Tobias Salmelainen siirtyy HIFK:sta NHL:ään: mitä kilpailukielto sallii asiantuntijalle?

HIFK:n pitkäaikainen urheilujohtaja Tobias Salmelainen jätti tehtävänsä toukokuussa 2026 siirtyäkseen NHL-organisaation palvelukseen, vahvistivat sekä Iltalehti että MTV Uutiset. Salmelainen oli toiminut HIFK:n urheilujohtajana marraskuusta 2017 lähtien ja jättänyt seuran uudelle urheilupomolle "mahdottoman tehtävän", kuten Kiekkouutiset asian otsikoivat. Lähtö herättää keskustelua paitsi HIFK:n tulevaisuudesta myös urheilujohtajien sopimusehdoista – erityisesti siitä, voiko kotimaisesta seurasta lähtevää johtajaa estää työllistymästä ulkomaille.

Salmelaisen siirto NHL:ään on harvinaislaatuinen tapahtuma suomalaisessa jääkiekkokulttuurissa. Useimmiten urheilujohtajat siirtyvät seurasta toiseen joko kotimaassa tai eurooppalaisten liigojen välillä. Pohjoisamerikkalainen yhteys on ollut perinteisesti pelaajien ja valmentajien ulottuvilla, mutta hallinnollisten asiantuntijoiden kohdalla siirrot ovat olleet harvinaisempia. Iltalehden mukaan HIFK:n sisäinen päätöksenteko Salmelaisen lähdöstä oli ollut pitkän harkinnan tulos.

Tämän tyyppinen sopimustilanne nostaa esille kysymyksen, joka koskettaa jokaista suomalaista korkean tason asiantuntijaa: miten kilpailukieltoehdot ja salassapitovelvoitteet toimivat, kun siirrytään uuteen tehtävään – etenkin ulkomaille? Salmelaisen tapaus on tästä erinomainen esimerkki, vaikka HIFK ja Salmelainen ovat itse vaienneet siirron taloudellisista yksityiskohdista.

Mitä kilpailukielto tarkoittaa Suomen laissa

Työsopimuslain 3 luvun 5 § säätelee kilpailukieltoehtoja ja niiden voimassaoloa työsuhteen päättymisen jälkeen. Lain mukaan kilpailukielto on pätevä vain, jos siihen on erityisen painava syy. Tällaisia syitä ovat tyypillisesti pääsy työnantajan liikesalaisuuksiin, asiakassuhteiden hallinta tai työntekijän erityisasema organisaatiossa. Urheilujohtajan kohdalla nämä kaikki kolme kriteeriä täyttyvät tyypillisesti.

Vuoden 2022 lainmuutoksen jälkeen kilpailukieltoehdosta on maksettava työntekijälle korvaus koko kiellon kestoajalta. Jos kielto on enintään kuusi kuukautta, korvauksen on oltava vähintään 40 prosenttia palkasta. Jos kielto on pidempi, korvaus nousee 60 prosenttiin. Maksimikesto on yksi vuosi. Lainmuutoksen tarkoituksena oli tasapainottaa työnantajan ja työntekijän asemaa sekä rajoittaa kilpailukieltoehtojen liiallista käyttöä.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että Salmelaisen kaltaisen johtajan tapauksessa HIFK:n olisi pitänyt sitoutua maksamaan merkittävää korvausta, jos seura olisi halunnut estää siirtymisen kilpailevaan organisaatioon. Pelkkä työsopimuksen kirjaus ei riitä, vaan korvaus on toteutuva.

NHL-siirto – pätevätkö suomalaiset sopimusehdot ulkomailla?

Yksi monimutkaisimmista kysymyksistä urheilujohtajan kansainvälisessä siirrossa on lainvalinta. Kun työsopimus on tehty Suomessa mutta uusi työsuhde sijaitsee Yhdysvalloissa tai Kanadassa, kilpailukiellon noudattaminen tulee arvioida sekä Suomen että uuden työpaikan toimivallan näkökulmasta. Sopimusriita voi käytännössä jakautua kahteen rinnakkaiseen oikeudenkäyntiin.

Asianajajat huomauttavat, että suomalainen kilpailukielto on lähtökohtaisesti pätevä myös Suomen rajojen ulkopuolella, mutta sen täytäntöönpanon mahdollisuudet vieraassa valtiossa ovat rajalliset. Yhdysvalloissa kilpailukieltojen tulkinta vaihtelee osavaltioittain, ja esimerkiksi Kaliforniassa kilpailukiellot ovat lähes täysin kiellettyjä työnantajan ja työntekijän välillä. Myös liittovaltion kauppakomissio FTC on viime vuosina linjannut tiukasti kilpailukieltoja vastaan.

Lisäksi liikesalaisuuksien suojaaminen on erillinen oikeudellinen kerros, joka pätee tehokkaammin valtioiden rajojen yli kuin yleinen kilpailukielto. Suomalaisen yrityksen liikesalaisuuksia voidaan puolustaa myös Yhdysvaltojen tuomioistuimissa Defend Trade Secrets Act -lain nojalla.

