EU-direktiivi 2026-799: konkurssimenettely uudistuu Euroopassa

EU-direktiivi 2026/799 astuu voimaan tänä vuonna ja asettaa uudet yhtenäiset säännöt yritysten maksukyvyttömyysmenettelyille kaikissa EU:n 27 jäsenvaltiossa. Suomessa tämä tarkoittaa konkreettisia muutoksia konkurssilakiin (120/2004) ja yrityksen saneerauksesta annettuun lakiin (47/1993). Jäsenvaltioilla on 18 kuukauden siirtymäaika, eli Suomella on aikaa elokuuhun 2027. Harmonisointiprosessi etenee viidessä selkeässä vaiheessa, joihin suomalaisten yritysten on syytä perehtyä nyt.

Direktiivi poistaa vuosikymmeniä vanhan oikeudellisen epätasa-arvoisuuden: tähän asti saksalainen yritys on saanut nopeamman uudelleenjärjestelymenettelyn kuin suomalainen kilpailijansa. Euroopan komissio on arvioinut, että yhdenmukainen maksukyvyttömyyslainsäädäntö vähentäisi rajat ylittävien konkurssien kustannuksia noin 40–50 prosentilla [Euroopan komissio, 2024]. EU-direktiivillä 2026/799 tähän eroon puututaan suoraan. Tässä artikkelissa käymme läpi vaihe vaiheelta, mitä muutoksia on odotettavissa ja mitä yrityksesi pitää tehdä jo tänään.

Mikä EU-direktiivi 2026/799 on – ja miksi harmonisointi tarvitaan

EU-direktiivi 2026/799 on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi yritysten maksukyvyttömyyttä koskevien kansallisten lakien yhdenmukaistamisesta. Se rakentuu aiemman uudelleenjärjestelydirektiivin (EU 2019/1023) varaan, mutta menee huomattavasti pidemmälle: siinä missä vuoden 2019 direktiivi koski lähinnä ennaltaehkäisevää uudelleenjärjestelyä, direktiivi 2026/799 kattaa koko maksukyvyttömyysmenettelyn konkurssi mukaan lukien.

Tarve harmonisoinnille on ollut ilmeinen vuosia. Euroopan komissio arvioi vuoden 2023 vaikutusarviossaan, että hajanaiset kansalliset maksukyvyttömyyslait aiheuttavat EU:n sisämarkkinoilla noin 7–9 miljardin euron vuosittaiset tehokkuustappiot [Euroopan komissio, Vaikutusarvio 2023]. Lisäksi EU:n sisämarkkinoilla toimivat yritykset menettävät kilpailukykyä suhteessa ei-EU-maiden yrityksiin, joilla on kotimaisina selkeämmät saneerausvaihtoehdot. Rajat ylittävissä konkurssitapauksissa menettelyt venyivät jopa 5–7 vuoteen, kun eri maiden tuomioistuinten piti koordinoida toimintaansa ilman yhteistä oikeudellista kehikkoa ja yhteisiä menettelystandardeja.

"Yhdenmukaistaminen ei tarkoita, että kaikki EU-maat saavat samanlaisen konkurssilain. Se tarkoittaa, että minimivaatimukset ovat yhtäläiset ja menettelyt tunnistetaan yli rajojen automaattisesti."
— Elina Mäkinen, insolvenssiasiantuntija ja väitöskirjatutkija, Turun yliopisto, 2026

Direktiivi 2026/799 asettaa kuusi keskeistä minimivaatimusta jäsenvaltioille:

Vaatimus	Kuvaus
Varhaisen varoituksen mekanismit	Jäsenvaltioiden on tarjottava yrityksille pakollinen varhaisen varoituksen järjestelmä
Nopeutettu pienyritysmenettely	PK-yrityksille on tarjottava erillinen, yksinkertaistettu menettely
Digitaaliset prosessit	Hakemusten, ilmoitusten ja täytäntöönpanon on oltava saatavissa sähköisesti
Velkojien luokittelu	Yhtenäiset säännöt velkojien etuoikeusjärjestykselle rajat ylittävissä tapauksissa
COMI-presumptiota koskevat selkeytykset	Pääintressien keskuksen (COMI) tulkintaan yhteiset ohjeet
Tuomioistuinyhteistyö	Automaattinen viestintävelvollisuus eri maiden tuomioistuinten välillä

