Malkin allekirjoitti: 9 miljoonaa dollaria bonuksineen 39-vuotiaana
Evgeni Malkin teki NHL-historian kirjoja 26. toukokuuta 2026. Pittsburgh Penguinsin legenda, kolminkertainen Stanley Cup -voittaja ja Hart Trophyn voittaja vuodelta 2012, allekirjoitti uuden yksivuotisen sopimuksen jatkaakseen uraansa 39-vuotiaana.
Sopimuksen peruspalkka on 5,5 miljoonaa dollaria, mutta kokonaisarvo voi nousta 9 miljoonaan dollariin kannustinbonusten ansiosta. Bonus-rakenne on harvinaisen monimutkainen: 500 000 dollaria peliajoista, 1 miljooona dollaria jos Penguins pelaa pudotuspeleissä, ja 500 000 dollaria jokaisesta läpäistystä pudotuspelierästä.
Malkin teki viime kaudella 61 pistettä 56 ottelussa – 19 maalia ja 42 syöttöä – ja hänet valittiin jälleen yhdeksi joukkueen johtopelaajista. Silti hänen sopimuksensa uudistettiin merkittävästi pienemmällä peruspalkalla kuin edellisessä nelisopimuksessa, joka maksoi 24,4 miljoonaa dollaria neljässä vuodessa. Tämä on esimerkki niin sanotusta suoritusperusteisesta sopimuksesta – ja se sisältää monia asioita, joita suomalainen lakimies tuntisi hyvin.
Miksi suoritusperusteinen sopimus on monimutkainen asia?
Malkin tapaus herättää kysymyksen, joka koskee myös suomalaisia palkansaajia: mitä sopimuksen bonuslausekkeet todella tarkoittavat, ja kuka ne oikeasti tulkitsee?
Suoritusperusteinen palkitseminen on yleistynyt monilla aloilla: myyntiprovisiot, projektipalkkiot, rekrytointibonus, osakepalkkiot ja tulospalkkiot ovat tuttuja monelle. Suomessa Tilastokeskuksen mukaan yli 40 prosentilla palkansaajista on jonkinlainen tulospalkkiokomponentti osana palkkausta. Juridisesti näissä on kuitenkin merkittäviä sudenkuoppia, jotka jäävät monilta huomaamatta.
Suorituksen mittaaminen. Malkin bonukset ovat konkreettisia: peliaika, pudotuspelierät. Useimmissa suomalaisissa työsopimuksissa bonuksen kriteerit ovat epämääräisempiä: "hyvä suoritus", "tiimin tavoitteiden saavuttaminen", "johdon harkinnan mukaan". Epäselvät kriteerit tarkoittavat usein riitaa.
Työnantajan yksipuolinen muutosmahdollisuus. Monissa bonusjärjestelmissä työnantaja voi yksipuolisesti muuttaa bonuksen ehtoja kesken sopimuskauden. Tämä on Suomen oikeuden näkökulmasta monimutkainen alue: Suomen työsopimuslaki suojaa työntekijää, mutta bonusrakenne voidaan usein sopimustekstillä tehdä työnantajan hallintaan.
Verokohtelu. Bonustulot verotetaan ansiotuloina, mutta ajankohta ja maksutapa voivat vaikuttaa merkittävästi verorasitukseen. Erityisesti osakepohjaiset kannustinpalkkiot (optiot, osakepalkkio-ohjelmat) sisältävät erityissääntelyä, jota tavallinen palkansaaja ei tunne ilman asiantuntija-apua.
3 asiaa, jotka lakimies tarkistaa bonussopimuksesta
Malkin sopimus on ammattiurheilijoille räätälöity, mutta samat periaatteet pätevät mihin tahansa suoritusperusteiseen sopimukseen. Ennen allekirjoittamista lakimies tarkistaa ainakin seuraavat:
1. Bonuksen sitovuus. Onko bonus "voi maksaa" vai "maksaa" -tyyppinen? Harkinnanvarainen bonus ei sido työnantajaa, mutta sopimukseen kirjattu tiettyihin mittareihin sidottu bonus sitoo. Malkin sopimuksessa bonusehdot ovat tarkkoja ja mitattavia – tämä on paras malli myös tavallisessa työsopimuksessa.
2. Muuttuvat tavoitteet. Voiko työnantaja muuttaa bonuksen ehtoja kesken kauden? Jos sopimus ei rajoita muutosta, työnantaja voi periaatteessa nostaa rimaa niin korkealle, ettei bonukseen pääse. Lakimies tarkistaa, onko sopimuksessa muuttamiskieltolauseke tai vaatimus yhteisymmärryksestä.