Salassapitovelvoite – jää voimaan ilman korvausta

Toisin kuin kilpailukielto, salassapitovelvoite voi olla voimassa myös työsuhteen päätyttyä ilman erillistä korvausta. Suomen Finlex-tietokannassa työsopimuslain teksti on julkisesti saatavilla, ja sieltä löytyvät niin kilpailukielto- kuin salassapitosäännökset.

Salmelaisen tapauksessa salassapitovelvoite koskee todennäköisesti HIFK:n pelaajasopimusten yksityiskohtia, scouting-tietokantoja ja seuran strategisia suunnitelmia. Näiden tietojen luovuttaminen uudelle työnantajalle voi täyttää liikesalaisuuksien rikkomisen tunnusmerkistön myös rikosoikeudellisesti.

Liikesalaisuuslain mukaan rangaistus voi olla sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta. Vahingonkorvausvastuu voi nousta moninkertaiseksi suhteessa sakkorangaistukseen.

Mitä siirtyvän asiantuntijan kannattaa tarkistaa

Asianajajat suosittelevat, että ennen kansainvälistä siirtoa työntekijän kannattaa käydä läpi seuraavat sopimusehdot:

• Kilpailukiellon kesto ja maantieteellinen alue: koskeeko se kotimaata vai globaalia toimialaa?
• Salassapitovelvoitteen sisältö: mikä tieto luokitellaan liikesalaisuudeksi?
• Asiakaskielto: voiko entisten asiakkaiden tai pelaajien kanssa olla yhteydessä?
• Korvausehdot: maksaako entinen työnantaja kompensaatiota kilpailukiellosta?
• Sopimussakot: mitä tapahtuu, jos kilpailukieltoa rikotaan?
• Bonusten ja optioiden kohtalo: menettääkö työntekijä ansaitsemansa tulot?

Käytännössä monet sopimusehdot ovat tulkinnanvaraisia, ja niiden tarkka sisältö paljastuu vasta riitatilanteessa. Asianajajan etukäteisanalyysi auttaa välttämään pahimmat sudenkuopat.

Urheilujohtajat työnantajan ja työntekijän välimaastossa

Urheilujohtaja on poikkeuksellinen ammattiryhmä, koska hän edustaa työnantajaa neuvotteluissa pelaajien ja heidän agenttiensa kanssa. Samalla johtaja on itse työntekijän asemassa suhteessa seuran hallitukseen. Tämä kaksoisrooli tekee kilpailukieltoehdoista erityisen herkän kysymyksen, sillä johtajalla on käytössään hyvin yksityiskohtaista tietoa muiden työntekijöiden palkkauksesta ja sopimusehdoista.

Suomalaisten urheilujohtajien sopimukset vaihtelevat huomattavasti seuran koon ja taloudellisen aseman mukaan. Liigatason seuroissa kilpailukiellot ovat tavallisia, mutta korvausehdot ovat usein matalampia kuin laki edellyttäisi. Tämä on johtanut viime vuosina useisiin Urheilun oikeusturvalautakunnan käsittelemiin tapauksiin.

Salmelaisen siirto NHL:ään herättää kiinnostavan kysymyksen siitä, oliko hänen sopimuksessaan kansainvälinen kilpailukielto vai rajoittiko se ainoastaan kotimaista työskentelyä. Tästä ei ole tehty julkisia tietoja, mutta tulevien suomalaisten urheilujohtajien sopimusneuvotteluissa kysymys nousee varmasti esille.

Mitä lukijan kannattaa tehdä

Vaikka Salmelaisen tapaus liittyy korkean tason johtajan kansainväliseen siirtoon, samat juridiset periaatteet koskevat jokaista suomalaista asiantuntijaa, joka harkitsee siirtymistä uuteen työtehtävään:

1. Pyydä jo nykyisessä työsuhteessa kirjallinen kopio sopimuksen kilpailukielto- ja salassapitoehdoista.
2. Selvitä, mitä korvauksia kilpailukiellosta on sovittu maksettavan.
3. Konsultoi asianajajaa ennen kuin allekirjoitat uutta työsopimusta.
4. Dokumentoi huolellisesti, mitkä tiedot ovat työnantajan liikesalaisuuksia.

Asianajajan konsultaatio maksaa yleensä murto-osan siitä, mitä kilpailukieltoriita voisi maksaa myöhemmin. Salmelaisen siirto NHL:ään tulee olemaan kiinnostava esimerkki siitä, miten suomalaiset urheilujohtajat sijoittuvat globaalille työmarkkinoille tulevaisuudessa.

Vaikka kyseessä on yksittäinen siirto, sen oikeudelliset opetukset koskettavat monia muitakin asiantuntijoita. Erityisesti teknologia-, finanssi- ja konsultointialoilla työskentelevien suomalaisten kannattaa miettiä omaa sopimustilannettaan etukäteen – mieluummin liikaa kuin liian vähän. Sopimusehdot ovat usein neuvoteltavissa ennen allekirjoitusta, mutta käytännössä mahdottomia jälkikäteen.