Suomen hallitus päätti puoliväliripissään 21.–22. huhtikuuta 2026 leikata yhteisöveroa nykyisestä noin 20 prosentista 18 prosenttiin vuodesta 2027 alkaen. Muutos on osa 525 miljoonan euron talouskasvupakettia, jonka tavoitteena on kannustaa yrittäjyyttä ja houkutella investointeja Suomeen. Päätös vahvistettiin valtioneuvoston julkaisemassa kehyspäätöksessä.
Mitä hallitus päätti talouskasvusta?
Valtioneuvoston puoliväliripissä tehtiin laaja joukko talouspoliittisia päätöksiä, joilla pyritään vahvistamaan Suomen kilpailukykyä kansainvälisessä taloudessa. Kasvupaketin keskeisimmät kohdat ovat:
- Yhteisöveron alennus 18 prosenttiin – Suomi siirtyy lähemmäs Euroopan kilpailukykyisimpiä maita
- 525 miljoonaa euroa pieni- ja keskituloisten veronkevennyksiä vuonna 2026, 650 miljoonaa euroa vuodesta 2027 eteenpäin
- Puolustusmenot kasvavat 3,6 miljardia euroa vuoteen 2029 mennessä – vähintään 3 % BKT:sta
- Julkinen velka kasvaa 43 miljardia euroa vuosina 2026–2029, saavuttaen noin 225 miljardia euroa (68 % BKT:sta)
Hallituksen tavoitteena on luoda Suomesta entistä houkuttelevampi maa ulkomaisille sijoituksille samalla kun kotimaiset yrittäjät saavat lisää kannustimia kasvattaa yrityksiään.
Mitä yhteisöveron alennus tarkoittaa yrittäjälle käytännössä?
Yhteisövero on vero, jota osakeyhtiöt, osuuskunnat ja muut yhteisöt maksavat voitoistaan. Kun vero laskee 20 prosentista 18 prosenttiin, muutos näkyy suoraan yrityksen tuloksessa.
Esimerkkilaskelma: Yritys, jonka verotettava tulos on 100 000 euroa, maksoi aiemmin yhteisöveroa 20 000 euroa. Uudella 18 prosentin verokannalla sama yritys maksaa 18 000 euroa – säästöä 2 000 euroa. Tulos on merkittävä erityisesti pk-yrityksille, joilla jokainen euro on tärkeä kasvun ja kehityksen rahoittamisessa.
Milloin muutos tulee voimaan?
Hallituksen ilmoituksen mukaan muutos astuu voimaan vuodesta 2027 alkaen, joten budjettivuosi 2026 ei vielä hyödynnä uudistusta. Yritysten on syytä huomioida tämä taloussuunnittelussaan – tulevat vuodet tarjoavat selkeän verohyödyn.
Miten Suomi sijoittuu kansainvälisessä vertailussa?
Euroopassa yhteisöverot vaihtelevat merkittävästi. Irlannissa yhteisövero on 12,5 prosenttia, mikä on houkutellut paljon monikansallisia yrityksiä. Ruotsissa vero on 20,6 prosenttia, Tanskassa 22 prosenttia ja Saksassa noin 15 prosenttia federaalisella tasolla (liittovaltiovero), mutta paikallisten lisämaksujen kanssa kokonaisrasitus nousee noin 30 prosenttiin.
Suomen 18 prosentin yhteisövero asettaisi maan kilpailukykyisesti Pohjoismaisessa vertailussa. Se ei tee Suomesta halvinta vaihtoehtoa, mutta parantaa asemaa selvästi erityisesti Ruotsiin ja Tanskaan verrattuna.
Mitä yrittäjän kannattaa tehdä nyt?
Veromuutos on sijoitussuunnittelun kannalta merkittävä. Varainhoitoon ja veroneuvontaan erikoistunut asiantuntija voi auttaa arvioimaan, miten muutos vaikuttaa juuri sinun yrityksesi tilanteeseen.
Keskeisiä kysymyksiä asiantuntijalle:
- Kannattaako investoinnit ajoittaa? Jos isoja investointeja on suunnitteilla, onko järkevää odottaa vuoteen 2027, jolloin verotaakka on pienempi?
- Miten jakaa voitot yrittäjänä? Yhteisöveron aleneminen vaikuttaa siihen, onko kannattavampaa jättää voittoja yhtiöön vai nostaa palkkaa/osinkoja.
- Yritysjärjestelyt – Jos suunnittelet yrityskauppoja, fuusioita tai muita rakenteellisia muutoksia, asiantuntija osaa neuvoa, miten veromuutos vaikuttaa suunnitelmiin.
- Kansainvälinen verotus – Jos yrityksellä on ulkomaisia toimintoja tai omistajia, varainhoitaja voi auttaa optimoimaan kansainvälisen verorakenteen.
Varainhoitajan tai veroasiantuntijan apua kannattaa hakea erityisesti silloin, kun yritys on kasvuvaiheessa, suunnitelmissa on sukupolvenvaihdos tai yrityksellä on monimutkaiset omistusrakenteet.
