Sanna VirtanenIlona Mononen kohtasi Birminghamin yleisurheilun EM-kisojen 3 000 metrin esteiden alkuerässä tilanteen, joka olisi voinut päättää hänen finaaliunelmansa muutamaan sekuntiin. Ranskalainen Clara Entresangle, yksi mitalikandidaateista, kaatui vesiesteeseä pari kierrosta ennen maalia – ja Mononen juoksi muutaman askeleen päässä. Hän selvisi, eteni finaaliin ajalla 9.32,55 ja teki suomalaisen urheiluhistorian. Mutta tapaus nostaa esille kysymyksen, josta harvalla nuorella urheilijalla on tietoa: mitä oikeuksia sinulla on, kun kilpailuradalla tapahtuu vaaratilanne?
Mitä Birminghamissa tapahtui?
Naisten 3 000 metrin esteiden alkuerät juostiin Birminghamin Alexander Stadiumilla 9. elokuuta 2026. Entresangle, Ranskan vahvimpia nimeä ja yksi Euroopan parhaista estekilpailijoista, kompastui vesiesteeseä kilpailun loppupuolella. Hetkellä Mononen oli lähellä – mutta hän oli sijoittunut hieman sivuun eikä joutunut suoraan kaatumisen tielle.
"Se ei ollut kauhean tiukka paikka, koska olin jo vähän sivussa enkä suoraan hänen takanaan", Mononen kertoi Ylelle alkuerän jälkeen.
Entresangle nousi, jatkoi kilpailua ja selvisi finaaliin, joskin kaatuminen maksoi hänelle useita sekunteja. Mononen puolestaan juoksi erän toiseksi ajalla 9.32,55, brittijuoksija Elise Thorner siivitti erän voittoon 9.32,40:llä. Suomalainen on nyt EM-finaalissa ensimmäistä kertaa urallaan.
Tilanne oli parhaimmillaan — tai pahimmillaan — sekunnin murto-osaan tiivistetty kohtalo. Vesieste on estejuoksun vaativin kohta: urheilijan on hypättävä täsmällisessä kohdassa, märässä ympäristössä, toisiin juoksijoihin nähden kireässä kilpailuasennossa. Vauhti on kova, tila rajattu ja marginaalit pienet. Kansainvälisellä tasolla kilpailua seuraavat yhä useammin myös oikeudelliset kysymykset siitä, kuka vastaa, kun jotain menee pieleen.
Mitä World Athleticsin säännöt sanovat kilpailuhäiriöistä?
World Athletics, yleisurheilun kansainvälinen kattojärjestö, on laatinut kilpailusäännöissään (Technical Rules) erityismääräykset tilanteisiin, joissa urheilija häiritsee, estää tai vaarantaa toisen kilpailijan suorituksen.
Sääntö 163 käsittelee kilpailussa tapahtuvaa häirintää ja estämistä. Sääntö kieltää eksplisiittisesti taklaamiset, tönäisyt ja muut kontaktitilanteet, jotka vaikeuttavat toisen urheilijan juoksua. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos Entresanglen kaatuminen olisi johtunut aiemmasta kontaktista toisen kilpailijan kanssa — esimerkiksi jalkojen risteämisestä tai tönäisystä — tuomaristolla olisi ollut velvollisuus arvioida tilannetta sääntöjen valossa.
Tuomaristolla on tällöin käytettävissään kolme toimenpidettä:
Vaihtoehto 1: Kilpailijan kutsuminen seuraavaan kierrokseen. Jos tuomaristo katsoo, että häirityn urheilijan suoritus on selvästi kärsinyt toisen osapuolen toimesta, tämä voidaan kutsua suoraan finaaliin ylimääräisenä kilpailijana. Tätä sovelletaan tyypillisesti silloin, kun häiriötä ei voida kompensoida muutoin ja urheilijalla olisi ollut realistinen mahdollisuus selvitä seuraavaan kierrokseen.
Vaihtoehto 2: Häiritsevän urheilijan hylkääminen. Jos kaatuminen tai törmäys johtui toisen kilpailijan tahallisesta tai huolimattomasta toiminnasta, tuomaristo voi hylätä kyseisen urheilijan tuloksen. Tämä on harvinaisempaa, mutta mahdollista erityisesti selvillä kontaktitilanteissa.
Vaihtoehto 3: Erän juokseminen uudelleen. Äärimmäisissä tilanteissa, joissa häiriö on ollut laajamittainen tai vaikuttanut useisiin kilpailijoihin, tuomaristo voi päättää erän uusimisesta. Tämä ratkaisu on harvinaisin ja edellyttää merkittäviä perusteluita.
Ratkaiseva tekijä kaikissa tapauksissa on syysuhde: johtuiko tilanne urheilijan omasta virheestä vai toisen osapuolen toiminnasta? Tähän rajanvetoon tarvitaan usein asiantuntevan silmän arvio sekä videoanalyysi.
