Valtiovarainministeriö kertoi 18. marraskuuta 2026, että viranomaisten lähettämiä viestejä voi arviolta vuoden 2027 alkupuolella lukea myös yksityisestä digipostipalvelusta. Ensimmäisenä mukaan tulee Posti, joka on yksityisistä digipostitoimijoista ensimmäisenä tehnyt sopimuksen viranomaisviestien näyttämisestä. OmaPostin kautta viestejä voi lukea arviolta helmikuusta 2027 alkaen, kun tekninen toteutus on valmis.
Syyskuun alussa voimaan tullut laki antaa yksityisille palveluille luvan, ei velvollisuutta
Yksityisten digipostipalveluiden mukaantulo on mahdollista lain ansiosta, joka tuli voimaan syyskuun alussa. Laki mahdollistaa viranomaispostin vastaanottamisen myös yksityisiin digipostipalveluihin. Valtiovarainministeriön tiedotteen mukaan kyse on mahdollistavasta lainsäädännöstä.
Lukijan kannalta ero on selvä. Pakottava laki velvoittaisi jokaisen digipostipalvelun mukaan, mutta tämä laki jättää päätöksen palveluille itselleen. Tällainen laki asettaa palveluille vain mahdollisuuden. Yksityisten digipostipalveluiden ei ole pakko tarjota viranomaispostin vastaanottamista, mutta ne voivat halutessaan niin tehdä. Jos oma digipostipalvelu ei lähde mukaan, viestit luetaan edelleen siellä, missä niitä luetaan nyt.
Palvelun on lisäksi täytettävä yksi ehto. Yksityinen digipostipalvelu voi näyttää viranomaisen lähettämiä viestejä vain, jos se on solminut sopimuksen Digi- ja väestötietoviraston kanssa. Tiedotteen mukaan sopimuksella varmistetaan yksityisen digipostipalvelun luotettava toiminta viranomaisviestien näyttämisessä.
Postin sopimus on tämän vaiheen ensimmäinen konkreettinen tulos. Muista toimijoista tiedote ei kerro mitään, joten lukija ei voi vielä olettaa, että oma digipostipalvelu liittyy mukaan.
Turvallisuusvaatimukset ovat ministerin mukaan keskeinen ehto
Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen sanoo tiedotteessa, että mahdollisuus valita yksityinen digipostipalvelu tekee digitaalisen viranomaispostin lukemisesta jatkossa entistäkin joustavampaa. Hänen mukaansa turvallisuudesta ei ole tingitty. Yksityisten digipostipalveluiden tulee täyttää lainsäädännössä ja sopimuksissa määritellyt tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvät tiukat vaatimukset.
Ministeri pitää tätä tässä ajassa erittäin tärkeänä. Tiedote ei luettele vaatimuksia yksityiskohtaisesti. Se kertoo vain, että ne on määritelty kahdessa paikassa: laissa ja Digi- ja väestötietoviraston kanssa tehtävässä sopimuksessa.
Lukijalle tämä tarkoittaa kahta kerrosta. Ensimmäinen kerros on laki, joka koskee kaikkia. Toinen kerros on palvelukohtainen sopimus, jonka jokainen mukaan haluava palvelu tekee erikseen. Sopimuksen puuttuminen tarkoittaa, ettei palvelu saa näyttää viranomaisviestejä.
Suomi.fi-viestit on käytettävissä aina, myös häiriön aikana
Uudistus ei korvaa Suomi.fi-viestejä. Tiedotteen väliotsikko sanoo asian suoraan: Suomi.fi-viestit-palvelu on aina käytettävissä. Käyttäjä voi jatkossa itse valita, haluaako hän lukea viranomaisen Suomi.fi-viesteihin lähettämät tiedoksiannot yksityisistä digipostipalveluista.
Tämä tarkoittaa, että kaikki viranomaisviestit kulkevat edelleen Suomi.fi-viestien kautta. Yksityinen palvelu on lisäkanava, jonka voi ottaa käyttöön, jos haluaa. Valittavia palveluita voi olla useampi kuin yksi. Viranomaisen lähettämät tiedoksiannot ovat lisäksi aina luettavissa Suomi.fi-viestit-palvelussa. Tiedotteen mukaan käyttäjä pääsee näin mahdollisissa häiriötilanteissakin käsiksi viranomaisen tiedoksiantoihin.
Yksi ehto kannattaa muistaa jo nyt. Sähköisten viranomaisviestien lukeminen muussa kuin Suomi.fi-viesteissä vaatii käyttäjältä hyväksynnän Suomi.fi-viestien puolella. Pelkkä digipostipalvelun avaaminen ei siis riitä, vaan hyväksyntä annetaan Suomi.fi-viesteissä. Ohjeet yksityisen digipostipalvelun käyttöönottoon ovat Suomi.fi-viestien ohjesivuilla.
