Anna NieminenJääkiekkoilija Benjamin Korhonen, 24, allekirjoitti toukokuussa 2026 kaksivuotisen sopimuksen Tampereen Ilveksen kanssa siirryttyään KalPa Kuopiosta, jossa hän kasvoi seuran kasvattina aina 13-vuotiaasta asti. Siirto sujui mallikkaasti: sopimus oli vapaana, siirtoikkuna oli auki ja uusi sopimus syntyi hyvissä ajoin ennen kauden alkua. Silti tapaus herättää kysymyksen, joka koskettaa jokaista ammattijääkiekkoilijaa: mitä sopimuksessasi oikeasti lukee — ja mitä se tarkoittaa, kun tilanne muuttuu yllättäen?
Siirto KalPasta Ilvekseen — esimerkki, joka nostaa esiin oikeudellisia kysymyksiä
Benjamin Korhonen edusti KalPaa yli kymmenen vuoden ajan. Viime kaudella hän kanti apukapteenin vastuun ja keräsi 46 runkosarjaottelussa pisteet 6+19=25. Kun sopimus päättyi keväällä 2026, Ilves tarttui tilaisuuteen osana laajempaa vahvistuskierrosta — joukkue solmi kaikkiaan kahdeksan uutta pelaajasopimusta tulevaa kautta 2026–2027 varten.
Korhosen siirtymä on esimerkki sujuvasti hoidetuista sopimusneuvotteluista. Mutta jokaisen ammattipelaajan taustalla on sama oikeudellinen todellisuus: Liigan pelaajasopimus on monisivuinen oikeudellinen asiakirja, joka määrittää pelaajan oikeudet, velvollisuudet ja mahdollisuudet usean vuoden ajaksi eteenpäin. Sitä ei kannata allekirjoittaa lukematta tai ymmärtämättä.
Suomen Jääkiekkoilijat ry (SJRY) ja Jääkiekon SM-Liiga Oy ovat allekirjoittaneet kaudelle 2026–2027 sekä yleissopimuksen että yksilöllisen pelaajasopimuspohjan. Yleissopimus on koko liigaa koskeva kollektiivisopimus, joka suojaa pelaajien perusoikeuksia ja asettaa kaikille seuroille yhtenäiset pelisäännöt. Yksilöllinen pelaajasopimus on puolestaan jokaisen pelaajan oma työsopimus — ja sen sisällöllä on konkreettinen, rahallinen vaikutus pelaajan arkeen.
Jääkiekon SM-Liigan ja SJRY:n viralliset pelaajasopimukset sekä tiedot pelaajien oikeuksista löytyvät osoitteesta sjry.fi/jasenille/pelaajasopimukset.
Asiantuntija-analyysi: viisi sopimuskohtaa, jotka määrittävät pelaajan aseman
Juridisessa mielessä Liigan pelaajasopimus on määräaikainen työsopimus, johon sovelletaan ensisijaisesti työsopimuslakia (55/2001) sekä Liigan ja SJRY:n välisiä erityismääräyksiä. Alla ovat sopimuksen viisi käytännössä tärkeintä elementtiä.
Palkkio ja suoritusperusteiset bonukset. Sopimuksessa määritellään kiinteä kuukausipalkka sekä mahdolliset bonusehdot, kuten pistesaldo, ottelumäärät tai joukkueen menestys. Palkanmaksuaikataulu on tyypillisesti sidottu ottelukauteen, ei kalenterivuoteen — tämä tarkoittaa, että kesäkuukausilta ei välttämättä makseta palkkaa ilman erillistä kirjausta.
Vammaehto ja ansionmenetys. Suomen laki (työsopimuslaki 2:11 §) velvoittaa työnantajan maksamaan palkan sairaslomalta, mutta ammattijääkiekkosopimuksissa on usein erityisehto, joka käsittelee urheilu-uran aikaisia loukkaantumisia erikseen. Tämä on sopimusten käytännössä kriittisin kohta: sopimuksesta riippuen ansionmenetys pitkän loukkaantumisen aikana voi olla kymmenien tuhansien eurojen luokkaa.
Sopimuksen ennenaikainen irtisanominen. Määräaikainen työsopimus voidaan irtisanoa ennenaikaisesti vain erittäin painavasta syystä (työsopimuslaki 8:1 §). Jos seura haluaa päättää sopimuksen ilman perusteltua syytä, pelaajalla on lähtökohtaisesti oikeus saada korvaus jäljellä olevan sopimuskauden palkasta. Oikeuden käyttäminen edellyttää kuitenkin, että pelaaja tuntee sopimuksensa ehdot tarkasti.