Protesti on mahdollinen sekä kansainvälisessä kilpailussa että kotimaisissa yleisurheilutapahtumissa. Suomen Urheiluliitto noudattaa World Athleticsin sääntöjä kaikissa rekisteröidyissä kilpailuissa. Tämä tarkoittaa, että myös Kalevan kisoissa tai piirimestaruuskisoissa syntyneissä vaaratilanteissa on teoriassa oikeus protestoida — kunhan toimii nopeasti ja oikein dokumentoiden.
Asiantuntijan analyysi: milloin urheilijalla on oikeus protestoida?
Kilpailutilanteen juridinen arviointi on huomattavasti monimutkaisempaa kuin miltä se ensin näyttää. Suomalaisessa urheiluympäristössä monet urheilijat — myös kansainvälisellä tasolla kilpailevat — eivät tiedä, milloin ja miten protesti tulisi tehdä, tai millaisissa tilanteissa korvausvaatimus on perusteltu.
Urheiluoikeuden asiantuntija tai asianajaja voi auttaa kolmessa keskeisessä kysymyksessä:
Protestin perusteet: Onko tilanteessa kyse sellaisesta häiriöstä, joka täyttää World Athleticsin sääntöjen mukaiset protestitilanteet? Asiantuntija voi arvioida videonauhat, verrata tilannetta aiempiin tuomaristojen päätöksiin ja neuvoa, onko protestilla realistiset mahdollisuudet menestyä.
Protestin muoto ja ajoitus: World Athleticsin säännön 146.3 mukaan protesti on tehtävä kirjallisesti kilpailun tuomaristolle yleensä 30 minuutin kuluessa tuloksen julkistamisesta. Myöhässä tehtyä protestia ei käsitellä. Kansainvälisessä kilpailussa protesti jätetään kilpailun viralliselle tuomaristolle, ja hylättyä protestia voidaan viedä eteenpäin World Athleticsin Jury of Appealille.
Korvausvaatimuksen arviointi: Jos kaatuminen johti loukkaantumiseen tai merkittäviin taloudellisiin menetyksiin, Suomen vahingonkorvauslaki (31.5.1974/412) mahdollistaa vahingonkorvausvaateen, jos vahinko on aiheutettu tahallisesti tai tuottamuksellisesti. Tämä edellyttää sekä urheiluoikeudellista että siviilioikeudellista arviointia.
Kansallisissa kisoissa Suomen Urheilun oikeusturvalautakunta (UOL) on korkein instanssi, jonne voidaan viedä ratkaistuja tapauksia, jos urheiluliiton oma päätös ei tyydytä. UOL:n päätökset ovat asiantuntevia ja usein lopullisia kansallisella tasolla.
Erityisesti nuorille urheilijoille — joihin 22-vuotias Mononen edelleen kuuluu — on tärkeää tietää, että valitusprosessin ei tarvitse olla monimutkainen tai kallis. Monissa tilanteissa alkuvaiheen konsultaatio asianajajan kanssa riittää selvittämään, onko asialla pohjaa ennen kuin prosessiin sitoudutaan täysimääräisesti. Tämä on erityisen hyödyllistä tilanteessa, jossa urheilijan päähuomio on harjoittelussa ja kilpailemisessa.
Konkreettinen tilanne: jos Mononen ei olisi ehtinyt väistää
Kuvitellaan vaihtoehtoinen skenaario Birminghamin alkuerästä. Mononen ei ehdi väistää, kaatuu Entresanglen törmäykseen ja menettää kilpailun loppupuolella 7–9 sekuntia. Hänen loppuaikansa olisi 9.39–9.41 — tulos, jolla ei olisi riittänyt finaaliin. Entresangle sen sijaan nousee, jatkaa, ja kaikki muut juoksijat pääsevät finaaliin normaalisti.
Mitä tapahtuisi käytännössä?
Ensimmäinen 30 minuuttia erän jälkeen olisi kriittinen. Monosen valmentaja tai urheilijan oma edustaja tekisi kirjallisen protestin tuomaristolle viitaten World Athleticsin sääntöön 163. Protesti nimeäisi tapahtuman, ajan (kierrosluku, minuutti) ja vaikutuksen (mitattu aikatappio).
Tuomaristo tarkastelee videonauhaa. Jos törmäys on selvästi havaittavissa ja aiheutuneen aikatappion voidaan arvioida ylittäneen finaalirajan, tuomaristo voi kutsua Monosen finaaliin ylimääräisenä, kilpailijan numero 13:na. Vuosina 2018–2024 on nähty useita tapauksia kansainvälisissä kilpailuissa, joissa tuomaristo on myöntänyt tämän poikkeuksen.
