Anna NieminenSuomen hallitus toimitti maaliskuussa 2026 eduskunnalle laajan ydinenergialakiuudistuksen, joka kumoaa koko vuodelta 1987 peräisin olevan ydinenergialain ja keventää merkittävästi ydinvoimalahankkeiden luvitusta. Samanaikaisesti Helsinki selvittää rohkeasti pienydinvoimalan sijoittamista kaupunkirakenteeseen, ja useita muita kuntia harkitsee pienreaktoreita teollisuusalueidensa läheisyyteen. Tämä tarkoittaa käytännössä yhtä asiaa: yhä useampi suomalainen maanomistaja tai asukas saattaa lähivuosina saada kirjeen tai kuulemiskutsun, jonka otsikko kertoo, että naapuriisi suunnitellaan ydinvoimalaa.
Mitä oikeuksia sinulla on? Miten uudistuva lupaprosessi toimii käytännössä? Voiko ydinvoimala laskea kiinteistösi arvoa ja onko silloin mahdollisuutta saada korvauksia? Alla avataan keskeisimmät oikeudelliset näkökulmat tilanteeseen, jossa ydinenergia tulee lähemmäksi kuin olet ehkä kuvitellut.
Ydinvoima lähestyy: miksi juuri nyt?
Suomi on pitkään ollut ydinvoiman suhteen varovainen, mutta varovainen asenne on muuttunut ratkaisevasti. Olkiluoto 3 saavutti täyden tuotantokapasiteettinsa – ja nyt hallitusohjelman mukaisesti tavoitellaan uutta ydinvoimaa nopeammin kuin koskaan aiemmin.
Konkreettinen muutos näkyy paraikaa: pienydinvoimaloiden eli SMR-reaktoreiden (Small Modular Reactor) koelaitoksen rakentaminen on käynnistynyt Suomessa vuoden 2026 helmikuussa. Lisäksi Fortum ja GE Vernova Hitachi Nuclear Energy selvittävät BWRX-300-reaktorin sijoitusmahdollisuuksia Suomessa. Ylen selvityksen mukaan Suomessa on kolme paikkakuntaa, joihin uusi suuri ydinvoimala voitaisiin teknisesti rakentaa lähes heti.
Pienreaktoreita harkitaan kaukolämpöverkon yhteyteen tai teollisuuden prosessilämmön lähteeksi. Helsinki on julkistanut suunnitelman selvittää, voidaanko pienreaktori sijoittaa lähelle kaupungin sydäntä – Tekniikan Maailma uutisoi asiasta kesällä 2026. Tämä ei tarkoita, että ydinvoimala tulee heti jokaisen naapuriin, mutta se tarkoittaa, että hankkeet etenevät nopeammin ja lähempänä asutusta kuin ennen.
Kyse on muutoksesta, joka on ollut vireillä pidempään: Orpon hallitusohjelman tavoitteena on tehdä Suomesta houkutteleva kohde uusille ydinvoimainvestoinneille. Tämä tavoite on nyt muuttumassa konkreettisiksi hankkeiksi, ja siksi juuri nyt on oikea hetki perehtyä siihen, millaisia oikeuksia lähialueen asukkailla on.
Mikä muuttuu lakiuudistuksessa: kolme keskeistä muutosta naaparille
Hallituksen maaliskuussa 2026 esittämä kokonaisuudistus muuttaa kolme keskeistä asiaa erityisesti naapureiden ja lähiasukkaiden kannalta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. tammikuuta 2027.
Ensimmäinen muutos: päätöksenteko siirtyy valtioneuvostolle. Tähän asti eduskunta on äänestänyt jokaisesta ydinvoimalahankkeen hyväksymisestä erikseen. Jatkossa suuret hankkeet päättää valtioneuvosto ja pienet hankkeet työ- ja elinkeinoministeriö. Eduskunta saa päätöksestä tiedon selontekona, mutta ei enää äänestä. Tämä nopeuttaa prosessia, mutta tarkoittaa myös, että yksittäisen kansanedustajan voi olla entistä vaikeampi puuttua hankkeeseen.
Toinen muutos: vähimmäisetäisyysvaatimus poistetaan pienistä reaktoreista. Uuden lain myötä poistetaan automaattinen vähimmäisetäisyysvaatimus pienydinvoimaloiden ja asutuksen väliltä. Turvallisuusarvio tehdään jatkossa tapauskohtaisesti Säteilyturvakeskuksen (STUK) selvitysten perusteella. Käytännössä tämä tarkoittaa, että reaktori voidaan hyväksyä huomattavasti lähemmäksi kotejanne kuin aiemmin voimassaoleva lainsäädäntö olisi sallinut.
Kolmas muutos: lupaprosessi nopeutuu. STUKin tekemät laitoskonsepti- ja sijaintipaikkaselvitykset yhdistetään tiiviimmin varsinaiseen lupaprosessiin. Tavoitteena on lyhentää hankkeeseen kuluvia vuosia, mikä tarkoittaa, että naapurilla on vähemmän aikaa seurata hanketta ennen kuin päätöksiä on tehty.
