Sanna VirtanenSuomalainen jääkiekkoilija Hannes Björninen ja hänen puolisonsa Selma saivat ensimmäisen lapsensa keväällä 2026. Samaan aikaan Björninen pelaa Suomen Leijonien riveissä jääkiekon MM-kisoissa Sveitsissä 15.–31. toukokuuta. Vauvan syntymä nostaa esiin kysymyksen, jota monet ammattilaisurheilijat eivät osaa esittää riittävän ajoissa: mitä oikeuksia ulkomailla pelaavalla urheilijalla on vanhempainvapaaseen — ja kuka maksaa?
Suomen vanhempainvapaa uudistui 2022: mitä muuttui?
Suomi uudisti vanhempainvapaajärjestelmänsä perusteellisesti vuonna 2022. Uuden mallin mukaan molemmilla vanhemmilla on oikeus 160 päivän vanhempainrahakauteen. Toiselle vanhemmalle — käytännössä useimmiten isälle — on korvamerkitty 98 päivää, jotka ovat pääosin siirtymättömiä. Jos niitä ei käytä, ne menetetään kokonaan.
Järjestelmän tarkoitus on rohkaista isiä ottamaan enemmän vastuuta lastenhoitoajasta heti alusta alkaen. Kelan vanhempainrahahakemuksista ja tukien laskemisesta saa lisätietoa virallisesti. Tilastojen mukaan isät käyttivät vuonna 2024 noin 40 prosenttia heille varatuista vapaapäivistä. Luku kasvaa jatkuvasti, mutta ammattilaisurheilijoilla tilanne on erityinen: ulkomainen työnantaja ei kuulu suomalaisen Kelan korvausjärjestelmään automaattisesti, ja tukien saaminen voi vaatia aktiivista selvittelyä.
Kelan vanhempainraha lasketaan aiempien tulojen perusteella. Ammattilaisurheilijalle, jonka palkka voi vaihdella merkittävästi kauden mukaan, tämä tarkoittaa, että rahan suuruus riippuu siitä, minkä vuoden tuloja tarkastellaan. Lisäksi ulkomaansopimuksen palkanmaksurakenne — usein bonus- ja kannustinpainotteinen — voi vaikuttaa lopulliseen vanhempainrahaan.
Ulkomailla pelaavan urheilijan haaste: Kela vai kohdemaahan vakuutus?
Kun suomalainen urheilija pelaa ulkomaisessa seurassa, hän kuuluu usein kohdemaansa sosiaaliturvan piiriin eikä Suomen Kelan. Pohjoismaisessa yhteistyösopimuksessa on erityislausekkeita, mutta Sveitsi — jossa Björninen pelaa SCL Tigers -seurassa — ei kuulu EU:hun eikä Pohjoismaiseen sopimukseen samalla tavoin kuin esimerkiksi Ruotsi tai Norja.
Sveitsin lainsäädäntö takaa isälle lakisääteisesti vain 14 päivää palkallista vapaata. Suomalaisen 98 päivän kiintiöön verrattuna ero on valtava. Urheilija voi periaatteessa hakea Kelalta vanhempainrahaa, mutta siihen liittyy ehtoja: vakuutushistoria, viimeisin asuinmaa ja Suomeen kodinoikeusilmoittautuminen vaikuttavat kaikki lopputulokseen.
Ilman etukäteisneuvontaa urheilija saattaa menettää merkittäviä tukia, joihin hänellä olisi täysi oikeus — vain siksi, ettei asiaa ole selvitetty hyvissä ajoin. Tämä on erityisen harmillista siksi, että Suomen järjestelmässä on hyvät oikeudet, jotka eivät kuitenkaan toteudu automaattisesti.
Mitä pelaajasopimuksesta pitää tarkistaa?
Ammattiurheilijoiden sopimukset ovat yksilöllisiä, ja usein pelaajat — tai heidän agenttinsakaan — eivät huomioi kaikkia vanhempainvapaaseen liittyviä kohtia. Tärkeimmät tarkistettavat asiat ovat seuraavat.
Vanhempainvapaa-lauseke. Onko sopimuksessa kirjattu, miten vanhempainvapaa vaikuttaa palkan jatkumiseen vapaajaksolla? Suuret seurat kirjaavat tämän usein selkeästi, mutta pienemmillä seuroilla ehdot voivat jäädä epäselviksi tai puuttua kokonaan.
Sosiaalivakuutusklausuuli. Minkä maan vakuutuksen piiriin pelaaja kuuluu? EU:n ulkopuolisissa maissa — kuten Sveitsissä, USA:ssa tai Kanadassa — sopimuksen kirjaus voi ratkaista, mistä maasta etuudet maksetaan ja mitkä oikeudet tosiasiassa toteutuvat.
Loukkaantumissuoja ja vanhempainvapaan yhteensovittaminen. Björninen joutui sivuun polvilukuman takia jopa kahdeksi kuukaudeksi tammikuussa 2026. Mitä tapahtuu, jos loukkaantuminen ja lapsen syntymä osuvat samaan aikaan? Sopimuksessa pitää olla selkeä kirjaus siitä, miten nämä tilanteet yhteensovitetaan palkan ja vapaajaksojen osalta, eikä toinen korvaa toista.
