Sofia VirtanenYleisradio (YLE) leikkaa yhteensä 66 miljoonaa euroa vuoteen 2027 mennessä – ja muutosneuvotteluiden toinen vaihe kohdistuu suoraan lasten ja nuorten sisältöihin. Yhtiön historia lähes sadan vuoden julkisena oppimisresurssina on saamassa pysyvän särönsä. Kun YLE supistuu, suomalaisperheet joutuvat etsimään vaihtoehtoisia tapoja tukea lastensa oppimista. Miten valmistautua – ja mitä se maksaa?
Mistä YLE:n leikkaukset johtuvat?
YLE:n rahoitusvajeen taustalla on kaksi hallituksen päätöstä, jotka yhdessä tekevät tilanteesta poikkeuksellisen vakavan. Yle-veron indeksi on jäädytetty kolmeksi vuodeksi – vuosille 2025–2027 – mikä leikkaa yhtiön rahoitusta noin 47 miljoonaa euroa suoraan. Lisäksi YLE:n arvonlisäverokanta nousee 10 prosentista 14 prosenttiin vuoden 2026 alusta, mikä lisää yhtiön kustannuksia arviolta 19 miljoonaa euroa vuodessa.
Nämä kaksi päätöstä yhdessä tarkoittavat 66 miljoonan euron säästötarvetta – yhtiön lähes sadan vuoden historian suurimmat leikkaukset, kertoo Public Media Alliance. Ensimmäinen neuvottelukierros koski uutis- ja ajankohtaistoimituksia sekä teknologiayksikköä. Yle.fi:n mukaan lopputuloksena 156 henkilöä irtisanottiin ja 309 työsuhde päättyi kaikkiaan eläköitymisten ja muiden järjestelyjen kautta.
Toinen vaihe, joka käynnistyi syksyllä 2026, kohdistuu luovan sisällön ja median yksikköön – ja sisältää nimenomaisesti lasten- ja nuoriso-ohjelmat, suomenkielisen draaman, viihteen sekä kotimaisen ja kansainvälisen sisällön oston. YLE:n toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila on todennut, että päätökset vaikuttavat sekä ohjelmatarjontaan että henkilöstömäärään, mutta tarkkoja ohjelmalistauksia ei ole vielä julkaistu.
Tämä on poikkeuksellinen tilanne, koska YLE ei toimi markkinalogiikalla. Se on lakisääteinen julkinen palvelu, jonka tehtävänä on taata kaikille suomalaisille tasavertainen pääsy tietoon, kulttuuriin ja oppimiseen – tuloluokasta tai asuinpaikasta riippumatta. Kun YLE supistuu, kapenee samalla tämä yhteinen resurssi tavalla, jota ei voida korvata ilman kustannuksia.
Lasten ja nuorten sisältö – mitä on vaarassa?
Lasten YLE on ollut Suomen kattavin ilmainen oppimisympäristö alle kouluikäisille ja alakouluikäisille lapsille. Pikku Kakkonen on tarjonnut laadukasta lastenkulttuurisisältöä vuodesta 1977 lähtien – yli neljännesvuosisadan verran. Yle Areenan kautta perheet ovat voineet katsoa ohjelmia ajasta ja paikasta riippumatta, ilman maksuja ja ilman mainoksia. Tämä on ollut suomalaisen mediakasvatuksen tasa-arvoistava peruspilari.
Muutosneuvotteluiden toinen vaihe koskee nimenomaisesti nuoriso- ja lastensisältöjä. Käytännössä leikkaukset voivat tarkoittaa useita asioita samanaikaisesti: alkuperäisen lastensisällön tuotannon tiivistämistä, kotimaisten lastenohjelmien uusien kausien peruuntumista, ulkomaisten ohjelmien ostobudjetin pienentymistä sekä toimituksellisen henkilöstön vähenemistä, joka vaikuttaa suoraan siihen, miten pedagoginen sisältö suunnitellaan ja toteutetaan.
Tilannetta hankaloittaa, että suomalaisessa koulujärjestelmässä on jo ennestään tunnistettu oppimisen eriarvoisuuden kasvu. PISA-tulosten perusteella sosioekonomiset erot heijastuvat yhä selvemmin oppimistuloksiin, ja kouluissa erityisopettajapula on krooninen ongelma monilla alueilla. Maksuton, pedagogisesti suunniteltu mediasisältö on toiminut tasa-arvoistavana tekijänä erityisesti perheissä, joissa vanhemmilla ei ole aikaa tai resursseja tuottaa oppimissisältöä itse.