3. Irtisanomistilanteet. Mitä tapahtuu bonukselle, jos työsuhde päättyy ennen bonusperiodin loppua? Malkin sopimuksessa bonusperiodin kriteerit liittyvät koko kauteen ja ovat selkeästi kirjattu. Mutta jos palkansaaja irtisanotaan tammikuussa kun bonus käsitellään helmikuussa, hänellä ei välttämättä ole oikeutta bonukseen ilman nimenomaista kirjausta – tämä yksityiskohta jää monilta huomaamatta allekirjoitusvaiheessa.
Lisätietoja suomalaisen työsopimuksen oikeudellisesta perustasta löytyy Suomen Työsopimuslaista Finlexissä.
Mikä on Malkin tulevaisuus – ja mitä se kertoo ikääntyvistä huipuista?
39-vuotiaana uusittava sopimus on harvinainen NHL:ssä. Seurat ovat historiallisesti olleet varovaisia allekirjoittamaan vanhoja pelaajia, koska loukkaantumisriski kasvaa ja suorituskyky voi heikentyä äkillisesti. Malkin-sopimuksen bonus-rakenne on osittain vastaus tähän epävarmuuteen: peruspalkka on pienempi, mutta potentiaalinen ylöspäin on suuri jos pelaaja suoriutuu.
Tämä on malliesimerkki niin sanotusta tulosperusteisesta riskien jakamisesta sopimuksessa: työnantaja (Penguins) ottaa pienemmän riskin peruspalkassa, mutta pelaaja (Malkin) hyötyy merkittävästi jos hän menestyy. Periaate on tuttu myös suomalaisessa liike-elämässä yrittäjille ja konsulteille, jotka neuvottelevat omista sopimuksistaan.
Suomalaiset urheilijat ja ammattilaissopimukset
Malkin tapaus puhuttaa myös Suomessa, koska suomalaiset jääkiekkopelaajat ovat NHL:n toiseksi suurin kansallisuusryhmä. Nuori pelaaja, joka allekirjoittaa ensimmäisen ammattilaissopimuksensa – EHL:ssä, Liigassa tai NHL:ssä – kohtaa sopimustekstin, joka voi olla kymmeniä sivuja pitkä.
NHL:n collective bargaining agreement (CBA) on NHL:n pelaajayhdistyksen ja liigan välinen sopimus, joka asettaa puitteet yksittäisille pelaajasopimuksille. Silti jokainen sopimus on yksilöllinen, ja bonuslausekkeet vaihtelevat huomattavasti.
Suomalaisilla urheilijoilla on harvoilla Suomessa käytettävissä lakimiehiä, jotka tuntevat sekä amerikkalaisen urheiluoikeuden että Suomen verolainsäädännön. Tässä kohtaa ExpertZoomin kautta löytyvä lakimies tai oikeudellinen asiantuntija voi olla merkittävä apu – erityisesti sopimuksia allekirjoitettaessa tai kiistatilanteissa.
Pelaajien oikeuksista MM-kilpailuissa löytyy lisätietoa tässä artikkelissa Mikael Seppälästä.
Mitä suomalainen palkansaaja oppii Malkinin sopimuksesta?
NHL:n pelaajasopimukset ovat äärimmäinen esimerkki siitä, miten bonusrakenteet toimivat ammatillisella tasolla. Mutta samat periaatteet koskevat mitä tahansa suoritusperusteista palkitsemisjärjestelmää – ja niiden kanssa törmätään yhä useammin myös suomalaisilla työpaikoilla.
Moni allekirjoittaa työsopimuksen kiireessä, lukematta sitä kunnolla läpi. Erityisesti bonus- ja palkkiorakenteet jäävät usein epäselviksi, kunnes erimielisyys jo on syntynyt. Tällöin lakimiehen konsultaatio on jo reaktiivinen, ei ennaltaehkäisevä – ja se maksaa enemmän sekä rahassa että stressissä.
Ennakoiva lähestymistapa tarkoittaa: konsultoi asiantuntijaa ennen sopimuksen allekirjoittamista, ei sen jälkeen. Tämä on sama filosofia, jota Malkinkin on noudattanut urallaan – hän on toiminut pitkään agent Greg Jagellon kanssa, joka on erikoistunut nimenomaan NHL-sopimusten neuvotteluihin.
Jos olet neuvottelemassa uudesta työsopimuksesta ja siihen liittyy suoritusperusteisia elementtejä, on viisasta pyytää lakimieheltä lausunto ennen allekirjoitusta. Pienet sanat sopimustekstissä – "voi", "harkinnan mukaan", "johdon päätöksellä" – voivat tarkoittaa tuhansien eurojen eroa käytännössä.
ExpertZoomissa voit tavata kokeneen lakimiehen verkossa ilman jonottamista. Asiantuntija käy sopimuksesi läpi perusteellisesti ja kertoo, mitä bonuslausekkeet käytännössä tarkoittavat ja missä tilanteessa ne sitovat työnantajaa – ennen kuin kirjoitat nimen alle. Ota yhteyttä jo ennen seuraavaa sopimusneuvottelua.

Anna Nieminen