Sofia MäkinenYle täyttää syyskuussa 2026 tasan sata vuotta, ja samaan aikaan Suomen kansallinen yleisradioyhtiö on ottanut tekoälyn käyttöön laajamittaisesti – julkaisemalla koko alan huomion herättäneet tekoälyperiaatteet ja integroimalla tekoälyä uutistuotantoonsa, toimituksellisiin prosesseihinsa ja taustatoimintoihinsa. Yle on samalla yksi ensimmäisistä suomalaisista organisaatioista, joka on tehnyt tekoälyperiaatteistaan julkisen asiakirjan. IT-asiantuntijat pitävät tätä tärkeänä signaalina kaikille suomalaisille organisaatioille: julkiset laitokset siirtyvät tekoälyaikaan, ja yksityisten yritysten pitäisi tehdä samoin – mutta suunnitellusti, vastuullisesti ja asiantuntevasti.
Yle 100 vuotta – ja tekoäly on nyt kaikkialla
Yle on viimeisen vuoden aikana elänyt poikkeuksellista muutosvaihetta. Eduskunnan päätös leikata Ylen rahoitusta yhteensä 66 miljoonalla eurolla seuraavan kolmen vuoden aikana on pakottanut yhtiön etsimään tehokkuutta uusista teknologioista ja löytämään uudenlaisia tapoja tehdä journalismia pienemmillä resursseilla. Tekoäly on tässä kontekstissa noussut keskeisimmäksi strategiseksi välineeksi.
Yle julkaisi kattavat tekoälyperiaatteet, jotka ohjaavat tekoälyn käyttöä kaikessa yhtiön toiminnassa – journalismista hallintoon, teknisestä kehityksestä sisällöntuotantoon. Periaatteiden kehittämisestä vastannut Johanna Törn-Mangs korosti julkistamisen yhteydessä, että ihminen on aina pidettävä päätöksenteon ytimessä, ja tekoälyn hallitsematon käyttö voi johtaa vakaviin väärän tiedon leviämisen riskeihin erityisesti journalismissa, jossa luottamuksellisuus on kaiken perusta.
Vuosi 2026 on tuonut Ylelle myös muita merkittäviä muutoksia. Ylen arvonlisäverokanta nousi 10 prosentista 14 prosenttiin, mikä tarkoittaa noin 19 miljoonan euron vuosittaista lisäkustannusta – summa, joka entisestään korostaa tehokkuuden ja digitaalisten ratkaisujen tarvetta. Lisäksi toinen henkilöstöneuvotteluvaihe koskee 364 työntekijää, joista jopa 37 voi menettää työpaikkansa. Uusi toimitusjohtaja Marit af Björkesten, joka aloitti tehtävässään lokakuussa 2025, ja uusi hallituksen puheenjohtaja Kari Kivelä johtavat yhtiötä tässä murroksessa.
Satavuotisjuhlia vietetään siis poikkeuksellisen haastavan muutoksen ympäristössä. Tekoälyn omaksuminen ei ole Ylelle enää vapaaehtoinen valinta vaan olennainen osa pakollista tehokkuusstrategiaa. Historiallinen symboliikka on voimakas: yhtiö, joka on seurannut suomalaisen yhteiskunnan kehitystä 100 vuoden ajan radiosta televisioon ja nyt tekoälyyn, joutuu jälleen kerran uudistumaan pitääkseen paikkansa. Ja kun Suomen suurin media tekee näin avoimesti ja dokumentoidusti, se luo ennakkotapauksen muille organisaatioille.
IT-asiantuntijat reagoivat: "Yle tekee oikein – useimmat yritykset tekevät päinvastoin"
Kun Suomen tunnetuin mediaorganisaatio julkaisee kirjalliset tekoälyperiaatteet ennen laajamittaista käyttöönottoa, IT-asiantuntijat huomioivat sen välittömästi. Expert Zoomin IT-konsultit pitävät Ylen lähestymistapaa esimerkkinä, jota suomalaisten yritysten tulisi seurata – vaikka suurin osa organisaatioista toimii juuri päinvastoin.
Tyypillinen tilanne on, että yritys ottaa ensin käyttöön tekoälytyökalun – esimerkiksi ChatGPT:n, Microsoft Copilotin tai jonkin muun – ja miettii säännöt ja periaatteet vasta myöhemmin tai ei lainkaan. Yle teki ensin periaatteet, sitten implementaation. Tämä järjestys on oikea, ja se suojelee organisaatiota sekä lainsäädännöllisiltä riskeiltä että mainevahingoilta.
IT-asiantuntijat tunnistavat erityisesti kolme kriittistä haastetta, jotka Ylen tekoälykehitys nostaa esiin myös yritysnäkökulmasta:
Sisällön autenttisuus ja merkintävelvollisuudet. EU:n tekoälyasetus edellyttää, että tekoälyn tuottama tai merkittävästi muokkaama sisältö merkitään asianmukaisesti. Tämä koskee yhtä lailla uutisartikkeleita kuin yritysten markkinointiviestintää, some-päivityksiä ja asiakaskirjeitä. Velvollisuuden laiminlyönnistä voi seurata huomattava sanktio.