Siirto- ja opt-out-oikeudet. Monissa kansainvälisten huippuseurojen sopimuksissa pelaajalla on ns. opt-out-klausuuli, joka mahdollistaa siirron esimerkiksi NHL-joukkueeseen. Suomessa tällaisten lausekkeiden kirjaamisessa on merkittävää vaihtelua — kaikki seurat eivät niitä tarjoa, eikä pelaaja aina edes tiedä, että niitä voi pyytää. Ilman erillistä siirtolauseketta pelaaja on sidottu Liiga-sopimukseensa koko sopimuskauden ajan.
Kilpailukieltolauseke. Osa sopimuksista sisältää kilpailukiellon, joka rajoittaa pelaajan mahdollisuutta siirtyä välittömästi kilpailevaan seuraan sopimuksen päätyttyä. Suomen laki (työsopimuslaki 3:5 §) sallii kilpailukiellon vain tietyillä edellytyksillä, kuten perustellulla syyllä ja kohtuullisella kestolla. Liian laajasti muotoiltu kilpailukielto voi olla oikeudellisesti mitätön — mutta sen toteaminen ja haastaminen vaatii asiantuntemusta.
Konkreettinen tapaus: kun vammaehto tekee 10 000 euron eron
Kuvitellaan realistinen tilanne, joka voi kohdata ketä tahansa Liiga-pelaajaa. Kutsutaan häntä Antiksi.
Antti allekirjoittaa kaksivuotisen sopimuksen uuden seuransa kanssa syyskuussa 2026. Peruspalkka on 4 800 euroa kuukaudessa, johon lisätään suoritusbonus: 150 euroa jokaista runkosarjapistettä kohden. Kauden ensimmäisillä kahdeksalla viikolla Antti pelaa määrätietoisesti, kerää 12 pistettä ja bonustuloa 1 800 euroa. Yhteensä kahden kuukauden tienestit ovat 11 400 euroa — lupaava alku uudella seuralla.
Lokakuussa Antti loukkaantuu polveen harjoitusottelussa. Lääkäri määrää kolmen kuukauden lepoajan. Tässä kohtaa sopimuksen vammaehto ratkaisee kaiken:
Vaihtoehto 1 — normaali työsuhdesuoja: Jos sopimuksessa on tavanomainen, työsopimuslain 2:11 §:n mukainen täysimääräinen palkanmaksuvelvoite, Antti saa kuukausipalkkaansa vastaavan korvauksen koko kolmen kuukauden sairaslomalta. Yhteensä tämä tarkoittaa noin 14 400 euroa — täyttä palkkaa, vaikka pelaaja ei pysty pelaamaan.
Vaihtoehto 2 — erityinen urheiluvammaehto: Jos sopimuksessa on erityislauseke, joka rajaa palkanmaksun ainoastaan 30 päivän ajalle urheilu-uran aikana sattuneessa loukkaantumisessa, Antti saa täyden palkan vain ensimmäiseltä kuukaudelta — 4 800 euroa — ja kaksilta jäljellä olevilta kuukaudelta hän ei saa lainkaan palkkaa tai saa sen huomattavasti alentuneena.
Kahden vaihtoehdon välinen ero on noin 9 600 euroa — ja se syntyy yksinomaan siitä, onko pelaaja lukenut ja ymmärtänyt sopimuksensa vammaehdon ennen allekirjoittamista.
Entä jos seura irtisanoo sopimuksen? Jos seuran taloudellinen tilanne heikkenee kaudella 2027 ja se yrittää purkaa Antin sopimuksen ilman lain edellyttämää painavaa syytä, pelaajalla on oikeus vaatia jäljellä olevan sopimuskauden palkka kokonaisuudessaan. Viideltä jäljellä olevalta kuukaudelta kyseessä on 24 000 euron korvausvaatimus — oikeus, jota moni pelaaja ei edes tiedä olevan.
Lisätietoja siitä, miten urheilusopimuksiin liittyvissä asioissa voi saada asiantuntija-apua, löydät ExpertZoomin kautta: expert-zoom.com/fi/uutiset/tampereen-ilves-laina-sopimus-pelaajan-oikeudet-2026.
Kasvattajakorvaus ja siirtoikkunat — kaksi usein unohdettua tekijää
Suomalaisessa jääkiekkojärjestelmässä toimii erityinen kasvattajakorvausjärjestelmä. Jos pelaaja palaa NHL-sopimuksen päätyttyä tai irtisanomisen jälkeen alle 23-vuotiaana ja alle 90 Liiga-ottelua pelanneena, hänen kasvattajaseuralleen saattaa syntyä oikeus taloudelliseen korvaukseen. Korhosta tämä ei enää suoraan koske — hän on 24-vuotias ja pelannut huomattavasti yli 90 ottelua. Mutta alle 23-vuotiaille lupaaville pelaajille kasvattajakorvaus on konkreettinen rahansiirtoja koskeva tekijä, joka vaikuttaa neuvotteluasemiin ja tulee ottaa huomioon jo ennen sopimusneuvottelujen alkua.