Huhtikuun uudistus teki sähköisestä viestistä ensisijaisen
Uuden lain taustalla on huhtikuun puolivälissä voimaan tullut muutos. Sen mukaan viranomaisten tiedoksiannot lähetetään jatkossa ensisijaisesti sähköisesti Suomi.fi-viesteihin niille täysi-ikäisille käyttäjille, joille se on mahdollista.
Suomi.fi-viestejä käyttää tällä hetkellä jo 4,1 miljoonaa käyttäjää, ja sähköisten viranomaisviestien lähetysmäärät ovat kasvaneet huomattavasti. Nämä luvut ovat tiedotteesta.
Eduskunta hyväksyi lakimuutokset 11. maaliskuuta 2026, ja muutoksen oli tarkoitus tulla voimaan 14. huhtikuuta. Näin kerrotaan valtiovarainministeriön tiedotteessa Viranomaisposti muuttuu pääosin sähköiseksi digitaalisia palveluita käyttäville huhtikuun aikana. Samassa tiedotteessa uudistuksen seuraavaksi vaiheeksi nimettiin mahdollisuus lukea sähköiset tiedoksiannot kaupallisessa digipostipalvelussa Suomi.fi-viestien ohella. Marraskuun tiedote kertoo, että tämä vaihe on nyt konkretisoitumassa.
Ministeriön mukaan uudistus vähentää julkisen talouden kustannuksia kymmenillä miljoonilla euroilla vuosittain.
Muutos liittyy pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan Suomi siirtyy asteittain digitaalisten palveluiden ensisijaisuuteen viranomaisasiointikanavana. Ministeri Ikonen totesi maaliskuussa, että sähköiset asiointikanavat ovat jo monelle ensisijainen tapa hoitaa viranomaisasioita. Hänen mukaansa ketään ei pakoteta digipalveluihin, ja paperipostiin voi aina halutessaan palata.
Yksityisten palveluiden mukaantulolla on oma perustelunsa. Ministeriön tiedotteessa 19. joulukuuta 2025 kaupallisten digipostipalveluiden mukaan ottamisen tavoitteeksi kerrottiin kansalaisten valinnanvapauden lisääminen ja sähköisen asioinnin käyttökokemuksen parantaminen. Tavoite on sama, jonka marraskuun tiedote nyt vie askeleen eteenpäin.
Paperiposti säilyy, ja osa ihmisistä on uudistuksen ulkopuolella
Ne kansalaiset, jotka eivät käytä sähköisiä asiointipalveluja tai eivät muusta syystä halua sähköisiä viranomaisviestejä, saavat viranomaisviestit jatkossakin kirjeellä. Maaliskuun tiedotteen mukaan uudistus ei koske kansalaisia, jotka eivät asioi digitaalisesti eivätkä käytä Suomi.fi-tunnistusta. Se ei koske myöskään alaikäisiä eikä edunvalvonnassa olevia.
Suomi.fi-tunnistusta käyttävälle täysi-ikäiselle avataan tunnistautumisen yhteydessä Suomi.fi-viestit-tili, jos käyttäjällä ei sitä vielä ole. Tiliä ei avata käyttäjän tietämättä. Siitä kerrotaan tunnistustapahtuman yhteydessä, ja käyttäjää pyydetään antamaan sähköpostiosoite viestien heräteilmoituksia varten.
Käyttäjä voi halutessaan sulkea tilin ja palata paperiseen postiin omalla ilmoituksella. Puolesta-asiointi ei aktivoi sähköisiä tiedoksiantoja. Tarvittaessa Suomi.fi-viestien käyttöön voi antaa puolesta-asiointioikeudet toiselle henkilölle Suomi.fi-valtuuksien avulla.
Viranomaisten kanssa voi maaliskuun tiedotteen mukaan asioida jatkossakin puhelimitse ja paikan päällä. Myös tukea sähköisten palveluiden käyttöön on saatavilla, ja Digi- ja väestötietovirasto vastaa digitukeen liittyvän yhteistyön ja koordinaation järjestämisestä.
Esimerkki: tilin sulkeminen ja vuoden määräaika
Seuraava esimerkki on kuvitteellinen, mutta sen säännöt ovat maaliskuun tiedotteesta. Oletetaan, että Mari on täysi-ikäinen ja tunnistautuu Suomi.fi-tunnistuksella viranomaisen sähköiseen asiointipalveluun. Hänelle avataan Suomi.fi-viestit-tili, ja hän antaa sähköpostiosoitteensa heräteilmoituksia varten.
Mari haluaa kuitenkin saada viranomaispostin paperilla ja ilmoittaa tilin sulkemisesta. Tämän jälkeen sääntö on seuraava. Jos hän tunnistautuu vuoden määräajan sisällä viranomaisen sähköiseen asiointipalveluun, esimerkiksi hoitaakseen yksittäisen asian kahdeksan kuukauden kuluttua, hän ei siirry sähköisten viestien ensisijaisuuden piiriin. Paperiposti jatkuu.