GDPR ja tekoälykoulutusdatan tietosuoja. Monet tekoälyjärjestelmät oppivat käyttäjädatasta tai asiakaspalveluinteraktioista. GDPR:n vaatimukset koskevat tätä dataa täysimääräisesti. Mikäli tekoälyjärjestelmä käsittelee henkilötietoja ilman asianmukaista tietosuojavaikutusten arviointia, organisaatio on teknisesti lainrikkomuksen äärellä jo ennen ensimmäistä tekoälysisältöä.
Tietoturva ja järjestelmäintegraatio. IT-asiantuntijat näkevät jatkuvasti tilanteita, joissa tekoälytyökalu integroidaan olemassa olevaan infrastruktuuriin pintapuolisesti – tuloksena tietoturva-aukkoja ja datavuotoriskejä, jotka olisi voitu välttää muutaman tunnin asiantuntija-arvioinnilla. Erityinen riski syntyy, kun tekoälytyökalu saa pääsyn yrityksen sisäisiin järjestelmiin – kuten CRM:ään, sähköpostiin tai tiedostoihin – ilman asianmukaista kulunhallintaa ja lokitusta.
Nämä kolme haastetta eivät ole hypoteettisia skenaarioita vaan konkreettisia kysymyksiä, joita IT-asiantuntijat ratkaisevan jo nyt jokaisessa organisaatiossa, joka on ottanut tai harkitsee tekoälytyökalujen ottamista osaksi arjen työnkulkujaan.
EU:n tekoälyasetus on täysin voimassa – oletko tietoinen velvollisuuksistasi?
Yle on julkinen toimija, jolla on resurssit palkata juridisia asiantuntijoita ja IT-konsultteja varmistamaan vaatimustenmukaisuus. Pienemmillä yrityksillä ei tätä luksusta välttämättä ole – mutta vaatimukset ovat täsmälleen samat.
EU:n tekoälyasetus (AI Act) saavutti täyden soveltamisvaiheensa elokuussa 2026. Asetus jakaa tekoälyjärjestelmät riskitasoihin sen perusteella, millaisia seurauksia niiden virheellisellä toiminnalla voisi olla ihmisiin. Suurin osa markkinointiviestintään ja sisällöntuotantoon käytetyistä tekoälytyökaluista kuuluu rajoitetun tai minimaalisen riskin kategoriaan – mutta tähänkin kategoriaan liittyy selkeät läpinäkyvyysvelvoitteet. Jos yrityksen verkkosivujen sisältö, some-kanavat tai uutiskirjeet sisältävät tekoälyn generoimaa tekstiä, lukijalle on ilmoitettava siitä.
Korkeamman riskin sovelluksissa – kuten HR-päätöksiin käytetyissä tekoälyjärjestelmissä, automatisoituissa asiakaspalveluboteissa tai luottopäätösjärjestelmissä – vaatimukset ovat merkittävästi tiukemmat. Näissä tilanteissa organisaation tulee muun muassa pitää yllä teknistä dokumentaatiota, toteuttaa ihmisvalvontamekanismeja ja rekisteröityä EU:n tekoälyjärjestelmien tietokantaan. IT-asiantuntijan ja usein myös lakimiehen konsultaatio on käytännössä pakollinen ennen järjestelmän käyttöönottoa.
Suomalaiset pk-yritykset ovat asiantuntijoiden mukaan selvästi jäljessä vaatimusten tuntemuksessa: keväällä 2026 tehdyn selvityksen mukaan vain noin kolmannes alle 50 hengen yrityksistä tiesi, mitä velvollisuuksia EU:n tekoälyasetus heille asettaa. Ylen tekoälyperiaatteet tarjoavat käytännöllisen mallin, josta kaikki organisaatiot voivat ottaa oppia. Suomalaisyrityksillä on nyt erinomainen mahdollisuus toimia ennakoivasti ennen kuin viranomainen ottaa yhteyttä.
Konkreettinen tilanne: viestintätiimin tekoälyhanke syksyllä 2026
Kuvitellaan tilanne, joka on IT-asiantuntijoille tuttu tänä syksynä. Suomalaisen 40 hengen b2b-palveluyrityksen viestintäpäällikkö on päättänyt ottaa käyttöön tekoälyavusteisen sisällöntuotantojärjestelmän. Työkalu lupaa tuottaa kuukausittaiset uutiskirjeet ja viikoittaiset somepäivitykset automaattisesti, vähentää sisällöntuotantoaikaa 60 prosentilla ja säästää 3 500 euroa kuukaudessa henkilötyötunneissa.