Oikeutesi prosessin eri vaiheissa: neljä kohtaa, joissa voit vaikuttaa
Vaikka luvitusta kevennetään, naapureiden ja lähiasukkaiden oikeuksia ei poisteta. Prosessissa on useita pakollisia vaiheita, joissa voit toimia.
YVA-menettely – tärkein ja varhainen vaihe. Jokainen ydinvoimalahanke edellyttää ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA, laki 252/2017). Hankevastaava on velvollinen selvittämään hankkeen vaikutukset ympäristöön, asumiseen, kiinteistöihin ja ihmisten terveyteen – ja järjestämään julkisen kuulemisen, johon kaikilla lähialueen asukkailla on oikeus antaa kirjallinen lausunto. Lausunto kannattaa kirjoittaa konkreettiseksi: kiinteistön sijainti, pohjavedenotto, matkailuelinkeino, luontoarvo tai muu erityinen herkkyys velvoittaa hankevastaavan vastaamaan niihin perustellusti.
Kaavoitusvaihe – muistutus ja valitusoikeus. Ydinvoimalan rakentaminen edellyttää maakunnallisen kaavan muutosta tai kokonaan uuden kaavan hyväksymistä. Kaavoituksen kuulemismenettelyssä maanomistajat ja asukkaat voivat tehdä kirjallisen muistutuksen. Jos arvioit, että kaava loukkaa oikeuksiasi, sinulla on oikeus valittaa hallinto-oikeuteen.
Rakentamislupavaihe – asianosaisten valitusoikeus. Kun ydinvoimalan rakentamislupa myönnetään, asianosaisilla – lähinaapureilla ja rekisteröidyillä yhdistyksillä – on valitusoikeus hallinto-oikeuteen. Tämä oikeus säilyy uuden lain myötä.
Lunastusmenettely – korvaukset kiinteistöstä tai sen osasta. Jos kiinteistöäsi tai sen osaa tarvitaan ydinvoimalan alueeseen tai suojavyöhykkeeksi, sinulla on oikeus korvauksen neuvotteluun. Korvaus lasketaan lunastuslain (603/1977) mukaan käyvän markkina-arvon perusteella, ja sinulla on oikeus riitauttaa tarjottu summa lunastustoimituksessa.
Milloin asianajajan apu on välttämätön?
Ydinvoimalahankkeiden juridiikka on monimutkainen kokonaisuus: mukana ovat ympäristöoikeus, kiinteistöoikeus, hallinto-oikeus ja ydinenergialainsäädäntö. Tavallinen kansalainen ei pärjää yksin, jos haluaa todella vaikuttaa tai turvata omaisuutensa arvon.
Asianajajan apu on erityisen arvokasta kolmessa tilanteessa. Ensinnäkin, jos olet maanomistaja, jonka kiinteistö sijaitsee hankkeen alueella tai välittömässä läheisyydessä: sinulle saatetaan tarjota maankäyttösopimusta tai lunastusta, ja sopimuksen ehdot kannattaa aina tarkistuttaa asianajajalla ennen allekirjoittamista. Toiseksi, jos haluat antaa kirjallisia lausuntoja tai tehdä valituksen: oikein perusteltu lausunto tai valitus vaatii oikeudellista asiantuntemusta ja prosessituntemusta. Kolmanneksi, jos arvioit kiinteistösi arvon laskevan merkittävästi: arvonlaskuun perustuva korvausvaatimus on mahdollinen, mutta vaatii näyttöä ja oikeudellista argumentaatiota.
Suomessa ympäristö- ja kiinteistöoikeuteen erikoistuneita asianajajia löytyy eri puolilta maata. Konsultaatio kannattaa hakea heti, kun kuulet ensimmäistä kertaa naapurustosi ydinvoimahankkeesta – ei vasta valitusajan viimeisenä päivänä.
Konkreettinen tapaus: viisi kilometriä reaktorista – mitä tapahtuu euroissa ja oikeuksissa?
Tarkastellaan tilannetta käytännön esimerkillä. Olet omakotitalon tai loma-kiinteistön omistaja Länsi-Suomessa. Kiinteistösi sijaitsee 5 kilometrin päässä paikasta, johon suunnitellaan uutta SMR-pienydinvoimalaa. Hanke on tullut YVA-vaiheeseen ja kuulemisaika on kuusi viikkoa.
Jos et tee mitään: Prosessi etenee ilman sinun ääntäsi. Lausunto rekisteröidään kohtaan "ei lausuntoa naapureilta". Myöhempiin valituksiin on heikompaa perustaa, koska et ole esittänyt vaatimuksiasi YVA-vaiheessa.