Jos hän tunnistautuu vasta vuoden määräajan jälkeen, esimerkiksi neljätoista kuukautta myöhemmin, tili aktivoidaan uudelleen. Tällöin hän voi sulkea sen uudelleen ja jatkaa paperipostin vastaanottamista, jos siihen on tarvetta. Luvut kahdeksan ja neljätoista kuukautta ovat esimerkin omia, vuoden raja on tiedotteesta.
Tiedote ei kerro, mistä hetkestä vuoden määräaika lasketaan. Jos tämä vaikuttaa omaan tilanteeseen, tarkista kohta Suomi.fi-viestien ohjeista.
Esimerkin opetus on yksinkertainen. Päätös paperin ja sähköisen välillä ei ole kertaluonteinen, koska tilin voi sulkea uudelleen ja paperiin voi palata omalla ilmoituksella. Samalla kannattaa huomata, että yksittäinen asiointi määräajan sisällä ei muuta postin kanavaa.
Entä jos Mari valitsee tilin pitämisen ja haluaa lukea viestit OmaPostissa? Marraskuun tiedotteen mukaan hän voi tehdä sen arviolta helmikuusta 2027 alkaen, kun tekninen toteutus on valmis. Hyväksyntä annetaan Suomi.fi-viestien puolella, ja viestit näkyvät yhä myös Suomi.fi-viestit-palvelussa.
Mitä kannattaa tarkistaa ennen kuin valitsee digipostipalvelun
Tiedotteen perusteella lukijan kannattaa varautua muutamaan tarkistukseen. Ensimmäinen koskee omaa palvelua: onko se tehnyt sopimuksen Digi- ja väestötietoviraston kanssa, ja milloin se aikoo ottaa viranomaisviestit mukaan. Tiedotteen mukaan Posti on toistaiseksi ainoa nimetty toimija.
Toinen tarkistus koskee ajankohtaa. Arviot ovat vuoden 2027 alkupuoli ja helmikuu 2027 OmaPostin osalta, eivätkä ne ole sitovia päivämääriä. Aikataulut ovat liikkuneet aiemminkin. Ministeriön tiedotteessa 19. joulukuuta 2025 kerrottiin, että digi ensin -muutoksen arvioitiin tulevan voimaan aiemmin esitetyn 12. tammikuuta 2026 sijaan myöhemmin vuoden 2026 aikana. Muutos tuli lopulta voimaan huhtikuun puolivälissä.
Tiedote ei myöskään kerro, kuinka monta yksityistä palvelua lopulta liittyy mukaan tai milloin. Siksi mikään oma järjestely ei kannata nojata oletukseen, että tietty palvelu tukee viranomaisviestejä ensi vuoden alussa. Varmin pohja on edelleen Suomi.fi-viestit, jossa kaikki tiedoksiannot ovat aina luettavissa.
Kolmas tarkistus koskee omia tietoja. Jos käytät Suomi.fi-viestejä, tarkista, mihin sähköpostiosoitteeseen heräteilmoitukset tulevat. Jos hoidat toisen henkilön asioita, muista, että puolesta-asiointi ei aktivoi sähköisiä tiedoksiantoja ja että oikeudet annetaan Suomi.fi-valtuuksilla.
Neljäs tarkistus on tietoturva. Kun viranomaisviestejä luetaan useammassa palvelussa, myös kirjautumistavat ja laitteiden suojaus ovat tärkeämpiä. Jos tämä mietityttää, tietotekniikan asiantuntija voi käydä kanssasi läpi laitteesi ja tunnuksesi ennen kuin otat uuden palvelun käyttöön.
Seuraava askel: hyväksyntä Suomi.fi-viesteissä
Tiedote ei määrittele tiedoksiannon oikeusvaikutuksia, joten niitä ei tässä arvioida. Viestien lukemisesta kannattaa huolehtia säännöllisesti valitusta kanavasta riippumatta.
Kun oma digipostipalvelu ilmoittaa tukevansa viranomaisviestejä, ensimmäinen konkreettinen toimi on hyväksynnän antaminen Suomi.fi-viestien puolella. Ohjeet ovat Suomi.fi-viestien ohjesivuilla, ja tiedotteessa viitataan myös Digi- ja väestötietoviraston sivuun digitaalisen viranomaisviestinnän ensisijaisuudesta.
Taustaa löytyy ministeriön aiemmista tiedotteista: Muutoksia sähköisen viranomaispostin voimaantuloon ja Viranomaisposti muuttuu pääosin sähköiseksi digitaalisia palveluita käyttäville huhtikuun aikana.
Lisätietoja antavat tiedotteen mukaan lainsäädäntöneuvos Sami Aalto, erityisasiantuntija Henriikka Kokkola ja tietohallintoneuvos Katja Väänänen. Alkuperäinen teksti on valtiovarainministeriön tiedote Digitaalisen viranomaispostin saa pian myös yksityiseen digipostipalveluun, julkaistu 18. marraskuuta 2026.

Marko Novak