Jos yritys ottaa järjestelmän käyttöön ilman IT-asiantuntija-arviota:
Tekoälyn tuottamaa sisältöä ei merkitä EU:n tekoälyasetuksen edellyttämällä tavalla → sakkoriskin suuruus voi olla jopa 4 prosenttia vuotuisesta maailmanlaajuisesta liikevaihdosta. Kymmenenmiljoonaisen liikevaihdon yrityksellä tämä tarkoittaa 400 000 euron enimmäisriskiä. Tekoälyjärjestelmä käsittelee asiakassähköpostilistaa, jolle ei ole laadittu DPIA-arviota → GDPR-rikkomus on valmiina ennen ensimmäistäkään lähetystä. Järjestelmä integroitiin pilvipalveluun, jonka tietoturvasertifikaatteja ei tarkastettu → mahdollinen tietovuoto, jonka jälkikäteinen selvittely maksaa helposti 15 000–50 000 euroa.
Jos yritys varaa 3 tuntia kokeneen IT-asiantuntijan konsultaatioon ennen hankintapäätöstä (tyypillinen hinta 90–140 euroa tunnilta = 270–420 euroa kokonaisuudessaan):
Tekoälyasetuksen velvollisuudet on kartoitettu ja merkintäkäytännöt sovittu ennen julkaisua ✓. DPIA on laadittu sähköpostilistan käsittelyä varten ✓. Pilvipalvelun tietoturvasertifikaatit on tarkistettu ✓. Henkilöstölle on annettu perehdytys tekoälytyökalun vastuulliseen käyttöön ✓.
Tulos: 270–420 euron asiantuntijasijoitus vastaan 400 000 euron sakkoriskiä. IT-asiantuntijat pitävät laskua selvänä. Ja lisäksi: vaatimustenmukaisuus tarjoaa kilpailuedun asiakkaiden silmissä tilanteessa, jossa tekoälyn eettisyys on yhä useammin yksi ostopäätöskriteereistä.
Kolme konkreettista askelta vastuulliseen tekoälykäyttöön – Ylen mallin mukaan
Ylen satavuotisjuhla on sopiva hetki pysähtyä arvioimaan, onko oma organisaatio valmis tekoälyaikaan. IT-asiantuntijat suosittelevat kolmea konkreettista toimenpidettä, jotka voi käynnistää heti:
1. Inventoi nykyinen tekoälykäyttö. Kirjaa ylös kaikki jo käytössä olevat tekoälytyökalut: onko ChatGPT, Microsoft Copilot, Google Gemini tai muu tekoälytyökalu jo arjessa – kenties ilman johdon täyttä tietoisuutta? Selvitä myös, mitä dataa nämä työkalut käyttävät ja mihin palvelinympäristöihin tieto tallennetaan. Kattava inventointi on välttämätön lähtökohta vaatimustenmukaisuuden arvioinnille.
2. Laadi kirjalliset tekoälyperiaatteet. Dokumentin ei tarvitse olla laaja. Yksi sivu, joka kertoo missä tilanteissa tekoälyä saa käyttää, miten AI-sisältö merkitään julkisesti, kuka vastaa tietosuoja-asioista ja miten virhetilanteet raportoidaan, riittää useimmille pk-yrityksille. Tee se ennen seuraavaa tekoälyhankintaa – ei sen jälkeen. Ylen esimerkki osoittaa, että periaatteet kannattaa julkistaa myös ulkoisesti: se lisää luottamusta sidosryhmissä.
3. Varaa IT-asiantuntijakonsultaatio ennen seuraavaa tekoälyinvestointia. EU:n tekoälyasetus on voimassa, GDPR on voimassa – näiden yhteisvaikutus uusissa tekoälyratkaisuissa vaatii asiantuntijatuntemusta. Yksi konsultaatioistunto ennen hankintapäätöstä voi säästää kuukausien selvittelytyön ja juridisten riskien kanssa painiskelun myöhemmin.
Yle osoitti sataisen kokemuksensa tuomalla vastuullisuuden ja periaatteellisuuden tekoälystrategian ytimeen. Satavuotiaan median opetus on selvä: teknologia on aina muuttunut, mutta selviytyjät ovat ne, jotka ovat sopeutuneet suunnitellusti eivätkä reaktiivisesti. Suomalaisyrityksillä on nyt sama mahdollisuus – ja tämä syksy on parempi hetki kuin ensi kevät. Lisätietoja Ylen tekoälyperiaatteista ja yhtiön uudistuksista löytyy Ylen viralliselta sivustolta.
Huom. Tässä artikkelissa esitetyt tiedot ovat yleisluonteisia ja pohjautuvat julkisiin lähteisiin. Ne eivät korvaa juridista neuvontaa, tietosuoja-asiantuntijan arviota tai teknistä IT-konsultaatiota. Konsultoi asiantuntijaa ennen tekoälyjärjestelmien käyttöönottoa.
Expert Zoomin IT-asiantuntijat auttavat suomalaisia organisaatioita tekoälyn vastuullisessa käyttöönottamisessa – yksittäisistä vaatimustenmukaisuusarvioinneista laajempaan digitaaliseen transformaatioon. Tekoälyhuijaukset ja syväväärennökset ovat myös kasvava uhka, jonka torjumisessa asiantuntija-apu on arvokasta.
