet myös kotimaisessa oikeudessa

Vaikka NHL-sopimus solmitaan Pohjois-Amerikan oikeuden piirissä, Suomessa asuvan urheilijan tilanne koskee myös suomalaista lainsäädäntöä.

Verotus: Suomesta NHL:ään siirtyvä pelaaja on velvollinen selvittämään verotuksellisen asuinpaikkansa. Suomalainen pelaaja, joka solmii NHL-sopimuksen ja muuttaa Pohjois-Amerikkaan, voi joutua maksamaan Suomeen lähdeveroa Suomesta saaduista tuloista ensimmäisten vuosien ajan. Kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi on olemassa sopimuksia, mutta käytäntö vaatii asiantuntevaa ohjausta.

Nuoren pelaajan edunvalvonta: Alaikäisen pelaajan (alle 18-vuotiaan) sopimuksiin tarvitaan huoltajan suostumus. Lisäksi on tärkeää varmistaa, ettei sopimus aseta pelaajaa epäedulliseen asemaan tulevaisuuden neuvotteluissa – esimerkiksi pykälät, jotka siirtyvät myöhempiin sopimuksiin tai rajoittavat pelaajan vapaata toimijuutta.

Kuvaoikeudet ja kaupalliset sopimukset: Nuori urheilulahjakkuus herättää usein myös kotimaisen markkinoinnin kiinnostuksen. Sopimukset sponsorien, mediayhtiöiden tai pelaajakorttivalmistajien kanssa vaativat tarkkaa juridista arviointia: ne eivät saa olla ristiriidassa NHL-sopimuksen ehtojen tai NHLPA:n sääntöjen kanssa.

Suomalainen urheiluoikeuteen perehtynyt asianajaja voi auttaa sekä pelaajaa että hänen perhettään ymmärtämään sopimuksen kokonaisvaikutukset ennen allekirjoittamista. Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan kaikessa sopimustoiminnassa on tärkeää, että osapuolet ymmärtävät, mihin sitoutuvat – ja tähän asiantuntija-apu on keskeistä.

Mitä nuori urheilulahjakkuus ja hänen perheensä voi tehdä nyt?

Piiparisen ikäiset lupaavat urheilijat ovat usein jo useiden agenttien kontaktoimia. Ennen minkään sopimuksen allekirjoittamista on syytä muistaa:

1. Älä allekirjoita mitään ilman asiantuntijoiden arviota: Sekä urheiluagentti että asianajaja tulee olla mukana prosessissa. Agentti osaa neuvotella NHL-sopimuksen ehdoista, mutta asianajaja tuntee lainsäädännön.
2. Tarkista agentin lisenssi: NHLPA:n lisensoitujen agenttien luettelo on julkinen. Lisensoimaton agentti on laittomasti toimiva toimija.
3. Ymmärrä veroseuraamukset: Muutto Pohjois-Amerikkaan on iso päätös myös verotuksellisesti. Veroneuvojan konsultointi ennen muuttoa on välttämätöntä.
4. Suomalainen oikeudellinen tuki on tärkeää: Vaikka NHL-sopimus solmitaan Pohjois-Amerikan lainsäädännön mukaan, Suomessa asuvan pelaajan asema Suomen oikeudessa vaatii kotimaisen asianajajan näkemystä.

ExpertZoomin asiantuntijat voivat auttaa löytämään oikean asianajajan urheilu- ja sopimusoikeuteen perehtyneiden ammattilaisten joukosta – nopea ja vaivaton tapa löytää pätevä neuvonantaja tärkeissä päätöksissä.

Agenttisopimuksen sudenkuopat – mitä pitää osata

Moni nuori urheilulahjakkuus solmii agenttisopimuksen ilman riittävää ymmärrystä sen sisällöstä. Agentin sopimuksessa määritellään muun muassa palkkioprosentti, sopimuksen kesto ja irtisanomisehdot. Seuraavat seikat on syytä tarkistaa ennen allekirjoitusta:

• Yksinoikeus: Monissa agenttisopimuksissa agentti vaatii yksinoikeuden edustaa pelaajaa kaikissa neuvotteluissa. Tämä voi olla ongelma, jos agentti ei pysty tai halua hoitaa jotain tiettyä sopimusaluetta, kuten kotimaisia sponsorisopimuksia.
• Sopimuksen kesto: Pitkäkestoiset agenttisopimukset (yli kaksi vuotta) voivat sitoa pelaajan ikävästi, jos yhteistyö ei toimi. Lyhyemmät sopimukset joustavuusoptioilla ovat usein parempi ratkaisu nuorelle pelaajalle.
• Irtisanomisehdot: Millä perusteilla sopimus voidaan purkaa? Selkeät irtisanomislausekkeet suojaavat molempia osapuolia.
• Eturistiriidat: Jos agentti edustaa samaan aikaan pelaajaa ja seuraa, on eturistiriidan vaara ilmeinen. NHLPA:n säännöt kieltävät tiettyjä eturistiriitatilanteita, mutta käytäntö on hyvä tarkistaa asianajajan kanssa.

Asianajaja, joka tuntee sekä urheiluoikeuden että kansainvälisen sopimusoikeuden, pystyy arvioimaan nämä kohdat nopeasti ja auttamaan neuvottelemaan paremmat ehdot.

Suomalainen jääkiekko maailmankartalla

Juho Piiparisen kaltaiset lahjakkuudet muistuttavat, miten vahva suomalainen jääkiekkokultuuri on kansainvälisesti. Tapparan kasvattien lista Pohjois-Amerikkaan siirtymisessä on pitkä ja ylpeyttä herättävä – esimerkiksi Arttu Hyry tasoitti tietä tänä kautena Dallas Starsissa. Mutta jokainen menestystarina on alkanut paitsi kentältä, myös oikeanlaisista päätöksistä sopimuspöydän äärellä. Oikeudellinen asiantuntemus on investointi, joka maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti.

Tämä artikkeli on tehty tiedotusmielessä. Sopimusoikeudellisissa kysymyksissä suosittelemme konsultoimaan pätevää asianajajaa.