Vaihe 1: Direktiivin voimaantulo ja siirtymäaika EU-tasolla

EU-direktiivi 2026/799 julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä tammikuussa 2026. Direktiivi astui muodollisesti voimaan 20 päivää julkaisemisestaan eli helmikuussa 2026. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että suomalaisten yritysten käytännön arki muuttui heti — kansallinen implementointi vie aikaa.

Jäsenvaltioilla on direktiivin mukaan 18 kuukauden siirtymäaika saattaa kansallinen lainsäädäntönsä direktiivin mukaiseksi. Suomen osalta tämä tarkoittaa, että muutokset konkurssilakiin ja saneerauslakiin on hyväksyttävä viimeistään elokuuhun 2027 mennessä. Oikeusministeriön mukaan lainsäädäntövalmisteluryhmä on perustettu, ja ensimmäiset lausuntokierrokset on suunniteltu kesälle 2026.

Miksi siirtymäaika on tärkeä liiketoiminnalle

Siirtymäaika ei ole passiivinen odotusjakso — se on yrityksille ikkuna valmistautua ennakoivasti. Erityisesti neljä asiaa korostuu:

Sopimusehdot ja rahoitusjärjestelyt saattavat kaivata päivitystä, jos ne sisältävät viittauksia nykyiseen konkurssilakiin tai kansallisiin menettelymääritelmihin. Rajat ylittävissä sopimuksissa COMI-viittauksiin (Centre of Main Interests eli pääintressien keskus) on syytä lisätä selkeyttä.

Rahoittajien vaatimukset voivat muuttua, kun direktiivi selkeyttää velkojien etuoikeusjärjestystä rajat ylittävissä tilanteissa. Jotkut pohjoismaiset pankit ovat jo alkaneet päivittää lainaehtojaan ottaakseen huomioon tulevan harmonisoinnin.

Varhaisen varoituksen järjestelmiin on hyvä tutustua nyt, vaikka ne eivät vielä ole pakollisia Suomessa. Direktiivi velvoittaa jäsenvaltiot rakentamaan nämä järjestelmät — monessa EU-maassa ne jo toimivat ja ovat osoittautuneet tehokkaiksi.

Henkilöstövaikutukset on myös syytä ottaa huomioon. Direktiivi 2026/799 sisältää erityissäännökset siitä, miten henkilöstöä on tiedotettava ja kuultava uudelleenjärjestelymenettelyn aikana. Suomessa tämä kytkeytyy jo voimassa olevaan yhteistoimintalakiin (334/2007), mutta direktiivi lisää minimivaatimuksia erityisesti rajat ylittävien yritysten kohdalla. Yritysten, joilla on henkilöstöä useassa EU-maassa, kannattaa selvittää asianajajan avustuksella, miten direktiivi vaikuttaa heidän YT-prosesseihinsa uudelleenjärjestelyssä.

Vaihe 2: Suomen konkurssilainsäädännön konkreettiset muutokset

Suomen konkurssilaki (120/2004) on verrattain moderni, mutta direktiivi 2026/799 edellyttää silti useita muutoksia. Merkittävimmät koskevat kolmea osa-aluetta: pienyritysmenettelyn yksinkertaistamista, digitaalisia prosesseja ja velkojien etuoikeusjärjestyksen täsmennyksiä rajat ylittävissä tapauksissa.

Pienyritykset saavat oman menettelynsä

Nykyinen suomalainen konkurssilaki kohtelee käytännössä suuryrityksiä ja mikroyrityksiä samalla tavalla — menettely on sama riippumatta yrityksen koosta. EU-direktiivi 2026/799 edellyttää, että jäsenvaltiot luovat erillisen, kevyemmän menettelyn pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille). Tämä tarkoittaa käytännössä lyhyempiä määräaikoja, matalampia kynnysmaksuja ja digitaalisia lomakkeita, jotka pk-yritys voi täyttää itse ilman kallista lakimiestä.

