Anna NieminenEuroopan tietosuojaneuvosto (EDPB) julkaisi helmikuussa 2026 kattavan raportin, jonka mukaan merkittävä osa EU:n jäsenmaiden organisaatioista laiminlyö kansalaisten poistopyyntöjä — osassa tapauksista jättämällä kokonaan vastaamatta. Samaan aikaan hakukoneisiin jääneet vanhat uutiset ja artikkelit vahingoittavat yhä useamman suomalaisen työnhakua, liikesuhteita ja yksityiselämää. Suomen Tietosuojavaltuutetun toimisto on kirjannut kasvavan määrän yhteydenottoja ihmisiltä, jotka haluavat päästä eroon haitallisista verkkoartikkeleista — mutta eivät tiedä, mistä aloittaa tai mihin he ovat lain mukaan oikeutettuja.
Verkkoartikkeli ei haihdu — ja sen seuraukset kasvavat vuosittain
Aikaisemmin lehtijuttu painui paperiarkistoon muutamassa viikossa. Digitaalisessa mediassa ei ole vastaavaa vanhenemisaikaa. Googlen hakuindeksi säilyttää artikkeleita jopa 10–20 vuotta, ja ne voivat nousta uudelleen hakutulosten kärkeen aina, kun aihepiiri nousee julkisuuteen tai kun hakualgoritmi päivittyy. Tämä on erityisen ongelmallista silloin, kun artikkeli sisältää virheellistä tietoa, on kirjoitettu poikkeuksellisen vaikeana elämänvaiheena tai käsittelee asiaa, joka on sittemmin oikeudellisin keinoin todettu perättömäksi.
Amerikkalaisen Jobvite-rekrytointitutkimuksen mukaan yli 70 prosenttia työnantajista hakee tietoja työnhakijoista verkosta ennen rekrytointipäätöstä. Suomessa tilanne on samankaltainen: yksittäinen negatiivinen hakutulos voi ratkaista, saako henkilö kutsun haastatteluun. Yrittäjille vahingoittava artikkeli vaikuttaa suoraan rahoitusneuvotteluihin, asiakassuhteisiin ja kumppanuuksiin. Verkkomaine on 2020-luvulla käytännössä osa henkilökohtaista ja ammatillista identiteettiä — ja samalla kenttä, jolla monet kokevat olevansa avuttomia.
EDPB:n helmikuun 2026 raportti osoitti, että yli kolmannes eurooppalaisista organisaatioista ei pysty käsittelemään poistopyyntöjä asianmukaisesti — joko resurssipulan tai puutteellisten prosessien vuoksi. Monet ihmiset luovuttavat ensimmäisen kieltäytymisen jälkeen, vaikka heillä olisi täysin laillinen oikeus vaatia toimenpiteitä. Osa ei edes tiedä, että EU:n tietosuoja-asetus antaa heille konkreettisia keinoja toimia.
Suomen tietosuojalaki (1050/2018) täydentää EU:n tietosuoja-asetusta kansallisella tasolla. Se vahvistaa muun muassa rekisteröidyn oikeuden saada pääsy tietoihinsa ja pyytää niiden oikaisua tai poistamista. Lain mukaan rekisterinpitäjän on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava rekisteröidylle, miten pyyntöön on reagoitu — pelkkä hiljaisuus ei riitä. Jos rekisterinpitäjä kieltäytyy toteuttamasta pyyntöä, sen on perusteltava kieltäytyminen kirjallisesti ja ilmoitettava rekisteröidylle oikeudesta tehdä valitus valvontaviranomaiselle eli Tietosuojavaltuutetulle.
GDPR:n 17 artikla: milloin sinulla on laillinen oikeus vaatia poistoa?
EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) antaa jokaiselle EU-kansalaiselle oikeuden pyytää henkilötietojensa poistamista. Tätä kutsutaan oikeudeksi tulla unohdetuksi (right to be forgotten), ja se perustuu asetuksen 17 artiklaan. Oikeus velvoittaa rekisterinpitäjää — myös mediajulkaisijaa — toimimaan ilman aiheetonta viivytystä, kun jokin poistoperuste täyttyy.
Poistopyyntö on perusteltu erityisesti silloin, kun tietoja ei enää tarvita siihen tarkoitukseen, johon ne alun perin kerättiin, tai kun artikkeli sisältää virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa. Myös tilanteet, joissa tietojen käsittely perustui alun perin suostumukseen mutta suostumus on sittemmin peruutettu, tai joissa artikkeli loukkaa yksityiselämän suojaa suhteettomasti suhteessa yleiseen etuun, voivat oikeuttaa poistopyynnön.