Taloudelliset seuraukset konkreettisesti:
European Athleticsin EM-kisoissa palkitaan finaalijoukkue. Sijoituksesta 1–8 maksetaan palkintorahaa; vuoden 2026 mitaleille tyypillinen taso on noin:
- Kultamitali: 20 000–25 000 euroa
- Hopeamitali: 15 000–20 000 euroa
- Pronssimitali: 10 000–15 000 euroa
Jos Monosella on sponsorisopimus, joka aktivoituu arvokisamenestymisestä — esimerkiksi bonuslauseke 5 000–10 000 euron suuruisena EM-mitalista — vaatimus kasvaa merkittävästi. Tässä tilanteessa asiantuntija arvioi sekä kilpailusopimuksen sisällön että vahingon todennäköisen syy-yhteyden Entresanglen kaatumiseen.
Loukkaantumisen osalta kulut jakaantuisivat arviolta seuraavasti:
- Erikoislääkäri + kuvantaminen (esim. nilkan MRI): 500–900 euroa
- Fysioterapia 10–20 käyntiä: 800–1 800 euroa
- Mahdollinen harjoitustauko ja seuraavien kilpailujen menetys: vaihtelee urheilijan kilpailukalenterin mukaan
Jos Entresanglen kaatuminen olisi johtunut aiemmasta kontaktista — jonka videonauhalta voisi erottaa — korvausvaatimuksen tekeminen olisi asianajajan arvion mukaan perusteltua. Nämä summat eivät ole automaattisesti korvattavissa, mutta ne voivat olla esillä, kun asiantuntija arvioi tilannetta.
Miten toimia, jos vaaratilanne tapahtuu sinulle
Tässä toimintaohje jokaiselle urheilijalle — oli kyse sitten EM-kisoista tai paikallisesta juoksutapahtumasta:
Välittömästi kilpailun jälkeen (alle 10 minuuttia): Ilmoita tapahtuneesta kilpailun viranomaisille tai tuomaristolle suullisesti. Pyydä vahvistusta, että tapaus kirjataan ylös. Älä poistu kisapaikalta ennen kuin ilmoitus on vastaanotettu.
30 minuutin sisällä: Tee kirjallinen protesti tuomaristolle. Yksilöi tarkasti: mitä tapahtui, kierrosluku, kenen kanssa, miten se vaikutti suoritukseesi. World Athleticsin sääntö 146.3 asettaa tämän aikarajan kansainvälisissä kisoissa.
Seuraavan 24 tunnin kuluessa: Kerää kaikki saatavilla oleva kuva- ja videomateriaali. Pyydä silminnäkijälausuntoja. Jos kilpailussa oli virallinen kuvaus, pyydä nauhat kilpailun järjestäjältä.
Pidemmällä aikavälillä: Ota yhteyttä urheiluoikeuden asiantuntijaan, jos loukkaantuminen on tapahtunut, taloudelliset menetykset ovat merkittäviä tai protesti on hylätty mutta perusteesi tuntuvat vahvoilta. Suomen Urheilun oikeusturvalautakunta käsittelee kansallisella tasolla tapauksia, joissa urheiluliiton päätökset ovat kiistanalaisia.
Huomio: Tämä artikkeli on yleisluonteinen tiedote kilpailusäännöistä eikä korvaa oikeudellista neuvontaa. Jos kohtaat vastaavan tilanteen, ota yhteyttä asianajajaan tai urheiluoikeuden asiantuntijaan.
Mononen finaalissa — ja suomalainen urheilu tarvitsee oikeusosaamista
Ilona Monosen tarina Birminghamissa on ennen kaikkea inspiroiva: hän selvisi vaaratilanteesta, juoksi EM-alkuerässä toiseksi ja on nyt mukana finaalissa ensimmäistä kertaa senioriarvokilpailussa. Hän tavoittelee Suomen ensimmäistä naisten estejuoksun EM-mitalia — ja hänellä on realistinen mahdollisuus siihen.
Mutta hänen kokemuksensa muistuttaa siitä, kuinka ohuella siivellä huippu-urheilijan ura kulkee. Sekunnin murto-osa, yksi väärä askel, voi muuttaa kaiken. Siksi on olennaista, että suomalaisilla urheilijoilla on tieto oikeuksistaan.
World Athleticsin kilpailusäännöt, Suomen vahingonkorvauslaki sekä Urheilun oikeusturvalautakunta muodostavat yhdessä suojaverkon. Tämä verkko toimii kuitenkin vain silloin, kun urheilija — tai hänen tukijoukkonsa — osaa käyttää sitä oikeaan aikaan ja oikealla tavalla.
Jos sinulla on kysyttävää urheiluoikeudesta, kilpailuprotestista tai sponsorisopimusten oikeudellisista ulottuvuuksista, ExpertZoom yhdistää sinut Suomen asianajajiin, joilla on kokemusta urheiluoikeuden erityiskysymyksistä. Lisätietoa urheilijan oikeuksista EM-kisojen kontekstissa löydät myös tästä aiemmasta katsauksestamme.
Virallista tietoa Suomen urheilun riitojenratkaisuprosesseista tarjoaa Urheilun oikeusturvalautakunta, joka on Suomen korkein urheilullisten riitojen käsittelijä.