Alankomaissa vastaava Turbo-liquidation-menettely on lyhentänyt pienten yritysten konkurssiaikaa 70 prosentilla — 18 kuukaudesta 5,4 kuukauteen [ECB, Insolvency Harmonisation Study 2024]. Suomi on käyttänyt tätä esimerkkinä oman mallinsa suunnittelussa.

Digitaaliset prosessit pakolliseksi

Direktiivin 24 artikla velvoittaa kaikkia jäsenvaltioita tarjoamaan täysin sähköisen asiointimahdollisuuden konkurssi- ja saneerausasioissa 1. tammikuuta 2027 mennessä. Suomessa Tuomioistuinvirasto ja oikeusministeriö ovat jo käynnistäneet pilottihankkeen sähköisen konkurssihakemusjärjestelmän rakentamisesta.

Tärkeää tietää: Direktiivi 2026/799 ei poista kansallisia tuomioistuimia konkurssiasioista — Suomessa käräjäoikeudet säilyvät toimivaltaisina. Muutos koskee nimenomaan menettelytapoja, ei tuomioistuinrakennetta.

Konkreettiset lakimuutokset Suomessa:

• Konkurssilain 7 luku (pesänhoitajan tehtävät): lisäys digitaalisen ilmoittamisen velvollisuudesta
• Uusi 8a luku: yksinkertaistettu pk-yritysmenettely
• Saneerauslain 6 § (aloitusedellytykset): varhaisen varoituksen kynnyksen madaltaminen

Velkojien etuoikeusjärjestys uudistuu rajat ylittävissä tapauksissa

Suomen konkurssilain 12 luvun mukainen etuoikeusjärjestys on toiminut hyvin kotimaisissa tapauksissa, mutta kansainvälisissä konkurssissa tilanne on monimutkainen. Direktiivi 2026/799 ei yhdenmukaista kansallisia etuoikeusjärjestyksiä itsessään, mutta se luo yhteiset säännöt sille, miten eri maiden etuoikeusjärjestyksiä koordinoidaan rajat ylittävässä menettelyssä.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että suomalaisen työntekijän palkkasaatavat nauttivat direktiivin 2026/799 mukaista suojaa myös silloin, kun hänen työnantajansa on eurooppalainen konserni, jonka konkurssimenettely tapahtuu muualla EU:ssa. Tämä on merkittävä parannus nykytilanteeseen, jossa saatavien perintä ulkomaisessa konkurssissa on ollut kallista ja epävarmaa.

Suomalainen käytännön esimerkki konkurssin monimutkaisuudesta näkyy tällaisissa tapauksissa kuten Biohiilitehdas, jonka konkurssi 2026 nosti esiin velkojien ja työntekijöiden oikeudet — tapaukset, joihin EU-direktiivin harmonisoidut menettelyt toisivat selkeyttä.

Vaihe 4: Rajat ylittävien konkurssimenettelyjen uudet pelisäännöt

Rajat ylittävät konkurssit ovat eurooppalaisessa taloudessa arkipäivää — erityisesti yritysrakenteiden monikansallistuessa. Tähän asti niitä on ohjannut pääasiassa EU:n maksukyvyttömyysasetus 848/2015 (European Insolvency Regulation), mutta direktiivi 2026/799 täydentää sitä merkittävästi.

COMI-käsite selkenee

Pääintressien keskus (COMI, Centre of Main Interests) määrittää, minkä maan lakia sovelletaan kansainvälisessä konkurssitapauksessa. Tähän asti COMI:n tulkinta on ollut kirjavaa eri jäsenvaltioissa — jotkut maat ovat hyväksyneet pelkän kotisivuosoitteen tai kirjeenvaihto-osoitteen merkiksi COMI:sta, toiset ovat vaatineet todellista liiketoimintaa.