On tärkeä ymmärtää, mitä poistaminen käytännössä tarkoittaa. Artikkeli ei välttämättä katoa kokonaan internetistä, mutta tekstitä voidaan anonymisoida — eli henkilön nimi ja tunnistetiedot poistetaan — jolloin artikkeli ei enää haittaa maineenhallintaa. Lisäksi hakukoneen delistaus estää artikkelin löytymisen nimihakujen kautta, vaikka itse artikkeli pysyisi julkaisijan sivustolla.
Mediajulkaisijat voivat vedota sananvapauspoikkeukseen, mutta se ei tarjoa rajatonta suojaa. Poikkeuksen soveltamisala on huomattavasti kapeampi kuin useimmat ihmiset luulevat: se suojaa aitoa journalistista toimintaa, ei kaikkea verkkoon tuotettua sisältöä. Rekisterinpitäjän on vastattava pyyntöön kirjallisesti enintään 30 päivän kuluessa. Monimutkaisissa tapauksissa vastausaikaa voidaan pidentää kahdella kuukaudella, mutta tästä on ilmoitettava pyytäjälle erikseen ja perustellusti.
Hakukoneet kuuluvat myös sääntelyn piiriin. Jos alkuperäinen julkaisija ei poista artikkelia, voit silti hakea hakukoneen delistausta. EU:n "oikeus tulla unohdetuksi" -periaatteen nojalla Google on käsitellyt vuodesta 2014 lähtien satoja miljoonia eurooppalaisia poistopyyntöjä — ja hyväksynyt merkittävän osan niistä. Sama tietosuoja-oikeuksien kehys koskee myös esimerkiksi sosiaalisen median alustayhtiöitä, joita Tietosuojavaltuutettu valvoo Suomessa aktiivisesti.
Kunnianloukkaus ja oikaisu: toinen oikeudellinen väylä
Jos artikkeli ei pelkästään loukkaa yksityisyyttä vaan sisältää todistettavasti valheellista tietoa, kyse voi olla rikoslaissa tarkoitetusta kunnianloukkauksesta. Suomen rikoslaissa luku 24 (pykälät 8–10) sääntelee kunnianloukkausta: tekijä esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen, joka on omiaan aiheuttamaan vahinkoa, kärsimystä tai halveksuntaa.
Törkeä kunnianloukkaus — kuten joukkotiedotusvälineessä tai laajalle yleisölle levinnyt artikkeli — on rangaistavaa. Enimmäisrangaistus on kaksi vuotta vankeutta, ja tekijältä voidaan vaatia myös vahingonkorvausta. Syyteoikeus vanhenee kahdessa vuodessa siitä, kun asianomistaja sai tiedon rikoksesta — joten nopea reagointi on tärkeää.
Kolmas vaihtoehto on Julkisen sanan neuvosto (JSN), joka käsittelee hyvää journalistista tapaa koskevia valituksia maksutta. JSN ei voi määrätä taloudellisia sanktioita, mutta sen langettava päätös velvoittaa mediaa julkaisemaan huomautuksen näkyvästi. JSN:n käsittelyaika on tyypillisesti 2–4 kuukautta, ja valitus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa artikkelin julkaisemisesta tai siitä hetkestä, kun valittaja sai tiedon sen sisällöstä. Oikaisupyyntö toimitukselle kannattaa yleensä esittää ensin: se on nopein ja halvin tie. Suomessa mediayhtiöihin kohdistuneita GDPR-valituksia on käsitelty eri tasoilla, ja tapaukset ovat vahvistaneet, että yksilöillä on todelliset keinot vaatia oikeuksiaan.
Tapausesimerkki: vanha artikkeli pilaa työtarjouksen — mitä Kaarina teki
Otetaan konkreettinen esimerkki. Kaarina, 38-vuotias projektipäällikkö Tampereelta, haki vuonna 2026 vanhempainvapaansa jälkeen uutta tehtävää. Rekrytointikonsultti kertoi epävirallisesti, ettei prosessi jatku — Googlen ensimmäisellä sivulla hänen nimellään haettaessa näkyi vuodelta 2021 peräisin oleva artikkeli, jossa Kaarinan entinen työnantajayritys oli esitetty petosepäilyn yhteydessä. Kaarina itse ei ollut millään tavalla syyllinen tai edes syyteharkinnan kohteena, mutta hänen nimensä mainittiin tekstissä kahdesti entisen osastopäällikön ominaisuudessa.