Sopimuksen jatkuminen vanhempainvapaan aikana. Voiko seura purkaa tai yksipuolisesti muuttaa sopimusta pelaajan pitäessä vanhempainvapaata? Suomen työlaeissa on suoja tähän, mutta ulkomaiseen sopimukseen se ei automaattisesti ulotu, ellei asiaa ole erikseen kirjattu.
Maajoukkue vai perhe — voiko MM-kisakutsusta kieltäytyä?
Björninen pelaa Suomen Leijonien riveissä Sveitsin MM-kisoissa juuri lapsen syntymän jälkeen. Herää käytännöllinen kysymys: voiko urheilija kieltäytyä maajoukkuekutsusta perhetilanteen vuoksi?
Kansainväliset liigatoiminnan säännöt velvoittavat seuroja vapauttamaan pelaajat maajoukkuepeleihin. Käytännössä pelaajalla on mahdollisuus kieltäytyä, mutta siitä voi seurata sopimusseuraamuksia tai sulkeutuminen tulevista valinnoista. IIHF:n säännöt eivät erikseen tunnusta perheolosuhteita riittäväksi syyksi kieltäytyä — paitsi vakavan sairauden tai perheenjäsenen kuoleman tapauksessa.
Tässä ennakoiva neuvottelu asianajajan ja seurajohdon kanssa voi avata yksilöllisiä ratkaisuja ennen kuin tilanne on jo käsillä. Hyvä asianajaja osaa neuvotella paitsi sopimustekstejä myös käytännön joustoja, jotka palvelevat sekä pelaajaa että seuraa.
Ammattiurheilu ja vanhemmuus: kasvava yhdistelmä
Ammattiurheilu ja perhe-elämä eivät enää ole toistensa vastakohtia — päinvastoin, yhä useampi huippu-urheilija perustaa perheen aktiivisen uransa aikana. Extreme-urheilussa Lotta Hintsan raskaus herätti laajan keskustelun siitä, mitä ammattilaisurheilija voi tehdä vanhemmuuden kynnyksellä — nyt sama kysymys koskee isiä, joiden sopimusehdot eivät aina vastaa perheen tarpeita.
Tarvitaan laajempaa muutosta: urheilijoiden agenttien ja seurojen pitäisi nostaa vanhempainvapaa-oikeudet osaksi sopimusneuvotteluja yhtä itsestään selvänä kuin palkkaehdot tai loukkaantumiskorvaukset. Tähän saakka vastuu on jäänyt liikaa pelaajien itsensä harteille, ja moni on törmännyt ongelmiin vasta tilanteen jo käsillä ollessa.
Verotus ulkomailla: toinen sudenkuoppa
Vanhempainvapaan rinnalla toinen usein unohdettu kysymys on verotus. Suomessa asuva henkilö maksaa veroja Suomeen globaaleista tuloistaan, mutta ulkomailla pelaava urheilija voi olla verovelvollinen kohdemaan lainsäädännön mukaan. Sveitsissä verotus on kantonaalikohtaista, ja urheilijat maksavat veroa paikallisesti.
Jos urheilija on ulkomaan veroresidentti, Kelan vanhempainrahan laskentaperuste muuttuu — Kela voi katsoa, etteivät ulkomaan tulot kuulu laskentapohjan piiriin samalla tavoin kuin kotimaiset tulot. Tämä voi leikkauspäätös merkitä satojen eurojen eroa kuukausittaisessa tuessa.
Asianajajan ja veroneuvojan yhteistyö jo sopimusvaiheessa voi turvata sen, että urheilija saa tosiasiassa ne tuet, joihin hänellä on lain mukaan oikeus.
Mitä asianajaja voi tehdä puolestasi?
Urheiluoikeuteen ja kansainväliseen työsuhdelainsäädäntöön erikoistunut asianajaja voi auttaa konkreettisesti:
- Selvittää ennen lapsen syntymää, kumman maan sosiaaliturvan piiriin kuulut ja miten haet tuet optimaalisesti
- Tarkastaa sopimuksen ja varmistaa, että vanhempainvapaa-oikeudet on kirjattu riittävän selkeästi
- Neuvotella seuran kanssa tarvittavista lisäehdoista tai joustavista järjestelyistä
- Järjestää verotuksen niin, ettei kaksoisverotussopimus vähennä vanhempainrahaa odottamatta
- Varautua tilanteeseen, jossa loukkaantuminen ja vanhempainvapaa osuvat samaan ajanjaksoon
Hannes Björnisen vauva-uutinen on hieno asia koko Suomelle, mutta se toimii myös muistutuksena: ammattilaisurheilijoiden sopimukset ovat monimutkaisia kokonaisuuksia, ja vanhempainvapaan oikeudet eivät toteudu itsestään ulkomailla. Oikea-aikainen juridinen konsultaatio on investointi, joka suojelee sekä perhettä että ammattiuraa pitkälle tulevaisuuteen. Tärkeintä on toimia ennakoivasti — ennen kuin lapsi on syntynyt, ennen kuin loukkaantuminen iskee, ennen kuin sopimuksen uusiminen on ajankohtainen.
Tämä artikkeli on yleistä tiedottamista eikä korvaa henkilökohtaista oikeudellista neuvontaa. Oman tilanteen selvittämiseen kannattaa aina kääntyä asianajajan puoleen.