Direktiivi 2026/799 sisältää artiklassaan 31 tarkan listauksen COMI-presumptiosta: jos yrityksen johto, pääkonttori ja merkittävä liiketoiminta ovat kaikki samassa jäsenvaltiossa yhtäjaksoisesti vähintään kolmen kuukauden ajan ennen hakemusta, kyseinen maa on COMI-maa ilman erillisiä todisteita. Tämä yksinkertaistaa prosessia huomattavasti.

Tuomioistuinten yhteistyövelvollisuus

Direktiivin ehkä käytännöllisin uudistus on se, että eri maiden tuomioistuimet velvoitetaan kommunikoimaan suoraan toistensa kanssa. Aiemmin suomalainen käräjäoikeus saattoi viikkojen verran odottaa vastausta saksalaiselta Amtsgericht:ltä samaan konkurssiin liittyvässä asiassa. Direktiivi luo tähän standardoidun viestintäprotokollan ja aikarajat vastaamiselle.

Kuluttajalle tai pienyrittäjälle nämä muutokset näkyvät käytännössä esimerkiksi tilanteissa, joissa ulkomainen yritys menee konkurssiin Suomessa. Fotonordicin hakeutuminen konkurssiin maaliskuussa 2026 on hyvä esimerkki siitä, miten jatkossa vastaavissa tilanteissa menettelyt yhtenäistyisivät EU-tasolla.

Tärkeää tietää: Direktiivi 2026/799 ei muuta Suomen sisäisiä toimivaltasäännöksiä. Paikalliset käräjäoikeudet — Helsinki, Tampere, Turku jne. — säilyvät toimivaltaisina suomalaisten yritysten konkurssissa. Muutos koskee nimenomaan kansainvälisiä tilanteita.

Vaihe 5: Käytännön toimenpiteet ennen kuin on liian myöhäistä

Vaikka direktiivi 2026/799 ei ole vielä täysimääräisesti implementoitu Suomessa, yritysten kannattaa aloittaa valmistautuminen nyt. Lakimieskokemus osoittaa, että yritykset, jotka aloittavat sopeutumisen ennakoivasti, selviytyvät murrosvaiheista vähäisemmin kustannuksin.

Viisi konkreettista toimenpidettä yritykselle

1. Tarkista sopimusrakenteet: Käy läpi tärkeimmät sopimuksesi — erityisesti rahoitussopimukset, pitkäaikaiset toimittajasopimukset ja leasingsopimukset. Etsi viittauksia "kansalliseen konkurssilakiin" ja varmista, että ne kestävät lain muutoksen.

2. Päivitä taloudelliset seurantaprosessit: Direktiivin varhaisen varoituksen henki tarkoittaa, että jokaisen yrityksen olisi seurattava maksuvalmiuttaan systemaattisesti. Kassavirtaennusteet 13 viikoksi eteenpäin on yleinen standardi, jota monet eurooppalaiset pankit jo vaativat.

3. Selvitä COMI-asema: Jos yrityksesi toimii useissa EU-maissa, selvitä asianajajan kanssa missä maassa COMI sijaitsee direktiivin uusien kriteerien mukaan. Väärinkäsitykset COMI:sta voivat johtaa kalliiseen oikeudenkäyntiin.

4. Tutustu varhaisen varoituksen palveluihin: ELY-keskusten yritysneuvonta, Business Finland ja Suomen Yrittäjät tarjoavat jo nyt neuvontaa taloudellisissa vaikeuksissa. Ota palvelut käyttöön hyvissä ajoin — niiden käyttäminen ei automaattisesti tee sinusta konkurssiyrittäjää.

5. Konsultoi insolvenssilakimiestä: EU-direktiivi 2026/799 on teknisesti kompleksinen. Erityisesti pk-yritysten johdon on syytä käydä kerran vuodessa juridinen katsaus yrityksen taloudelliseen asemaan suhteessa uudistuvaan lainsäädäntöön.