Vaihtoehtoja on tarjolla, mutta ne eivät korvaa YLE:tä täysimääräisesti. BBC:n englanninkieliset uutis- ja oppimissisällöt ovat osoittautuneet hyödyllisiksi vieraiden kielten vahvistamisessa, mutta suomenkielisen pedagogisen mediakasvatuksen aukon täyttämiseen ei yksinkertaisesti ole olemassa vastaavaa vaihtoehtoa. Khan Academy toimii hyvin matematiikassa ja luonnontieteissä, mutta se edellyttää selvästi enemmän vanhempien aktiivista ohjausta kuin televisio-ohjelma.
Ongelman laajuutta on helppo aliarvioida, koska YLE:n rooli mediakasvatuksessa on ollut niin itsestään selvä, ettei sitä ole tarvinnut erikseen perustella. Päiväkoti-ikäinen lapsi oppii suomen kielen rakennetta, sanastoa ja tarinankerrontaa Pikku Kakkosesta. Alakouluikäinen seuraa Yle Areenan tieto- ja dokumenttisisältöjä. Murrosikäinen käyttää YLE:n uutissisältöjä medialukutaidon harjoittamiseen. Kun nämä sisällöt vähenevät, aukko ei täyty itsestään – se joko jää tyhjäksi tai täytetään muilla keinoilla, ja se vaatii vanhemmilta aktiivisia valintoja ja usein rahaa.
Asiantuntija-apu kasvaa julkisen tuen supistuessa
Yksityisen tukiopetuksen kysyntä on kasvanut Suomessa jo ennen YLE:n leikkauksia. Kasvua vauhdittavat oppimisen tukeen kohdistuneet koulusäästöt, erityisopettajapula ja nyt yhä selvemmin julkisen mediakasvatuksen väheneminen. Yksityisopettajat, opinto-ohjaajat ja oppimisvalmentajat paikkaavat aukkoa, jonka julkinen järjestelmä jättää.
Se, mitä asiantuntija tarjoaa, ei ole sama asia kuin ohjelma televisiossa. Yksityinen opettaja tarjoaa jotain, mitä digitaalinen alusta tai mediasisältö ei pysty antamaan: henkilökohtaisen kohtaamisen, yksilöllisesti kohdennetun palautteen ja mahdollisuuden reagoida juuri sen lapsen tarpeisiin, joilla hän istuu vastapäätä. Tämä vaikutus on tutkimuksissa osoitettu erityisen merkittäväksi niiden lasten kohdalla, joilla on oppimisvaikeuksia tai joiden motivaatio on laskenut.
Opiskelutuen tarpeen tunnistaminen varhain on tärkeintä. Kyse ei ole vain lapsista, joilla on diagnosoituja oppimisvaikeuksia. Myös vieraiden kielten vahvistaminen, matematiikka, lukemisintoon kannustaminen tai ylioppilaskirjoituksiin valmistautuminen ovat tilanteita, joissa asiantuntija-apu tekee konkreettisen mitattavan eron. Mitä aiemmin tuki aloitetaan, sitä pienemmät ovat pitkän aikavälin kustannukset ja sitä pienempi riski on, että lapsi jää jälkeen ikätovereistaan.
Oleellista on myös ymmärtää, että asiantuntijuudessa on eroja. Matematiikan yksityisopettaja, kielen opettaja, lukemisen erityistuki ja oppimisvalmentaja tekevät eri asioita ja sopivat eri tilanteisiin. Oikean asiantuntijan löytäminen oikeaan tarpeeseen on siksi yhtä tärkeää kuin päätös hakea apua ylipäätään.
Myös etätuntien yleistyminen on muuttanut markkinaa. Yksityisopetus ei enää edellytä asumista suuressa kaupungissa tai kalliiden tuntien maksamista paikan päällä. Verkossa toimivat oppimisvalmentajat voivat auttaa Lapin koululaista yhtä tehokkaasti kuin Helsinkiläistä lasta – ja tuntihinta on usein alhaisempi kuin perinteisessä lähiopetuksessa. Tämä on tärkeä muutos erityisesti haja-asutusalueiden perheille, joilla on perinteisesti ollut heikompi pääsy yksityisiin tukipalveluihin.
Konkreettinen tapaus: kuinka paljon perhe oikeasti menettää?
Kuvitellaan konkreettinen esimerkki, joka kuvaa muutoksen mittakaavaa yksittäisen perheen näkökulmasta. Otetaan 7-vuotias Mia, joka aloitti ensimmäisen luokan Helsingissä syksyllä 2026. Mian molemmat vanhemmat työskentelevät kokopäiväisesti. Arjessa YLE Areena on toiminut oppimistukena: noin 45–60 minuuttia päivässä lastensisältöä, josta osa opettaa luonnontiedettä, matematiikkaa, suomen kieltä ja sosiaalisia taitoja. Ohjelmat ovat pedagogisesti suunniteltuja, suomenkielisiä ja maksuttomia.
