Anna NieminenYleisradio juhlistaa satavuotisjuhlaansa syyskuussa 2026 laajalla ohjelmatarjonnalla ympäri Suomea, ja samaan aikaan yhtiö on sitoutunut kasvattamaan kotimaisten riippumattomien tuottajien ostovolyymiä 15–20 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Yhdistelmä on freelancereille ja itsenäisille sisällöntuottajille sekä merkittävä mahdollisuus että selkeä varoitusmerkki: kysyntä kasvaa, mutta sopimukselliset sudenkuopat voivat niellä koko hyödyn, jollei omia oikeuksiaan tunne riittävän hyvin. Siksi nyt on oikea hetki tarkistaa, mitä Ylen kanssa solmittavat sopimukset todellisuudessa tarkoittavat.
Juhlavuoden tausta: mitä Ylen satavuotinen historia tarkoittaa sisällöntuottajalle?
Yle perustettiin vuonna 1926 Suomen Yleisradio Osakeyhtiönä. Satavuotisen historiansa aikana yhtiö on kasvanut yhdestä pienestä radiostudiosta maan suurimmaksi mediaorganisaatioksi, jonka palveluita käyttää viikoittain yli kolme miljoonaa suomalaista. Juhlavuoden teemana on "yhteiset hetket", ja ohjelmatarjonta sisältää sata toivovideota, valtakunnallisen lukumaratonin, 19 maakuntaa kiertävän Yle 100 -bussin sekä täyden viikonlopun juhlaohjelmistoa Yle Areenalla, Yle TV1:llä ja Yle TV2:lla.
Juhliessaan satavuotistaan Yle seisoo kuitenkin taloudellisessa ristiaallokossa. Valtion päätöksellä yhtiön arvonlisäverokiintiö nousi 10 prosentista 14 prosenttiin vuoden 2026 alusta — tämä on lisärasitus, joka vastaa noin 19 miljoonaa euroa vuodessa. Vuodesta 2027 lähtien Ylen rahoituksesta leikataan yhteensä 66 miljoonaa euroa. Budjettipaine pakottaa yhtiön tehostamaan tuotantoaan ja tekemään yhä enemmän yhteistyötä ulkopuolisten tekijöiden kanssa sen sijaan, että kaikki sisältö tuotettaisiin talon sisällä.
Talouspaineisiin vastauksena lainsäätäjä on asettanut Ylelle vaatimuksen kasvattaa kotimaisten riippumattomien tuottajien ostoja vähintään 15 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa käytännössä, että ulkopuolisten tuottajien, ohjaajien, toimittajien, muusikoiden, kuvaajien ja graafisten suunnittelijoiden kanssa tehtävien sopimusten lukumäärä kasvaa merkittävästi lähivuosina.
Lisäksi Yle Areena on laajentunut voimakkaasti kilpaillessaan kansainvälisten suoratoistopalveluiden kanssa. Sisältöä tarvitaan enemmän, useammalla kielellä ja useammassa formaatissa kuin koskaan ennen. Juhlavuosi todella avaa oven — mutta oven taakse ei kannata astua ilman selkeää sopimuksellista pohjatietoa omista oikeuksistaan.
Tekijänoikeus mediataloon: miksi sekaannus on niin yleinen?
Suomen tekijänoikeuslaki (404/1961) on kirkas periaatteeltaan: tekijänoikeus syntyy sille luonnolliselle henkilölle, joka on luonut teoksen. Kun freelancer kirjoittaa artikkelin, tuottaa dokumentin, säveltää musiikkia tai suunnittelee grafiikkaa Ylelle, omistusoikeus teokseen pysyy lähtökohtaisesti tekijällä eikä tilaajalla. Käyttöoikeus siirtyy tilaajalle ainoastaan siltä osin kuin sopimuksessa on nimenomaisesti sovittu.
Käytännössä kuitenkin monissa yhteistyösopimuksissa käytetään laajoja epämääräisiä lausekkeita kuten "kaikki käyttöoikeudet kaikkiin medioihin maailmanlaajuisesti ikuisesti" ilman minkäänlaista selitystä tai rajausta. Jos freelancer ei ymmärrä, mitä tällainen lauseke tosiasiassa tarkoittaa, hän voi tahattomasti luovuttaa oikeuden teokseensa tekoälyn koulutusaineistoksi, kansainväliseen jakeluun tai ikuiseen arkistokäyttöön — kaikki yhdellä pienehköllä kertakorvauksella.
EU:n tekijänoikeusdirektiivi (DSM-direktiivi, 2019/790) on vahvistanut sisällöntuottajien asemaa suuria mediayrityksiä vastaan. Direktiivin 18. artikla velvoittaa, että tekijöille maksetaan asianmukainen ja oikeasuhtainen korvaus heidän teostensa käytöstä. Suomi toimeenpani direktiivin tekijänoikeuslain muutoksella, ja siitä on nyt useita vuosia kokemusta suomalaisessa oikeuskäytännössä. Direktiivin 22. artikla antaa myös tekijöille oikeuden pyytää selvitystä siitä, kuinka paljon heidän teoksiaan on käytetty — oikeus, josta harvat freelancerit tietävät.