Siirtoikkunoiden osalta on syytä muistaa, että Suomen Jääkiekkoliiton sääntöjen mukaan kotimainen siirtokausi päättyy 15. helmikuuta. Kansainväliset siirrot on rekisteröitävä virallisesti ennen kuin pelaaja voi edustaa uutta seuraansa sarjaotteluissa. Jos sopimuksen purkaminen tai vapaaagenttuuri ajoittuu väärin, voi pelaaja menettää mahdollisuuden pelata tärkeitä otteluita uuden seuransa riveissä ja jäädä ilman ansioita pitkäksi aikaa.
Mitä ammattipelaajan tulisi tehdä käytännössä?
Urheiluoikeus on erikoisala, jossa sopimusvapaus ja pakottavat työsuhdemääräykset leikkaavat toisiaan tavalla, jota edes yleislakimies ei aina tunne hyvin. Alla ovat käytännön suositukset jokaiselle Liiga-pelaajalle tai sellaiseksi pyrkivälle.
Tarkista vammaehto ennen allekirjoittamista. Pyydä seuraa kirjaamaan sopimukseen selkeästi, miten loukkaantumisen aikainen palkanmaksu toimii. Epäselvissä tilanteissa viittaa suoraan työsopimuslain 2:11 §:ään ja vaadi kirjallinen vastaus.
Selvitä opt-out-mahdollisuutesi. Jos sinulla on realistinen mahdollisuus siirtyä ulkomaiseen huippuliigaan, vaadi opt-out-klausuulia sopimukseen ennen allekirjoittamista. Myöhemmin sitä on usein mahdoton lisätä ilman seuran suostumusta.
Pyydä kilpailukieltoehdot läpikäytäviksi asiantuntijan kanssa. Liian laajasti muotoiltu kilpailukielto voi olla lainvastainen ja oikeudellisesti mitätön — mutta sen toteaminen vaatii asiantuntemusta, eikä sitä voi tehdä itse lukemalla.
Konsultoi SJRY:tä tai omaa asianajajaa. SJRY tarjoaa jäsenilleen sopimusneuvontaa ja tietoa pelaajien oikeuksista. Monimutkaisissa tapauksissa oman asiantuntijan käyttö on suositeltavaa — yksikin väärinymmärretty sopimuskohta voi tarkoittaa kymmenientuhansien eurojen taloudellisia seuraamuksia.
Pidä sopimuksesi tallessa ja lue se uudelleen ennen jokaista merkittävää tilannetta. Jos seura tekee linjapäätöksen, joka vaikuttaa sinuun, tarkista heti mitä sopimuksesi sanoo — älä luota muistiin tai suulliseen viestintään.
Korhosen siirto Ilvekseen on esimerkki ammattimaisen urheilijauran rakentamisesta oikeaoppisesti: sopimus vapautuu, uusi neuvotellaan ajoissa ja allekirjoitetaan molempia osapuolia hyödyttävin ehdoin. Se, että pelaajalla on hallinnassa oman sopimuksensa sisältö, ei ole vain juridinen kuriositeetti — se on osa ammattimaista urheilijuutta.
Milloin asianajaja kannattaa ottaa mukaan?
Useimmat pelaajat turvautuvat asianajajaan vasta ongelmien ilmaantuessa — eli liian myöhään. Asiantuntijan apu on arvokkainta juuri silloin, kun sopimusta vielä neuvotellaan ja muokataan. Asianajaja voi tunnistaa sopimustekstistä ehdot, jotka näyttävät tavanomaisilta mutta jotka ovat pelaajalle epäedullisia: epäselvät vammaehdot, liian laajat kilpailukiellot tai puuttuvat opt-out-klausuulit. Pelaajalla on oikeus neuvotella näistä kohdista ennen allekirjoittamista — ja ammattimaisessa urheilussa tämä oikeus kannattaa käyttää. Hyvä asianajaja maksaa itsensä takaisin jo ensimmäisessä kriisitilanteessa. Myös edustajan käyttö sopimusneuvotteluissa on yleistyvä käytäntö suomalaisessa jääkiekossa: edustaja tuntee alan käytännöt, osaa vertailla sopimustarjouksia ja tunnistaa, mitkä ehdot ovat neuvoteltavissa ja mitkä seuran vakioehtojen mukaiset. Yhdessä asianajajan ja edustajan kanssa pelaaja rakentaa sopimuksellisen perustan koko urallensa.
Tämä artikkeli on yleistä tietoa eikä korvaa yksilöllistä lakineuvontaa. Jos sinulla on sopimukseen, siirtoon tai urheilijan oikeuksiin liittyviä kysymyksiä, ota yhteyttä urheiluoikeuteen perehtyneeseen asianajajaan tai SJRY:n neuvontapalveluihin.