Jos YLE:n toisen vaiheen neuvottelut johtavat 30–40 prosentin supistukseen lastensisältöjen tarjonnassa – mikä on realistinen arvio, kun kyseessä on koko luovan sisällön yksikön leikkaukset – Mialle jää viikossa noin 2–3 tuntia vähemmän pedagogista mediasisältöä. Vuodessa tämä tarkoittaa 100–150 tuntia oppimisaikaa, jonka jokin muu on katettava.
Jos vanhemmat päättävät korvata tämän oppimisajan asiantuntijalla, hinta on noin 30–50 euroa tunnilta yksityiseltä opettajalta riippuen paikkakunnasta ja asiantuntemuksesta. Pelkästään yhden viikoittaisen korvaavanastunnin kustannus on 1 560–2 600 euroa vuodessa.
Jos YLE:n supistukset jatkuvat kolmen vuoden ajan – kuten rahoituspäätökset käytännössä takaavat – ja perhe päättää korvata kadonneen oppimissisällön edes osittain asiantuntija-avulla, kokonaiskustannus nousee helposti 3 000–7 000 euroon. "Ilmainen" lakisääteinen julkinen palvelu on siirtynyt osaksi perheen yksityistä oppimisbudjettia.
Tässä on oleellinen ero perheiden välillä. Korkeamman tuloluokan perhe voi korvata julkisen tuen yksityisillä palveluilla ilman kohtuutonta taloudellista rasitusta. Heikommin toimeentuleva perhe ei välttämättä pysty – ja juuri nämä perheet käyttivät eniten YLE:n maksuttomia oppimissisältöjä. Oppimisen eriarvoisuus kasvaa, vaikka koulujärjestelmä itsessään ei muuttuisi. Tämä on myös Opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden 2026 talousarvioehdotuksessa tunnistettu haavoittuvuus, johon ei toistaiseksi ole löydetty systemaattista vastausta.
Mitä nyt kannattaa tehdä?
YLE:n leikkaukset ovat päätetty asia – ne etenevät lakiin kirjattujen rahoituspäätösten pohjalta. Mutta perheen mahdollisuus sopeutua muutokseen on avoin kysymys. Muutama käytännön askel, jotka voi ottaa jo nyt:
Kartoita nykytilanne. Kuinka paljon lapsesi käyttää YLE-sisältöä oppimiseen viikossa? Seuraa asiaa konkreettisesti viikon ajan ennen kuin teet johtopäätöksiä. Jos luku on yli viisi tuntia, on syytä miettiä vaihtoehtoisia resursseja ennen kuin supistukset iskevät arjessa.
Tunnista tuen tarve varhain. Oppimisen haasteet näkyvät usein ensin arkisissa tilanteissa: hitaus lukemisessa, turhautuminen matematiikassa tai motivaation lasku koulua kohtaan. Nämä signaalit kannattaa ottaa tosissaan jo ensimmäisellä luokalla. Asiantuntija-arviointi auttaa erottamaan ohimenevän vaiheen pysyvästä tuen tarpeesta – ja säästää rahaa pitkässä juoksussa, kun oikeat toimenpiteet aloitetaan ajoissa.
Hyödynnä olemassa olevat digitaaliset resurssit. Khan Academy, Oppimisenpolku.fi ja muut ilmaiset alustat voivat täydentää oppimissisältöä erityisesti matematiikassa ja luonnontieteissä. Ne eivät korvaa YLE:tä, mutta ne ovat hyvä lähtökohta.
Ota yhteyttä opiskelun tukiasiantuntijaan. ExpertZoomin kautta löydät kokeneita yksityisopettajia, opinto-ohjaajia ja oppimisvalmentajia, jotka ovat erikoistuneet eri-ikäisten lasten tukemiseen. Ensimmäinen arviointi lapsen tarpeista on hyvä aloituspiste – se selventää, missä lapsi tarvitsee eniten tukea ja mihin kannattaa investoida.
YLE:n leikkaukset siirtävät oppimisen kustannuksia yhteisöltä perheille – tämä on muutos, jota ei voi pysäyttää, mutta johon voi valmistautua. Ymmärtämällä muutoksen laajuuden konkreettisesti ja hakemalla oikea-aikaista asiantuntija-apua voi merkittävästi pienentää sen vaikutusta omalle lapselle ja varmistaa, ettei oppiminen kaadu julkisen palvelun supistumiseen.