EU:n direktiivin mukainen opt-out-oikeus tekoälykoulutuksessa on toinen tärkeä kohta. Freelancerilla on oikeus kieltää teoksensa käyttö tekoälyjärjestelmien koulutuksessa — mutta tämä oikeus pitää kirjata eksplisiittisesti sopimukseen. Ilman nimenomaista kieltolauseketta oletus on, että käyttö on sallittu.
Journalistiliitto neuvotteli Yleisradion kanssa historiallisen aiesopimuksen itsensätyöllistäjien vähimmäispalkkioista. Sopimus on askel oikeaan suuntaan: verkkouutisen tai uutishaastattelun vähimmäispalkkio on 175–300 euroa, esseestä 430–600 euroa. Sopimus kattaa kuitenkin vain journalistisessa työssä toimivia ammattiliittoon kuuluvia ammattilaisia. Videodokumentaristit, muusikot, graafikot, valokuvaajat ja monet muut freelancerit jäävät sen ulkopuolelle. Vähimmäispalkkio ei myöskään ota kantaa siihen, millä laajuudella käyttöoikeudet siirtyvät tilaajalle — kyse on vain minimikorvauksesta, ei oikeuksien rajauksesta.
Tekijänoikeuslain ajantasainen teksti löytyy Finlexin tekijänoikeuslaki-sivulta.
Konkreettinen tapaus: dokumenttituottaja, juhlaohjelma ja puuttuva sopimuslauseke
Otetaan todentuntuinen esimerkki, joka kuvaa ongelman käytännön mittakaavan.
Kuvitellaan 33-vuotias freelance-videotuottaja, joka saa syyskuussa 2026 Yleltä tarjouksen juhlavuodelle tuotettavasta kuusiosaisesta dokumenttisarjasta suomalaisista olympiaurheilijoista. Sopimus lupaa 5 500 euron kertakorvauksen kuuden 45-minuutin jakson tuottamisesta — tuotantokulut jäävät tuottajan vastuulle. Sopimuksessa lukee: "Yleisradio saa rajoittamattoman käyttöoikeuden tuotettuun aineistoon kaikkiin medioihin, myös kansainvälisiin jakeluihin ja arkistollisiin käyttötarkoituksiin."
Mitä tämä tarkoittaa tosiasiassa kolme vuotta myöhemmin?
Kansainvälinen jakelu: Yle lisensoi sarjan ruotsalaiselle SVT:lle 12 000 euron sopimuksella. Tuottajalle ei kuulu siitä euroakaan — käyttöoikeus on jo luovutettu "rajoittamattomasti kansainvälisiin jakeluihin". Jos sarja menisi myös norjalaiselle NRK:lle ja tanskalaiselle DR:lle, potentiaaliset lisenssitulot voisivat nousta 20 000–30 000 euroon.
Uusinnat: Sarja saa 15 uusintaa seuraavan kolmen vuoden aikana. Sopimuksessa ei ole uusinnoista lisäkorvausta, koska ne sisältyvät "kaikkiin medioihin". Tuottajalle maksetaan edelleen sama 5 500 euroa.
Tekoälykäyttö: Yhtiö lisää sarjan kuvamateriaalia tekoälyjärjestelmän koulutusaineistoksi. Tuottajalla ei ole oikeutta kieltäytyä — opt-out-lauseketta ei kirjattu sopimukseen.
Yhteensä menetetty potentiaalinen lisätulo vain kahdesta kohdasta: kansainvälinen jakelu 2 400 euroa (20 % × 12 000 €), 15 uusinnan lisäpalkkiot 27 000 euroa (15 uusintaa × 6 jaksoa × 300 €/jakso). Lisäkertymä on yli 29 000 euroa — asianajajan konsultaatio sopimuksen tarkastamisesta olisi maksanut 300–600 euroa.
Jos tuottaja olisi käyttänyt asianajajaa ennen allekirjoittamista, sopimukseen olisi kirjattu:
- Käyttöoikeus kattaa Yle Areena -palvelun Suomessa viiden vuoden ajan
- Kansainvälinen jakelu edellyttää erillistä lisälisensointisopimusta, josta tuottaja saa 20 % lisenssituloista
- Yli viiden uusinnan jälkeen tuottajalle maksetaan 300 euron lisäpalkkio jaksoa kohden
- Tekoälykoulutuskäyttö on nimenomaisesti kielletty
- Käyttöoikeus palautuu tuottajalle, jos Yle ei käytä teosta viiden vuoden kuluessa
Neuvottelutaktiikka: miten ottaa tekijänoikeudet puheeksi?