Muut yrittäjiä koskevat päätökset puoliväliripissä
Yhteisöveromuutoksen lisäksi hallituksen puoliväliripissä tehtiin muitakin yrittäjille merkittäviä päätöksiä:
- Palkansaajien veronkevennykset kasvattavat kuluttajien ostovoimaa, mikä hyödyttää myös pk-yrityksiä
- Puolustusprojektit voivat avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia erityisesti teknologia- ja tuotantosektoreilla
- Infrastruktuuri-investoinnit sisäisen turvallisuuden vahvistamiseen voivat luoda kysyntää tietyille palveluille
Hallituksen kehyspäätös sisältää myös toimenpiteitä yritysten kasvun tukemiseksi, kuten rahoitusmahdollisuuksien parantamista ja byrokratian vähentämistä.
Miten talousasiantuntija voi auttaa muutokseen varautumisessa?
Yrittäjät, jotka haluavat hyödyntää veronalennuksen täyden potentiaalin, tekevät viisaasti ottamalla asiantuntijan mukaan suunnitteluun jo nyt. Hallituksen tiedote kehyspäätöksestä antaa hyvän pohjan ymmärtää muutosten laajuus, mutta yritysten yksilöllinen tilanne vaatii aina räätälöityä neuvontaa.
Talousasiantuntijat voivat auttaa:
- Verosuunnittelussa niin, että yritys maksaa juuri sen verran veroa kuin lain mukaan on pakko
- Yritysrakenteen optimoinnissa suhteessa uuteen verokantaan
- Budjetoinnissa ja ennusteissa vuosille 2026–2028
- Sijoituspäätöksissä – mihin kannattaa sijoittaa, kun yrityksessä on enemmän rahaa käytettäväksi
Lisätietoa suomalaisen yrittäjän verotuksesta saat myös Expert Zoomin varainhoitoasiantuntijoilta, jotka voivat arvioida tilanteesi kokonaisvaltaisesti.
Veromuutos ei vaikuta kaikkiin yrityksiin samalla tavalla – toimiala, koko ja rakenne ratkaisevat. Siksi yrittäjille paras neuvo on hankkia asiantuntijan arvio mahdollisimman varhain, jotta suunnittelu voidaan tehdä rauhassa ennen vuotta 2027.
Kuka hyötyy eniten yhteisöveron laskusta?
Kaikki voittoa tekevät osakeyhtiöt hyötyvät muodollisesti, mutta käytännössä suurin hyöty koituu tietyille yritystyypeille:
Kasvuyritykset ja pk-yritykset: Pienemmät yhteisöt, joilla on tiukat kassavirrat, voivat käyttää verovapaaksi jäävän kahden prosenttiyksikön erotuksen suoraan kasvuinvestointeihin – koneisiin, rekrytointiin tai tuotekehitykseen. Tämä on hallituksen tavoite: saada raha kiertämään yritystoimintaan, ei valtion kassaan.
Teollisuus ja valmistus: Raskas teollisuus, jolla on suuria pääomamenoja ja isoja voittoja, hyötyy absoluuttisessa euroissa eniten. Esimerkiksi yritys, jonka verotettava tulos on 10 miljoonaa euroa, säästää 200 000 euroa vuodessa.
Palveluala: Konsultointiyritykset, asiantuntijapalvelut ja IT-yritykset voivat paremmin houkutella osaajia parempien palkkojen muodossa tai kasvattaa katteita.
Startup-ekosysteemi: Vaikka monet startup-yritykset ovat tappiollisia alkuvaiheessa eivätkä maksa yhteisöveroa, pidemmän tähtäimen kannustinvaikutus voi lisätä pääomasijoittajien kiinnostusta Suomea kohtaan.
Velkaantuminen: mitä yrittäjän pitää tietää?
Samaan aikaan kun hallitus keventää yritysten veroja, julkinen velka kasvaa merkittävästi. Kehysriihessä ennustettu 43 miljardin euron velankasvu vuosina 2026–2029 herättää kysymyksiä pitkän aikavälin verokehityksestä.
Yrittäjille tämä tarkoittaa käytännössä yhtä asiaa: hyödynnä nyt suotuisat olosuhteet. Verotus voi kiristyä tulevalla vuosikymmenellä, jos julkinen talous ei käänny ylijäämäiseksi. Siksi verosuunnittelu juuri nyt – kun verokanta laskee – on erityisen järkevää.
Asiantuntijat suosittelevatkin, että yritykset tekevät kolmen–viiden vuoden verosuunnitelman sen sijaan, että reagoivat muutoksiin vasta niiden tullessa voimaan.
Mitä tehdä seuraavaksi?
Yhteisöveron aleneminen vuodesta 2027 alkaen on selkeä signaali: hallitus haluaa, että yrittäjyys kannattaa Suomessa. Oikea varautuminen tarkoittaa, että:
- Tarkista yritysmuotosi – onko osakeyhtiö edelleen optimaalinen rakenne?
- Suunnittele investointien ajoitus – vuosi 2027 voi olla oikea ajankohta isoille hankinnoille
- Konsultoi veroasiantuntijaa – räätälöity neuvonta on aina parempi kuin yleisneuvonta
- Seuraa kehitystä – hallitus voi vielä täsmentää toimeenpanon yksityiskohtia syksyn 2026 budjettiriihen yhteydessä

Emma Virtanen