Tässä tilanteessa Kaarinalla oli useita selkeitä oikeudellisia vaihtoehtoja, joiden aikajänteet ja vaikutukset eroavat merkittävästi:
GDPR-poistopyyntö medialle: Artikkelin tiedot olivat selvästi vanhentuneet eikä niille ollut enää journalistista perustetta — tämä on yksi 17 artiklan eksplisiittisistä poistoperusteista. Kaarina lähetti toimitukselle kirjallisen pyynnön viitaten tietosuoja-asetuksen 17 artiklaan. Median olisi tullut vastata 30 päivässä.
Hakukonedelistaus: Kaarina haki Googlelta linkin poistamista yksityisyydensuojan perusteella. Vastaus tuli 11 päivässä ja pyyntö hyväksyttiin, koska kyse oli selvästi virheellisestä henkilötiedon yhteydestä rikosepäilyyn. Artikkeli jäi mediasivustolla näkyviin, mutta katosi hakutuloksista.
Tietosuojavaltuutetun valitus: Kun media ei vastannut 30 päivässä, Kaarina teki valituksen Tietosuojavaltuutetun toimistoon. Tämä prosessi kesti noin kolme kuukautta, mutta johti lopulta artikkelin henkilötietojen anonymisoimiseen.
Taloudellinen mittakaava: Menetetyn työtarjouksen arvo olisi ollut noin 4 800 euroa kuukaudessa — yli 57 600 euroa vuodessa. Asianajajan konsultaatiokulut tilanteen selvittelyyn olivat 900 euroa. Yhdistämällä GDPR-pyynnön, hakukonedelistauksen ja tarvittaessa asianajajan avun Kaarina sai tilanteen hallintaansa alle kahdessa kuukaudessa — ilman oikeudenkäyntiä.
Jos artikkeli olisi sisältänyt todistettavasti valheellista tietoa, Kaarinalla olisi ollut myös perusteet rikosilmoitukselle kunnianloukkauksesta. Tässä tapauksessa tiedot olivat teknisesti oikeita mutta kontekstiltaan harhaanjohtavia, joten GDPR-reitti osoittautui toimivammaksi.
Miten toimit — askel askeleelta
Jos löydät itsestäsi vahingoittavan artikkelin verkosta, toimi seuraavassa järjestyksessä:
1. Dokumentoi välittömästi. Ota kuvakaappaukset hakutuloksista ja artikkelin koko sisällöstä. Tallenna URL, julkaisupäivä, toimittajan nimi ja julkaisijan yhteystiedot. Säilytä nämä pilvessä tai ulkoisella tallennusvälineellä.
2. Ota kirjallisesti yhteyttä toimitukseen. Pyydä oikaisua tai artikkelin muokkaamista viitaten GDPR:n 17 artiklaan ja hyvään journalistiseen tapaan. Ilmoita selkeästi, mitä tietoja pyydät muutettavaksi tai poistettavaksi ja miksi. Aseta kohtuullinen määräaika — käytännössä 14–21 päivää.
3. Pyydä hakukonedelistausta. Googlen "Poista sisältö hakupalvelusta" -lomakkeen kautta voi pyytää linkin poistoa yksityisyydensuojan perusteella. Prosessi on maksuton ja vastaus tulee yleensä 7–14 päivässä.
4. Tee GDPR-valitus Tietosuojavaltuutetulle. Jos media ei vastaa tai kieltäytyy ilman perusteltua syytä, käänny Tietosuojavaltuutetun toimiston puoleen: Lintulahdenkuja 4, 00530 Helsinki, puh. 029 566 6777, sähköposti tietosuoja@om.fi.
5. Harkitse oikeudellista neuvontaa. Jos artikkeli sisältää selvästi valheellista tietoa tai on aiheuttanut mitattavaa vahinkoa — kuten menetetyn työtarjouksen tai sopimuksen — tietosuoja- tai mediasoikeuteen erikoistunut asianajaja voi arvioida kanteen tai rikosilmoituksen perusteen nopeasti. Monilla asianajajilla on mahdollisuus antaa ensiarvio 1–2 tunnin konsultaatiossa, jonka hinta on tyypillisesti 150–350 euroa. Tässä vaiheessa selviää, onko asialle realistinen oikeussuojan pohja vai onko parempi tyytyä muihin keinoihin. ExpertZoom yhdistää sinut juuri oikeaan asiantuntijaan ilman pitkiä odotusaikoja — alustalta löydät asianajajat, jotka ovat erikoistuneet henkilötietojen suojaan ja verkkomaineeseen liittyviin oikeustapauksiin.
Tämä artikkeli on yleistä tiedottavaa sisältöä eikä korvaa ammatillista oikeudellista neuvontaa. Oikeudellisen tilanteen arviointi edellyttää aina yksittäisten olosuhteiden tarkastelua. Yksittäisen tapauksen arviointiin suosittelemme kääntymään koulutetun asianajajan puoleen.