Mitä yrityksen johto on vastuussa direktiivin perusteella

Direktiivi 2026/799 ei luo hallituksen jäsenille uusia henkilökohtaisia vastuita konkurssitilanteessa — nämä perustuvat edelleen kansalliseen osakeyhtiölakiin (624/2006) ja konkurssilakiin. Mutta direktiivi korostaa johdon velvollisuutta toimia ajoissa: johdon jäsenen, joka havaitsee yrityksen maksuvaikeuksien merkit, on saatettava asia hallituksen käsiteltäväksi viipymättä. Direktiivin 19 artikla linjaa, että johto, joka laiminlyö varhaisen toiminnan, voidaan katsoa rikkoneen huolellisuusvelvollisuutensa — mikä voi vaikuttaa korvausvastuuseen konkurssimenettelyssä.

---

Tärkeää tietää: EU-direktiivi 2026/799 on yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) näkökulmasta erityisen merkittävä. Direktiivi laajentaa mahdollisuuksia käynnistää saneerausmenettely varhaisemmassa vaiheessa — ennen kuin maksukyky on lopullisesti menetetty. Käytä tätä aikaikkunaa hyväksi.

Direktiivin suhde Suomen saneerauslainsäädäntöön

Yksi keskeisimmistä kysymyksistä on, miten EU-direktiivi 2026/799 suhteutuu jo olemassa olevaan suomalaiseen lainsäädäntöön — erityisesti yrityksen saneerauksesta annettuun lakiin (47/1993) ja konkurssilakiin (120/2004).

Saneerauslaki saa uuden hengen

Suomen saneerauslaki on jo direktiivin perushengen mukainen: se tarjoaa maksuvaikeuksissa olevalle yritykselle mahdollisuuden hakea tuomioistuimen vahvistamaa uudelleenjärjestelyä konkurssin välttämiseksi. Direktiivi 2026/799 vahvistaa tätä suuntausta ja laajentaa sitä kahdella merkittävällä tavalla.

Ensinnäkin saneerausmenettelyn aloituskynnystä lasketaan. Nykyinen laki (47/1993, 6 §) edellyttää, että velallisella on uhkaava maksukyvyttömyys aloitusedellytyksenä. Direktiivi kannustaa jäsenvaltioita mahdollistamaan saneerauksen jo selvästi aiemmassa vaiheessa — kun yritys on vielä maksukyvyinen mutta sen taloudellisessa tilanteessa on tunnistettavia riskejä.

Toiseksi direktiivi helpottaa velkojaenemmistön muodostumista saneeraussuunnitelman hyväksymisessä. Nykyisin suomalainen saneeraussuunnitelma vaatii ehdottoman enemmistön äänistä kussakin velkojaryhmässä. Direktiivin mallissa riittää absoluuttinen enemmistö velkojaryhmistä, vaikka yksi ryhmä äänestäisi vastaan — tätä kutsutaan cross-class cramdown -mekanismiksi.

Konkurssilain muutokset tulevat myöhemmin

Saneerauslain uudistukset tulevat todennäköisesti ennen konkurssilain muutoksia. Oikeusministeriön arvion mukaan saneerauslainsäädäntöön liittyvät muutokset valmistuvat vuoden 2026 lopulla, kun taas konkurssilain uudistus etenee hitaammin — arviolta vuoden 2027 puolella.

Yrityksille tämä tarkoittaa käytännössä, että saneeraukseen hakeutumisen mahdollisuudet paranevat lähiaikoina, mutta varsinaisen konkurssimenettelyn uudet käytännöt astuvat voimaan myöhemmin.

Pesänhoitajan rooli direktiivin valossa

Direktiivi 2026/799 ei poista konkurssipesänhoitajan instituutiota, mutta se muokkaa sen tehtäväkenttää. Uusien rajat ylittävien yhteistyövelvollisuuksien myötä pesänhoitajan on aiempaa useammin koordinoitava toimintaansa ulkomaisten vastaavien kanssa. Oikeusministeriö on ilmoittanut, että pesänhoitajan pätevyysvaatimuksia voidaan tarkistaa direktiivin implementoinnin yhteydessä.