Monet freelancerit arastelevat nostaa sopimuksellisia kysymyksiä pelätessään, että työtarjous peruuntuu tai yhteistyösuhde kärjistyy. Kokemus kuitenkin osoittaa, että ammatillinen ja rauhallinen lähestymistapa tekijänoikeuksiin viestii ammattitaidosta eikä vaikeudesta.
Käytännön ohjeistus kolmessa vaiheessa: Pyydä ensin Ylen sopimuspohja hyvissä ajoin ja kysy rauhallisesti, miten yhtiö on käsitellyt kansainvälisen jakelu- ja uusintalaskutuksen aiemmissa vastaavissa sopimuksissa. Tämä avaa vuoropuhelun ilman vastakkainasettelua ja antaa sinulle tietoa Ylen tavallisista käytännöistä. Sen jälkeen ehdota konkreettisia muutoksia tekstiin — älä vain kritisoi: "Ehdotan, että käyttöoikeus rajataan Yle Areena -palveluun Suomessa viideksi vuodeksi, ja kansainvälinen jakelu sovitaan erikseen prosenttipohjaisesti." Kirjaa lopuksi kaikki neuvottelussa sovitut muutokset sähköpostitse ennen allekirjoittamista — suullinen lupaus ei sido, ja sähköpostiketju on todistusaineisto mahdollisessa myöhemmässä riidassa.
Tarkistuslista: viisi kohtaa jokaisen sopimuksen arviointiin
Ylen ostovoluumin kasvaessa freelancereille tarjotaan sopimuksia enemmän kuin koskaan. Ennen jokaista allekirjoitusta käy läpi nämä viisi kohtaa:
Käyttöoikeuden laajuus. Kattaako sopimus pelkän ensi-esityksen vai myös uusinnat, arkistokäytön ja striimausalustat? Onko kyse yksinoikeudesta vai rinnakkaisesta käyttöoikeudesta?
Alueellinen ulottuvuus. Onko käyttöoikeus rajattu Suomeen, vai ulottuuko se kansainvälisiin jakelijoihin? Kansainvälinen jakelu pitää lähtökohtaisesti sopia ja hinnoitella erikseen.
Kesto. Onko oikeus ikuinen vai määräaikainen? Palautuuko se tekijälle, jos tilaaja ei käytä teosta sovitussa ajassa? Viisi vuotta on yleinen kohtuullinen raja.
Tekoälykäyttö. Sisältääkö sopimus nimenomaisen kiellon tekoälykoulutuskäytölle? Opt-out-oikeus on olemassa direktiivin nojalla, mutta se pitää kirjata sopimukseen.
Korvausrakenne. Onko korvaus pelkkä kertaluonteinen maksu, vai sisältääkö se royalty-elementin uusinnoista ja lisensoinneista? Mitä tapahtuu, jos teos myydään kansainväliselle jakelijalle?
Milloin freelancerin kannattaa palkata asianajaja?
Asianajajan käyttö ei ole välttämätöntä jokaisessa pienessä toimeksiannossa. Kun korvaus on alle 500 euroa yksittäisestä tekstistä, lakimiehen konsultaatio ei useimmiten ole taloudellisesti perusteltua — silloin riittää oman ammattiliiton neuvontapalvelu tai Journalistiliiton sopimusopas.
Selkeä raja tulee kuitenkin vastaan, kun korvaus ylittää 2 000 euroa, käyttöoikeudet ovat laajat tai kyse on moniosaisesta tuotannosta. Samoin asianajajan käyttö on viisasta silloin, kun sopimuksessa on kansainvälisen jakelun mahdollisuus, tekoälylauseke puuttuu kokonaan tai kun sopimuspohja on epäselvä useammassa keskeisessä kohdassa. Asianajajan tuntiveloitus on tyypillisesti 150–300 euroa, ja sopimuksen pikainen läpikäynti vie usein 1–2 tuntia. Hinta on useimmissa tapauksissa pieni vakuutus suurempaa riskiä vastaan.
Lue myös: Yle, tekoäly ja tekijänoikeus 2026 — mitä sisällöntuottajan täytyy tietää.
Yle 100 -juhlavuosi avaa oven parempiin sisällöntuotantosopimuksiin — mutta vain sille, joka osaa neuvotella oikeutensa. Expert Zoomin kautta voit tavoittaa sopimusoikeuteen tai tekijänoikeuteen erikoistuneen asianajajan, joka käy sopimuksesi läpi muutamassa tunnissa. Hinta on murto-osa siitä, mitä voit menettää epäedullisessa sopimuksessa vuosien mittaan.
Tämä artikkeli on tarkoitettu yleistä tietoa varten eikä korvaa ammatillista oikeudellista neuvontaa. Ota yhteyttä pätevään asianajajaan sopimusoikeudellisissa ja tekijänoikeudellisissa kysymyksissä.