Jos sinulla on peltoa tai metsää, joka sijoittuu 500 metrin suojavyöhykkeelle: Lunastuskorvaus lasketaan käyvän markkina-arvon mukaan korotettuna 25–50 prosentilla (lunastuslaki 603/1977). Jos metsätilasi käypä arvo on arvioitu 90 000 euroon, voit periaatteessa saada 112 000–135 000 euron korvauksen. Alkutarjous on kuitenkin usein selvästi alempi. Asianajaja voi auttaa kiistämään alimitoitetun lunastustarjouksen lunastustoimituksessa tai hallinto-oikeudessa.
Jos olet rakennuksen tai asunnon omistaja ilman lunastusta: Kansainvälinen tutkimus ydinvoiman kiinteistövaikutuksista on ristiriitainen. Osassa tapauksista kiinteistöjen arvo on noussut lähialueilla paikallisen talouskasvun ja uusien työpaikkojen myötä – Olkiluodon kuntaan onkin aikojen saatossa syntynyt pysyvää asutusta reaktoriteollisuuden ympärille. Toisissa tapauksissa – erityisesti silloin, kun hanke on kiistanalainen tai sijaitsee matkailualueella – arvot ovat laskeneet merkittävästi jo suunnitteluvaiheessa. Tuulivoimaloista suomalaistutkimukset osoittavat jopa 10–26 prosentin arvonlaskua lähimmissä kiinteistöissä. Vastaavaa virallista selvitystä nimenomaan ydinvoimaloista ei Suomessa ole tehty.
Konkreettinen if/then-laskuharjoitus: Jos loma-asuntosi arvo on 150 000 euroa ja vastaavat kohteet alueella menisivät jatkossa 12 prosenttia halvemmalla pelkän suunnitelmaepävarmuuden vuoksi, tarkoittaa se 18 000 euron arvonlaskua. Tämä summa ei automaattisesti oikeuta korvauksiin, mutta se on peruste ryhtyä toimenpiteisiin jo YVA-vaiheessa – dokumentoimaan kiinteistön arvo riippumattomalla kiinteistöarviolla ennen kuin hanke etenee pidemmälle.
Mitä tehdä nyt: toimintaohje askel askeleelta
Vaihe 1: Seuraa hankkeiden etenemistä. Seuraa ympäristöministeriön sivustoa osoitteessa ymparisto.fi ja oman kuntasi kaavailmoituksia. Voit tilata hälytyksiä aluettasi koskevista hankkeista.
Vaihe 2: Ota yhteyttä asianajajaan ajoissa. Ympäristö- ja kiinteistöoikeuteen perehtynyt asianajaja pystyy arvioimaan tilanteesi jo YVA-vaiheessa, ennen kuin kuulemisaika on umpeutunut tai kaavapäätös on lainvoimainen. Myöhässä haettu apu on usein tehottomampaa.
Vaihe 3: Kirjoita kirjallinen lausunto YVA-prosessiin. Tee se konkreettiseksi: kerro etäisyys kiinteistöltäsi laitoksen suunniteltuun sijaintipaikkaan, listaa erityiset herkkyydet kuten pohjavedenotto tai luontoarvot, ja mainitse taloudelliset vaikutukset kuten matkailu tai maatalous.
Vaihe 4: Harkitse yhteistoimintaa naapureiden kanssa. Rekisteröity yhdistys saa valitusoikeuden hankkeen myöhemmissä vaiheissa. Yhteinen ääni painaa enemmän kuin yksittäiset lausunnot.
Vaihe 5: Dokumentoi kiinteistösi arvo ennen hankkeen etenemistä. Teettämällä riippumattoman kiinteistöarvion nyt voit myöhemmin osoittaa, millainen arvo kiinteistöllä oli ennen hanketta – tämä on tärkeä pohja mahdolliselle korvausvaatimukselle.
Ydinvoimala ei ole enää kaukainen asia vain muutaman rannikkopaikkakunnan asukkaille. Uuden ydinenergialain ja pienydinvoimaloiden yleistymisen myötä tilanne koskee yhä suurempaa joukkoa suomalaisia – myös sellaisia, jotka eivät ole asiaa aiemmin miettineet. Oikeutesi ovat olemassa, mutta niiden käyttäminen vaatii aktiivisuutta ja useimmiten asiantuntija-apua ajoissa haettuna.
Ydinvoima-asioissa kannattaa muistaa, että prosessit kestävät vuosia. Juuri tämän takia varhain hankittu tieto ja ennakoiva toiminta ovat arvokkaampia kuin reaktiivinen puuttuminen tilanteeseen vasta sitten, kun kaavoituspäätös on jo tehty tai rakentamislupa myönnetty. Kiinteistöllesi ja oikeuksillesi tärkein aikaikkunasi on YVA-menettely – käytä se hyväksesi.
Huomio: Tämä artikkeli sisältää yleistä oikeudellista tietoa eikä korvaa henkilökohtaista oikeudellista neuvontaa. Ydinenergialainsäädäntö on erityisala – käänny pätevän asianajajan puoleen omaa tilannettasi koskevissa kysymyksissä.
Lähde: Suomen hallituksen tiedote ydinenergialain uudistuksesta – Valtioneuvosto
